Kirjoittaja Aihe: Atmos 50 gsx toiminta  (Luettu 2721 kertaa)

Atmos Gsx

  • Vieras
Atmos 50 gsx toiminta
« : 13.03.2016-13:16 »
Kattilan kanssa tullut ongelmia holvauksen kanssa tai kattilassa ei ole poltettu tätä aikaisemmin  muuta kuin 30-35 puuta ja holvaamisia ei ole ollenkaan  mutta tällä 50 cm puulla joka poltolla jonkinlaisia holvauksia eli syö aukon suuttimen kohdalle, tässä kattilassa ei ole lamdaa eikä keraamisesti vuorattua yläpesän pohjaa mutta nyt kokeilussa muuttaa ensiöilman tulo lähemmäs yläpesän pohjaa kun ilma tällä hetkellä tulee läheltä varastopesän kattoa saa nähdä muuttaako tuo kattilan toimintaa ilma säädöillä ei ole löytynyt ainakaan vielä mitään apua tuohon.Puun kosteudesta ei ole tarkkaa tietoa mutta meinasin kokeilu mielessä lyhentää 35cm nuo 50cm puut ja testata pelaajo se silloin ilman toisiopalon sammumisia, mutta testataan nyt aluksi kaikkea mahdollista ja loppujen lopuksi jos muuta ratkaisua ei löydy niin tuon 35 puun polttaminenkaan ei ole ongelma.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: Atmos 50 gsx toiminta
« Vastaus #1 : 13.03.2016-13:25 »
Säädöt menee uusiksi, ku varastopesässä on enempi puumassaa. Yks pikku juttu voi vaikuttaa: ladotko puut pesään takaseinää vasten? Koeta jättää vähän väliä, eli vaiks saman vert tyhjää molempiin päihin. Klapien päät jumittaa kii takaseinää ladottuna aika hyvin pikiseen pintaan.

Oman kokemuksen mukaan vajaamittaisilla on ollut enempi ongelmia ku 'olleen mittaisilla'.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Atmos Gsx

  • Vieras
Vs: Atmos 50 gsx toiminta
« Vastaus #2 : 13.03.2016-13:59 »
Puut eivät ole olleet takaseinää vasten ja näyttäisi ,että palavat päistä hitaammin kuin keskeltä aivanko ilmaa menisi suuttimeen nyt enempi puiden päästä kuin aikaisemmin kun ladonta oli löysempi niin ilma varmaan pääsi helpommin kulkemaan suuttimen yläpuolelta ja lyhyillä puilla ladonta oli aina puun päät etu ja takaseinää vasten

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos 50 gsx toiminta
« Vastaus #3 : 13.03.2016-14:25 »
...nyt kokeilussa muuttaa ensiöilman tulo lähemmäs yläpesän pohjaa kun ilma tällä hetkellä tulee läheltä varastopesän kattoa saa nähdä muuttaako tuo kattilan toimintaa...

Mielenkiintoinen kokeilu. Itselleni ei ole kunnolla selvinnyt miksi ensiöilma joissain tapauksissa (useissakin) nimenomaan halutaan johtaa tuonne varastopesän yläosaan. Syynsä tälle on, ei tuo mikään vahinko ole.

Esim. tässä videossa näkyy hyvin, kuinka ensiöilmalle on rakennettu kanavat varastopesään, jotta se ohjautuisi ylemmäs... Helpoin toteutus olisi ollut porata reijät koteloon, jonka kautta ilma kulkee. Toteutus olisi tällöin käytönnössä identtinen gs sarjan ensiöilman syötön kanssa.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

pjokinen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 162
Vs: Atmos 50 gsx toiminta
« Vastaus #4 : 13.03.2016-15:31 »
Mielenkiintoinen kokeilu. Itselleni ei ole kunnolla selvinnyt miksi ensiöilma joissain tapauksissa (useissakin) nimenomaan halutaan johtaa tuonne varastopesän yläosaan. Syynsä tälle on, ei tuo mikään vahinko ole.

Olisi kyllä kiva tietää miksi se ilma johdetaan nimen omaan tuonne ylös. Eihän sitä ilman kulkua siihen hiillostuvalle alueelle pysty millään kontrolloimaan vaan ilma kulkee juuri sitä kautta mistä se puiden ladonnasta riippuen kulloinkin parhaiten pääsee kulkemaan. Jos siis ilma tulee ylhäältä ja keskeltä kasaa on pienin virtausvastus (suorin tie tuloaukosta paloaukolle), niin ei kai se ole mikään maailman suurin ihme että se poltaa siihen keskelle tuollaisen kanavan. Sivuilla oleva puumassa ei saa samassa suhteessa ilmaa kuin sitä lyhyintä reittiä , jolloin myös palaminen/hiiltyminen on sivuilla heikointa.

Jos pesä on ladottu "alimittaislla" puilla, niin silloin pesässä on pienin virtausvastus nimen omaan tuolta pesän reunoilta, jolloin on suurempi todennäköisyys sille että siitä keskeltä kasa ei pala puhki vaan hillostuminen tapahtuu koko alaosan pinta-alalta. Eli henkilökohtainen näkemykseni on se että yläpuolelta ilman syöttäviin kattiloihin pitää jättää reilummin tilaa sivuille ilman virtaustavarten ja näissä joissa ilma-aukot ovat pesän alaosassa, niin pesän voi latoa tiukempaan puuta kuin tuossa toisessa mallissa. Toisaalta hyvän valmistajan käyttöoppaassa on varmastikin annettu maksimi pituusmitta käytettäville puille, jolloin sen mitan ylittämistä pitää myös perustellusti välttää.

Atmos 50 GSX manuaali kyllä väittää että 53 cm olisi ylämitta puulle. Kuinkahan tarkasti nuo ~50cm puut ovat oikeasti tuon 50 cm pitkiä? Onhan sitä tietenkin muitakin tekijöitä kuten nuo jo mainitut kosteudet jne mutta jostain kai sitä ongelmaa on lähdettävä aukomaan...

Atmos Gsx

  • Vieras
Vs: Atmos 50 gsx toiminta
« Vastaus #5 : 13.03.2016-16:07 »
Tuolla saksan  puolella ne on tähän kattila nalliin tehneet juuri tämmöisiä muutoksia ja ymmärtääkseni juuri holvauksen ja varastopesän yläosan  syttymisen hillitsemiseksi. Mutta tässä kun kerkeän osat valmistella niin pitää informoida tänne onko siitä haittaa vai hyötyä :D

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Atmos 50 gsx toiminta
« Vastaus #6 : 13.03.2016-19:33 »
Morjens!
Itsellä ( Maga Ma 40) on myös holvausta havaittu. Siinäkin tulee ensiöilma varastopesän yläosaan ja on käynyt ajatus että leikkisi kehittelijää ja tekisi pari teräskanavaa siihen pesän laitoihin ja suuntaisi niillä ensiöilmat sopivasti arinan yläpuolelle...  saa nähdä, alanko, kun muuten on niin mukavasti palot kohdallaan (tämä on juuri tätä subjektiivista havainnointia. Ei tässä kaasuanalyysejä ole) 
Itse torjun läpipalon ja tasoitan muutenkin pesällisen käytöstä varaamalla aina pari isoa pölkkyä juuri suutinkiven päälle. Ladon niin että ohuita reunoille ja paksuja keskelle ja manuaalisesti mulkoilemalla havainnut että läpi panoksen porautuva reikä ei silloin halua syntyä.  iso puu jakaa toiminnan vaakatasossa leveämmälle alueelle.
 
Näistä nyt tapetilla olleista lambda- ym. keskusteluista...Liian moni hakee jotain väärässäolijaa...  pitää vain pitää asioiden kokosuhteet mielessä.
Lambda parantaa kattilan hienotyöskentelyä eikä siinä ole mitään puukattilaromantiikkaa vähentävää..  ( vaikka itse otin lambdattoman niin silti)  Eli yläpaloisesta ( kokonaisarvosana subjektiivisesti 5-6) hyppy kaasuttavaan oli suurin ( kaljupääkäänteinen saa arvosanan 9) ja siitä on vielä otettavissa askel jäännöshappi- takaisikytkettyyn ( kymppi)
Sitten on kondensoivat savukaasupesurijutut ym..  rukataan asteikkoa kun ekan kerran näkee semmoisen vaikka youtubessa..
kaikkein parasta tässä on se kirjo ja laajuus jota jo pelkässä käänteispalokulttuurissakin jo löytyy.  Jokin aika sitten se oli kapea oma juttunsa hyvin vähillä vivahteilla.  kokonaiskeskustelu, kyseenalaistaminen ja vertailu tuottaa hemmetisti aineistoa asian kasvuun, ensin foorumilaisten päässä, sitä kautta koko Suomessa.

Atmos Gsx

  • Vieras
Vs: Atmos 50 gsx toiminta
« Vastaus #7 : 13.03.2016-19:54 »
Tässä kun jouduin pesän mittoja ottamaan niin 59 cm on pesän mitta päästä päähän joten 50 puulla jää päihin aika lailla tyhjää tilaa.