Mielenkiintoinen kokeilu. Itselleni ei ole kunnolla selvinnyt miksi ensiöilma joissain tapauksissa (useissakin) nimenomaan halutaan johtaa tuonne varastopesän yläosaan. Syynsä tälle on, ei tuo mikään vahinko ole.
Olisi kyllä kiva tietää miksi se ilma johdetaan nimen omaan tuonne ylös. Eihän sitä ilman kulkua siihen hiillostuvalle alueelle pysty millään kontrolloimaan vaan ilma kulkee juuri sitä kautta mistä se puiden ladonnasta riippuen kulloinkin parhaiten pääsee kulkemaan. Jos siis ilma tulee ylhäältä ja keskeltä kasaa on pienin virtausvastus (suorin tie tuloaukosta paloaukolle), niin ei kai se ole mikään maailman suurin ihme että se poltaa siihen keskelle tuollaisen kanavan. Sivuilla oleva puumassa ei saa samassa suhteessa ilmaa kuin sitä lyhyintä reittiä , jolloin myös palaminen/hiiltyminen on sivuilla heikointa.
Jos pesä on ladottu "alimittaislla" puilla, niin silloin pesässä on pienin virtausvastus nimen omaan tuolta pesän reunoilta, jolloin on suurempi todennäköisyys sille että siitä keskeltä kasa ei pala puhki vaan hillostuminen tapahtuu koko alaosan pinta-alalta. Eli henkilökohtainen näkemykseni on se että yläpuolelta ilman syöttäviin kattiloihin pitää jättää reilummin tilaa sivuille ilman virtaustavarten ja näissä joissa ilma-aukot ovat pesän alaosassa, niin pesän voi latoa tiukempaan puuta kuin tuossa toisessa mallissa. Toisaalta hyvän valmistajan käyttöoppaassa on varmastikin annettu maksimi pituusmitta käytettäville puille, jolloin sen mitan ylittämistä pitää myös perustellusti välttää.
Atmos 50 GSX manuaali kyllä väittää että 53 cm olisi ylämitta puulle. Kuinkahan tarkasti nuo ~50cm puut ovat oikeasti tuon 50 cm pitkiä? Onhan sitä tietenkin muitakin tekijöitä kuten nuo jo mainitut kosteudet jne mutta jostain kai sitä ongelmaa on lähdettävä aukomaan...