Lattialämmityksen otto patteriverkosta

[AnssiKo]

Eli siis pelkällä veden lämpötilan säädöllä ei pärjätäkään. Eri huoneiden lämmitystä on lisäksi säädettävä virtausta juuri siellä muutamalla.

Eikä säätö oo mikään itsetarkoitus.
Ens perussäädöt kuntoon, niin et huoneet on tasalämpöisiä ilman ulkoisia muuttujia. Viel pärjätään pelkällä sunttiautomatiikka, ei tarvita ees patteritermareita... 
Seuraavaks sit lähdetään kattomaan noita ulkoisia muuttujia. Jos on lämpölähteitä; takka, uuni tai isot ikkunat etelään tjms, ni noi saadaan huomioitua huonekohtaisesti termareilla.
Jos on satunnaista lämmönhukkaa, kulkuovia tai poistopuhaltimia tjms, niitten osalta pitää miettiä handlataanks ne huonekohtaisesti perussäätöä nostamalla ja pudottamalla lisätehoa pois termareilla, vai laitetaaks vaiks lisälämmitystä, esim. ovipuhallin tuulikaappiin tai ajo-oven päälle.

Kappas, päästiin aika simppeliin säätösysteemiin. Tsiljoonan anturin ja säätimen sijasta mennään melko minimillä säätökamalla. Ja noin päin lähestyen ei tehdä tarpeettomasti monimutkaista. Sama toimii suunnittelussa ja toteutuksessa.

[pökö]

Mikä ihme 'takas kivikauteen' -juttu nyt on noussut? Asutettiin sitä aikoinaan savupirteissäki, mut kyl mä silti edelleen aion pysyä hormillisissa systeemeissä!  


Eli totta kai jokainen tekee mitä itte tahtoo, mut älkää nyt yrittäjä levittää mielikuvaa, ettei sunttiautomatiikka olisi tarpeellinen. Ja jos ei pelaa, ni mietitään ens mieluummin miksei se pelaa.

meillä tilanne on se että vastuksella pidetään varaaja max n.50-55 asteisena lämmityskaudella ja se lämpö riittää pattereissa kaikissa keleissä. Hyvin menee käsisäädölläkin, se on kokeiltu, ja eh800 on ja pysyy tuossa linjassa niin kauan kuin se toimii ja hyvin se tuntuu toimivan. Lattiapiirissä on eh80 ja jos se kilahtaa niin uusi tulee tilalle heti, muuta säätöä ei lattiapiirissä ole.

[AnssiKo]

meillä tilanne on se että vastuksella pidetään varaaja max n.50-55 asteisena lämmityskaudella ja se lämpö riittää pattereissa kaikissa keleissä. Hyvin menee käsisäädölläkin, se on kokeiltu, ja eh800 on ja pysyy tuossa linjassa niin kauan kuin se toimii ja hyvin se tuntuu toimivan. Lattiapiirissä on eh80 ja jos se kilahtaa niin uusi tulee tilalle heti, muuta säätöä ei lattiapiirissä ole.

Eiks toi 800:nen kannattaisi laittaa lattiapiiriin? Hiukan enempi säädettävissä. No joo, ei toimivaa systeemiä kannata sotkea, ellei ole erityistä syytä. Tai ellei kyse ole harrastuksesta. 

Edelleen, näillä sähkönhinnoilla automatiikalle on paikkansa patteripiirissäkin. Tie ton varaajan kWh-tarpeesta, mut laske siihen 5% korotus, ja vertaa sunttiautomatiikan hankintahintaan. Tuskin on kovinkaan pitkä takaisinmaksuaika.

[seppol]

Todellista lämmönhukkaa syntyy jos putkisto on lämmitettävän tilan ulkopuolella. Siellä se on hyvin eristettävä. Levypatterissa on muutama litra vettä. Termostaatti on siinä lähellä ja alkaa lämmetä heti kun vettä alkaa tulla. Jos termostaatti on verhon suojassa, se ei päästä lämpötilaa huoneessa edes nousemaan kun lämpiää ennen ympäristöä. Tästä on monta vuotta kun jossain messuilla kinasin Oumanin edustajan kanssa asiasta.
Kirjoitin kuvitteellisen kertomuksen Åhmannin toimista ja kokemuksista. Kun keksin miten saan linkin tänne, niin laitan.

[pökö]

Eiks toi 800:nen kannattaisi laittaa lattiapiiriin? Hiukan enempi säädettävissä. No joo, ei toimivaa systeemiä kannata sotkea, ellei ole erityistä syytä. Tai ellei kyse ole harrastuksesta. 

Kyllä, se on nimen omaan siirtymässä lattiapiiriin tarkemman säädettävyyden takia. Tämä liittyy vahvasti aurinkolämpöharrasteluun

[pökö]

Virittelijoille vinkiksi että ouman EH80 saa tekemään hallitun lämmönpudotuksen kun kannen alta näkyvistä kuudesta pinnistä kaksi keskimmäistä kytkee yhteen. Nupista sitten säädetään pudotuksen määrä.

Itse olen käyttänyt tätä huonetermostaatin ohjaamana kun ilmalämpöpumpulla lämmitän, toimii hienosti.

Nämä offtopikkina

[AnssiKo]

Virittelijoille vinkiksi että ouman EH80 saa tekemään hallitun lämmönpudotuksen kun kannen alta näkyvistä kuudesta pinnistä kaksi keskimmäistä kytkee yhteen. Nupista sitten säädetään pudotuksen määrä.

Itse olen käyttänyt tätä huonetermostaatin ohjaamana kun ilmalämpöpumpulla lämmitän, toimii hienosti.

Nämä offtopikkina

Eikös 80:ssä ollut ihan plugiki kyljessä lämpötilan pudotuksen kytkentää varten? Sisälämmön anturin NTC:lle joka tapauksessa, jos käyttää analogista takaisinkytkentää. Siihenkin saa periaatteessa viritettyä vaiks säädettävän pudotuksen.

[jarppi]

Tästä on hiukka eri mieltä. Reippaasti liian kuuma syöttö tekee säädöstä sykkivää, sil aikaa ku jäähtynyt termari pitää virtausta auki, patteriin ehtii jo virrata reippaasti kuumaa. Ilma lämpiää, ja vasta hetken päästä patterin termarmari reagoi, ja vähentää virtausta. Käytännössä kerralla kii, ku patterissa on jo reippaasti kuumaa vettä, ja lämpö pomppaa. Nyt sit tulikuuma patteri luovuttaa varautunutta lämpöä, huone lämpö vaan nousee ja nousee, kunnes varaus on purettu. Sit odotellaan kunnes taas päästään alle termarin asetuksen, ja koko kierros alkaa alusta.

Tuossa menee säätöjärjestelmä epästabiiliksi ja se alkaa värähdellä ylä- ja alarajan välillä. Ongelma tulee siitä, kun mekaaninen termostaatti tarvitsee toimiakseen jonkin säätöarvojen eron ( asetusarvo-oloarvo) ja käytännössä termari on pelkkä P-säädin, jonka vahvistus on viritelty tehtaalla. Vahvistuksella tarkoitan termostaatin avautumisen suhdetta säätöarvojen eroon. Nyt kun on tavanomaista kuumempaa vettä niin se tavallaan nostaa vahvistusta, kun pienempi pluraus kuumaa vettä vaikuttaa ärhäkämmin, kuin samalla termostaatin avauskulmalla kylmempi vesi.
 Eli tuossa pitäisi vahvistusta vähentää termari tehtaalla ja/tai sitten yrittää laittaa integroivuutta esim. lisäämällä termistä massaa termarin lämmönhaistelu elinten ympärille.

Edit. Höh kun ajattelin mutkikkaasti. Radiaattorin veden poistopuolella on kuristin. Tätä kuristinta kuristamalla lisää saadaan vahvistusta alas  ja termari-radiaattori yhdistelmä alkaa pelata kuin enkeli.

[AnssiKo]

Todellista lämmönhukkaa syntyy jos putkisto on lämmitettävän tilan ulkopuolella. Siellä se on hyvin eristettävä.

Vanhoissa rakennuksissa putket kulkee usein rakenteissa, esim. alapohjassa. Eristeenä vaiks aaltopahvi, eikä alapohjassa muutenkaan ole kovin hyvä eristys. Milläs eristät paremmin rakentamatta uusiksi?

Edelleen, ei se eristyskään oo ilmaista. Eipä sunttiautomatiikan hinnalla saa montaakaan neliötä esimerkiksi Armaflexiä, eristäjän työtunteja vielä mukaan edes laskematta.

Levypatterissa on muutama litra vettä. Termostaatti on siinä lähellä ja alkaa lämmetä heti kun vettä alkaa tulla. Jos termostaatti on verhon suojassa, se ei päästä lämpötilaa huoneessa edes nousemaan kun lämpiää ennen ympäristöä. Tästä on monta vuotta kun jossain messuilla kinasin Oumanin edustajan kanssa asiasta.
Kirjoitin kuvitteellisen kertomuksen Åhmannin toimista ja kokemuksista. Kun keksin miten saan linkin tänne, niin laitan.

Jos on paksut verhot, käytetään patteritermareissa mieluusti etäantureita, että mitattaisiin sitä säädettävää asiaa, huoneilman lämpöä. Mites tuo ajatus termarin käyttämisestä ensisijaisesti patterin virtauksen pakkosäätöön on linjassa sen kanssa? Kyllä mä edelleen pidän patteritermareita pelkästään hienosäätökamppeina, en pääasiallisena säätöautomatiikkana.

Entäs sit virtaukset? Putkiverkoston virtaus pyritään tasapainottamaan. Jos vaan yksi termari on auki koko systeemistä, se alkaa kyllä vinkumaan, vaiks olisi säätöpumppu. Ja jos linjan kaikki muut termari on kii (ulkoista lämpöä, joten ei mitään lämmityksen tarvetta), lukuunottamatta viimeisenä olevaa pikkupatteria, riittääkö sille edes kuumaa vettä, vai hukkuuko lämpö hitaassa virtauksessa jo putken lämmönhukkiin?

Aika pitkään varmaan saat tosta asiasta kinata.

Jos tähänkin haetaan joku älsä auto vertaus, toi systeemi on sama ku ajettais käsikaasulla, ja säädettäisiin nopeutta käsijarrulla.  

Editti: korjattu automaattikorjauksen korjauksia.

[pökö]

Eikös 80:ssä ollut ihan plugiki kyljessä lämpötilan pudotuksen kytkentää varten? Sisälämmön anturin NTC:lle joka tapauksessa, jos käyttää analogista takaisinkytkentää. Siihenkin saa periaatteessa viritettyä vaiks säädettävän pudotuksen.

Siinä on plugi sisäanturia varten mutta sillä ei saa varsinaista pudotusta aikaiseksi.

[Harri2]

Eikä säätö oo mikään itsetarkoitus.
Ens perussäädöt kuntoon, niin et huoneet on tasalämpöisiä ilman ulkoisia muuttujia. Viel pärjätään pelkällä sunttiautomatiikka, ei tarvita ees patteritermareita... 
Seuraavaks sit lähdetään kattomaan noita ulkoisia muuttujia. Jos on lämpölähteitä; takka, uuni tai isot ikkunat etelään tjms, ni noi saadaan huomioitua huonekohtaisesti termareilla.
Jos on satunnaista lämmönhukkaa, kulkuovia tai poistopuhaltimia tjms, niitten osalta pitää miettiä handlataanks ne huonekohtaisesti perussäätöä nostamalla ja pudottamalla lisätehoa pois termareilla, vai laitetaaks vaiks lisälämmitystä, esim. ovipuhallin tuulikaappiin tai ajo-oven päälle.

Kappas, päästiin aika simppeliin säätösysteemiin. Tsiljoonan anturin ja säätimen sijasta mennään melko minimillä säätökamalla. Ja noin päin lähestyen ei tehdä tarpeettomasti monimutkaista. Sama toimii suunnittelussa ja toteutuksessa.

Näin se männöö!
Täällä olohuone, keittiö ja eteinen ilman termareita ja sisäanturi haistelee aluetta. Muissa huoneissa perussäätö niin, että termostaatti täysillä lämpötila asteen-pari liian korkea. Jos paluu on tuntunut kuumalta, isompaa patteria tilalle.
Riitävä kuristus jokaisessa perussäädöissä varmistaa, että lämpö riittää kauimpaiseenkin sopukkaan.

[AnssiKo]

Siinä on plugi sisäanturia varten mutta sillä ei saa varsinaista pudotusta aikaiseksi.

Sisäanturin kanssa sarjaan sopiva vastus, jota sit rele tarvittaessa ohittaa. Sisäanturi toimii molemmissa asennoissa, mut ohituksella saa valittua lämpötason. Tai sit laittaa vaihtokärkisen rekeen valikoimaan joko sisäanturin kautta tulevan linjan tai toisessa asennossa kiinteän vastuksen kautta tulevan linjan. Eli ton kiinteän vastuksen ohmit määrää minkä sisälämmön automatiikka näkee.

Kellopudotuksen kanssa tulee myös kiinteä pudotus. En muista oliks EH-80:ssä pudotuksen säätö sisälämmössä vai lähtövedessä, jos on sisäanturi. EH-800:ssa pudotuksen voi säätää suoraan huonelämmössä.

No, jääkin on niitä juttuja, mitä on aika hankala tehdä tusinalla patteritermarilla. 

[Jämä-Julle]

Jatketaas tähän kun otsikko kuvaa hyvin käsillä olevaa aihetta. Tuli tuossa kesän mittaan heitettyä pihalle vanhat 73 vuonna tehdyt sauna, pesuhuone, vessa ja pukuhuone. Samalla lähti kolme patteria ja mökki on nyt ilman toimivaa lämmityssysteemiä. Pitäs käpistellä vesikiertolattialämmitys tuohon tilalle ja katkotut patteriputket jatkaa talon pannuhuoneeseen uusia reittejä. Arvoin tuossa että mistä sen veden lattiaan ottaa ja millä säädöllä. Tuollasia valmiita erilaisia paketteja tyrkyttävät kun putkiukkeleilta kyselee. Meinasin kuitenkin että eikös sen voisi laittaa patterikierroksen paluuputkeen nelitiesuntilla. Talon pattereissa ei ole termareita, patterien menoveden lämpöä ohjaa automixin säädin ulkolämpötilan perusteella ja aika lämpöstä tuntuu tuo paluuvesikin olevan. Mittaria ei tietty ole eikä tullu mittailtua kun käsikopelolla. Tuohon lattialähdön nelitiesunttiin meinasin jonku vanhan oumanin tai vastaavan kääntelemään venttiiliä ulkolämmön perusteella. Onko se oikeesti näin yksinkertanen viritys? Tuon nelitiesuntin paikka tulis pannun lähelle kiertovesipumpun ja pannun päällä olevan suntin välille, jos vaikka sama pumppu jaksas puskea lattiapiirin ja patterit. Lisäksi vähän haaroja ja hanoja niin että saa kesäaikaan pelkän lattiapiirin lämpenemään.