Savukaasujen lämpötila

[AnssiKo]

Puusta tulevan kosteuden vaikutuksesta toisiopaloon. Mielenkiintoinen ilmiö on sekin, miten käänteispalo kattilan sytytys vaiheessa  pesän reunamiin kondensoitunut vesi höyrystyy ja  pilaa käänteispaloa.

Niin, kun aloitan lämmittämisen, niin  toisiopalo alkaa alle minuutin kuluttua  tulitikun raapaisusta. Palaminen etenee erittäin hyvin veden ollessa alle + 50...60C. Tuossa vaiheessa pesän pintaan kondensoitunut vesi alkaa höyrystyä ja poistua suutinkiven kautta kulkien toisiopalo tunneliin / palamiseen sekaan. Toisio palo heikkenee todella  paljon ja puun kosteudesta riippuen  on melkein sammumispisteessä. Ilmiö kestää vain muutaman minuutin ja vesihöyryn loppuessa toisiopalo ennallisuu hyvälle palamistasolle ja veden lämpötilan noustessa. Ilmiö on aina joka lämmityskerralla. Voi vain kuvitella miten tuskallista olisi lämmittää kosteahkoilla  puilla.

Ei toi nyt aivan taida olla käänteispalon perusominaisuus kuitenkaa. Täällä pannulämpö nousee nätisti ilman sakkaamista sytytyksestä eteenpäi. Täs pannussa ei keramiikkaa arinakiven lisäksi oo. Olisikohan Atmoksen varastopesän poskikeramiikalla ja mahdollisella huokoisuudella vaikutusta?

Onko sulla pelti ja ilmaräppänät auki kuin pitkään polton jälkeen? Automaattipannuthan tuulettaa pannun vielä polton jälkeen, ettei jää kosteutta jäähtyvään kattilaan, silloinha Rh% joka tapauksessa nousee. Ittellä manuaalipannussa peltiä ei oo käytössä, eikä pannun ilmaräppänöitä yleensä tuu ees suljettua välillä...
Toinen juttu sit on mitä happoja enää polton loputtua pannusta ees löytyy, hiilihappo taitaa olla ainut. 

Niin, yli +70C  veden lämpötila lie turvallisuutta, ajatellen syöpymisriskiä. esim. +60C omassa kattilassani olisi varmasti syöpymisalueella.

Ei ton asian kanssa kannata turhaan mutuilla. Kondensoitumislämpötiloista löytyy hyvät kaaviot eri kosteusprossille.

[markkulievonen]

No, ei kai parin minuuutin toisiopalon heikkeneminen näy veden lämmön nousussa. Ilmiö liittyy toisiopaloon ja on luonnollisesti kaikkiin kattiloihin / tulisijoihin liittyvä ilmiö. Entisessä  kattilassa, jopa oli  hetkellisesti " lätäkkö" konvektio alapinnassa.

No, jokaiselle lie selviö, miten kattilan veden lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman korkealla. Veden hyvällä kierrolla taas estetään kiehumiset.

[AnssiKo]

No, ei kai parin minuuutin toisiopalon heikkeneminen näy veden lämmön nousussa. Ilmiö liittyy toisiopaloon ja on luonnollisesti kaikkiin kattiloihin / tulisijoihin liittyvä ilmiö. Entisessä  kattilassa, jopa oli  hetkellisesti " lätäkkö" konvektio alapinnassa.

Mutta kun ei näy savujen lämmössäkään. Jos ilmoja ei ala kuristella, ampuu savujen lämmöt kymmenessä minsassa jo turhan korkealle, ilman kyykistelyitä. Näillä ilmoilla kun lämmittelee abt kerta per pvä pannu on 20 minsassa latauslämmöissä.

Olen eri mieltä tosta ilmiön luonnollisuudesta. Paljonko sulla olikaan puutavaran kosteus? Hiukan kumma juttu, jos ampuu niin nopeesti kosteudet ulos puista, et höyry sotkee toisiopaloa reippaasti. Tarkoittais, et sulla toisiopalo on tossa vaiheessa niin hento, ettei kestä kuivatislauksen ekaa vaihetta.
Vai olenkohan mä vaan tottunu niin rutikuivaan klapitavaraan, ettei moista ilmiötä ees tunnista. 

No, jokaiselle lie selviö, miten kattilan veden lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman korkealla. Veden hyvällä kierrolla taas estetään kiehumiset.

No jaa... Tää on taas niin tätä, kiertoa pitää lisätä et vältetään ongelmat mitä lämpöä korottamalla aiheutuu...
Ei se nyt aina ole niin, et jos korkeampi on parempi, niin vielä korkeampi on aina vielä parempi. 

[peteri]

Itsellä 50 gsx toisiopalotilan tarkastus lasin sisäpintaan tiivistyy kosteutta myöskin  silloin kun poltan alkupesän niin vähän aikaa sen jälkeen kun pesä on täytetty niin lasin sisäpintaan tulee vesi helmiä jotka katoavat siitä aika pian puut on 2 kesää kuivunutta mutta kosteutta niissä siltikkin tieten on.

[Rampe]

Alapalon ja käänteispalon varastopesä on aika eri juttu. Alapaloisten varastopesä on pahimmillaan peltitorvi ilman eristystä, tai vaikka 50 mm mineraalivillalla eristetty torvi. Kondenssi on varma. Kaikkien käänteispalojen varastopesä on vesitilan ympäröimä, eli kastepistettä ei peltipintoihin tule kunhan pannu on käyntilämmöissä.

Tervaa ei oman käänteispalon varastopesästä ole tarvinnu muutamaan vuoteen poistaa, eikä kyl ole tarvinnu erikseen normia korkeemmalla lämmöllä poiskaan sulatella. Sekapuita kyl polteltu, haapaaki seassa. Aika heikko meininki taitaa olla muutenki, jos sitä käänteispaloisessa riesaksi asti ilmaantuu. Hyötysuhteeseen se ei vaikuta. (Ylä-)paloissa terva konvektiossa tietää jumppaa.

Toisaalta, miks niitä lämpöjä pitäis harakoille päästellä, jos pelit on tehty alhaisemmille lämmöille, ja niillä kans pelaa suosiolla?

Aikoinaan kaksoiskattilan kanssa puuhaillessa savukaasujen lämmöt oli ongelma, alle 300-asteinen olis jo ollu unelma. 350-asteinen savukaasumittari kärähti aika äkkiä... No, se Högforssi 14 maxi on varmaan jo uudessa kierrossa, sulaton kautta nykyaikaan. Ties kenen tuoreemmassa pannussa on nekin raudat!

No joo. Mun mielestä alapalon ja käänteispalon varastopesässä on paljonkin samaa. En tiedä mistä olet keksinyt että alapalon varastopesä on ilman vesitilaa. Näin persutuntumalla 99 % kattiloissa on vesitila varsinaisen varastopesän ympärillä. Mutta taas jatkosiiloja on kyllä ns. kuivia versiota.

Ja toki polttoaineen kosteus vaikuttaa hurjasti. Itsellä on nyt viimeksi ollut tosi kuivaa. Ei tahdo varastopesään paljon kosteutta kertyä. Toista se on sitten kosteammilla puilla. Niitäkin on ollut välillä, vaikka sellaiseen ei kannata pyrkiä.

Sitä en tiedä mitä vedenlämmön nosto tuuppaa harakoille. Näin mutu tuntumalla tuskin juuri mitään. Se voi tulla jossain toisessa takaisin.

[Pähkäilijä]

Automaattipannuthan tuulettaa pannun vielä polton jälkeen, ettei jää kosteutta jäähtyvään kattilaan, silloinha Rh% joka tapauksessa nousee.

mistä tuota kosteutta lopussa tulee? Polttoaineesta on vesi höyrystynyt pois jo paljon ennen hiilien polttoa jota on koko pesällisen loppupuolisko. Ulkopuolelta tuleva korvausilma joka meillä on esim pannuhuoneessa 20c RH%40-50 on esim tuolla 50% lukemalla 30 asteessa RH% 28 tai 40c kohdalla 16% ja 20c 50% kastepiste on 9c joten kondensoitumista ei ole odotettavissa.

[markkulievonen]

mistä tuota kosteutta lopussa tulee? Polttoaineesta on vesi höyrystynyt pois jo paljon ennen hiilien polttoa jota on koko pesällisen loppupuolisko. Ulkopuolelta tuleva korvausilma joka meillä on esim pannuhuoneessa 20c RH%40-50 on esim tuolla 50% lukemalla 30 asteessa RH% 28 tai 40c kohdalla 16% ja 20c 50% kastepiste on 9c joten kondensoitumista ei ole odotettavissa.

´Puusta tulevan kosteuspitoisuuden näkee jo lämmittämisen aikana näin talvikeleillä. Lämmityksen alussa piipusta tulee huomattavan paljon vesihöyryä,- vesihöyry, joka juuri alussa kondensoituu  pisaroiksi alle +60C kattilan pinnoille.

Lämmityksen loppupuolella piipusta tulee vain vähän vesihöyryä ja hiilloksen aikana ei ollenkaan.  Kattila on kuiva lämmityksen päätyttyä.

Tällä hetkellä lämmittelen 1998 kaadetuilla,- varastoiduilla puilla, niin silti ne  pitävät sisällään vettä, joka kondensoituu lämmityksen alkaessa.

[Pähkäilijä]

´Puusta tulevan kosteuspitoisuuden näkee jo lämmittämisen aikana näin talvikeleillä. Lämmityksen alussa piipusta tulee huomattavan paljon vesihöyryä,- vesihöyry, joka juuri alussa kondensoituu  pisaroiksi alle +60C kattilan pinnoille.

Lämmityksen loppupuolella piipusta tulee vain vähän vesihöyryä ja hiilloksen aikana ei ollenkaan.  Kattila on kuiva lämmityksen päätyttyä.

Tällä hetkellä lämmittelen 1998 kaadetuilla,- varastoiduilla puilla, niin silti ne  pitävät sisällään vettä, joka kondensoituu lämmityksen alkaessa.

puunpolton perusteista on täällä useamman kerran laitettu linkki ja kertaus on opintojen äiti joten tuosta sivut 8-10 kun kukaan ei ole muutakaan vaihtoehtoa vielä esittänyt

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39622/Lastumaki_Myllyla.pdf?sequence=1

ja toinen jossa hyödynnetään tätä kosteudenpoistoa on torrefiointi

Mutta rikkihapoke lienee se pahin painajainen näissä matalimmissa savukaasujen lämpötiloissa? Tästäkin jossain oli tarinaa aikaisemmin, pitäs hakea.

[AnssiKo]

No joo. Mun mielestä alapalon ja käänteispalon varastopesässä on paljonkin samaa. En tiedä mistä olet keksinyt että alapalon varastopesä on ilman vesitilaa. Näin persutuntumalla 99 % kattiloissa on vesitila varsinaisen varastopesän ympärillä. Mutta taas jatkosiiloja on kyllä ns. kuivia versiota.

Tarkkana luetun kanssa, kirjoitin et 'pahimmillaan'. En arvioinu et miten paljo noita kuivia ja jopa eristämättömiä olis, hiukka turhan iso homma lähteä setvimään yhtä postausta varten. 
No joo, olis sitä voinu viel tarkentaa et jatkopesä tms, mut kirjoitettu niinku kirjoitettu.

[AnssiKo]

Itsellä 50 gsx toisiopalotilan tarkastus lasin sisäpintaan tiivistyy kosteutta myöskin  silloin kun poltan alkupesän niin vähän aikaa sen jälkeen kun pesä on täytetty niin lasin sisäpintaan tulee vesi helmiä jotka katoavat siitä aika pian puut on 2 kesää kuivunutta mutta kosteutta niissä siltikkin tieten on.

Lasin lämpö on lähempänä pannarin lämpöä -> varmalti ihan eka paikka mihin kosteus tiivistyy, ellei pannu ole ihan kylmiltään tulille lyöty.

[AnssiKo]

mistä tuota kosteutta lopussa tulee? Polttoaineesta on vesi höyrystynyt pois jo paljon ennen hiilien polttoa jota on koko pesällisen loppupuolisko. Ulkopuolelta tuleva korvausilma joka meillä on esim pannuhuoneessa 20c RH%40-50 on esim tuolla 50% lukemalla 30 asteessa RH% 28 tai 40c kohdalla 16% ja 20c 50% kastepiste on 9c joten kondensoitumista ei ole odotettavissa.

Njoo, vähän nopea heitto. Viimeisten kaasutteluiden tuuletus on varmalti isompi tekijä jälkituuletteluille.

[AnssiKo]

´Puusta tulevan kosteuspitoisuuden näkee jo lämmittämisen aikana näin talvikeleillä. Lämmityksen alussa piipusta tulee huomattavan paljon vesihöyryä,- vesihöyry, joka juuri alussa kondensoituu  pisaroiksi alle +60C kattilan pinnoille.

Lämmityksen loppupuolella piipusta tulee vain vähän vesihöyryä ja hiilloksen aikana ei ollenkaan.  Kattila on kuiva lämmityksen päätyttyä.

Tällä hetkellä lämmittelen 1998 kaadetuilla,- varastoiduilla puilla, niin silti ne  pitävät sisällään vettä, joka kondensoituu lämmityksen alkaessa.

Hiukan epätarkka mittari, ku aika moni muukin asia vaikuttaa. Tiilihormi esmerkiks antaa savumerkkinsä, varsinki kosteitten kelien jälkeen. Ja vaikka puu olisi teoreettisen rutikuivaa (0 %), silti tulee sitä harmaata vesihöyrypilveä alkuun. Puun koostumuksesta löytyy syy.

Täällä lämmitellään mm. perintöpuilla. Ikivanhoja madonsyömiä tarvepuita, jotka on raivattu poies tilaaviemästä muualta. Kymmeniä vuosia kuivunu sisällä, sisältä taatusti rutikuivia vaiks muutaman kuukauden onki saanu välillä ulkosäilytystä katon alla. Ja harmaata tarjoilee piipusta sytytyksen jälkeen. Pitääki napsauttaa muutama halki, ja kattoa mitä kosteusmittari näyttää.

[Urpo82]

´Puusta tulevan kosteuspitoisuuden näkee jo lämmittämisen aikana näin talvikeleillä. Lämmityksen alussa piipusta tulee huomattavan paljon vesihöyryä,- vesihöyry, joka juuri alussa kondensoituu  pisaroiksi alle +60C kattilan pinnoille.

Lämmityksen loppupuolella piipusta tulee vain vähän vesihöyryä ja hiilloksen aikana ei ollenkaan.  Kattila on kuiva lämmityksen päätyttyä.

Tällä hetkellä lämmittelen 1998 kaadetuilla,- varastoiduilla puilla, niin silti ne  pitävät sisällään vettä, joka kondensoituu lämmityksen alkaessa.

Onhan sitä melkoinen määrä kosteutta paloilmassakin et jos piipunpäästä tutkii puun kosteuspitoisuutta niin metsään meneepi. Ja aiheuttaa myös tuo lämpiman ja kylmän ilman sekoittuminen piipun päässä ilmankosteuden höyrystymistä näkyväksi harmaaksi pilveksi vaikka piipusta ei tulisi kosteutta ollenkaan.
Luotan kyllä enemmän kosteusmittariin ja klapin kolinaan niitä yhteen hakatessa.

[peteri]

Itsellä on tuommoinen piikeillä oleva kosteus mittari (halpis) joka ei näytä nuille omille puille mitään kosteus lukemaa vaikka halkaisee puun ja mittaa sisältä eikä tuo mittari näytä muistaakseni alle 10 lukemia lainkaan todella epätarkkoja nuo parinkympin mittarit on.tai sitten se pitääkin paikkaansa jos tuota taulukkoa katsoo

[perde]

Itsellä on tuommoinen piikeillä oleva kosteus mittari (halpis) joka ei näytä nuille omille puille mitään kosteus lukemaa vaikka halkaisee puun ja mittaa sisältä eikä tuo mittari näytä muistaakseni alle 10 lukemia lainkaan todella epätarkkoja nuo parinkympin mittarit on.tai sitten se pitääkin paikkaansa jos tuota taulukkoa katsoo

Nuo kalliimmatkin kosteusmittarit on epätarkkoja, jos niitä ei kalibroida....ja tuo kalibrointi pitäisi tehdä puulajin mukaan ja kyseisen puun. Mittaustarkkuuteen vaikuttaa juuri kyseessä olevan puun tiheys, eli jos se heittää tuosta kalibroinnin keskiarvosta, niin arvot menee metsään. Puuta kun on aina eri painoista, hitaasti tiheäksi kasvanutta ja nopeasti kasvanutta hötelöä. Tämä on tullut huomattua noissa puusepän askarteluissa, vaikka tuollainen aikanaan suht kallis mittari löytyykin. Polttopuuhommissa tarkkuus on ainakin omalla halpis bilteman piikkimittarillakin ihan riittävä. Kokeneemmat veijarit tuntee kyllä ainakin omien sanojensa mukaan puun kosteuden aika tarkkaan ihan kouralla kopeloimalla.