Savukaasujen lämpötila

[lamina]

Moi.paljokos on alapalo kattilaa käyttävillä savukaasujen lämmöt? Itellä huitelee 170-200 onko liian "viilee" jostai luin että suttaa pannua kun kylmänä käy.

[vauxhall1972]

Savukaasujen lämmöt eivät likaa kattilaa, vaan liian kylmä vesi. Tuo savukaasulämpötila 170-200 kuulostaa olevan ihan ok, kattilaveden pitäisi pysyä 85+ jotta kattila ei tervaannu. Mikä kattila, merkki ja malli?

[lamina]

Savukaasujen lämmöt eivät likaa kattilaa, vaan liian kylmä vesi. Tuo savukaasulämpötila 170-200 kuulostaa olevan ihan ok, kattilaveden pitäisi pysyä 85+ jotta kattila ei tervaannu. Mikä kattila, merkki ja malli?

molle 45 keraamisella jälkipolttopesällä.alapalo...laddomatin termari 72c mutta ajatellu vaihtaa sen 81c

[Urpo82]

Mitäs tollasen kaksoispesäkattilan savukaasulämpötilat mahtaa muilla olla. kylmällä +30 asteisella pannulla mulla oli 450 astetta lämpöä heti kattilasta ulos tullessa. kattilana Jäspi tupla 2 ja pelkkää kuusta ja kuusi lautaa pesässä nyt palaa.

[markkulievonen]

Niin, ei alhainen savukaasulämpötila merkitse huonoa palamista / kaasujen alhaista palamislämpötilaa ja ajatellen hyvää palamista ja siten vähäistä kattilan likaantumista. Kattilan rakenne on se punainen lanka.

Kattilan likaantumiseen vaikuttaa aina huonotasoinen kaasujen palaminen ja monasti juuri liian alhainen kaasujen palamislämpötila. Niin, palamislämpötila voi olla erittäin korkea ja kattilan rakenteeseen liittyen poistuvien savukaasujen lämpötila taas alhainen. Taas,  toisessa kattilassa poistuvien savukaasujen lämpötila voi olla korkea,- vaikka itse kaasujen palamislämpötila alhainen.

Niin,yläpalo periaatteella toimivassa kattilassa aina palamislämpötila on liian alhainen ja kaasujen palaminen liian hajallaan  kaasujen hapettumisesta puhumatakaan.

Niin, jos kattilaa ei ole suunniteltukaan alhaisiin poistuvien  kaasujen lämpötiloihin, niin kaasujen lämpötilaa ei kannata alentaa palamista heikentämällä.

[seppol]

Olen markkulievosen kanssa samaa mieltä paitsi siinä, että kyllä yläpaloisenkin saa kuumana palamaan. Tavallisesti siinä on suuri vedellä jäähdytetty palopesä, johon sytytetään pienet lekoset. Sitten puita lisätään kun muistetaan. Sitten väitetään että riittää kun vesi on kuumaa. 100 asetta ei kuitenkaan riitä mihinkään. Samaa ehdotetaan käänteispaloistenkin toimintaedellytykseksi. Joku ihan tosissaan on sitä mieltä, että veden lämpötilasta johtuu kattilan tervaantuminen.

Mulla kun on tämä Vesimiilu, niin nuohosin sen eilen. Viimeksi nuohosin sen tämän vuoden tammikuussa.
Kun aloitan lämmityksen, veden lämpötila on 20 - 40 astetta. Lämmitän sen 60 - 80. Lämmitetty on lähes joka päivä, kun käyttövesi saadaan siitä.
Tuubiputkissa oli ohut lentotuhkakerros, joka poistui yhdellä harjan läpivedolla.
Palopesän seinien lämpötila on 500 - 700 astetta metrin matkalla, jossa olen ajatellut palamisen tapahtuvan. Pinta-alaa veteen on 1 m², 7 senttiä paksun tulitiilin läpi.
Savukaasut uunin jälkeen on 150 - 190 suurimmillaan.

[markkulievonen]

Niin, edellinen kattila oli Jämä YP ja muutostöiden jälkeen sekin paloi savuttomasti. Puiden lisäyksen aikanakaan ei palaminen katkennut. Samoin veden lämpötila oli aina yli +85C.

Mutta, silti konvektiopintoihin tuli lievää pikikerrosta. Mielenkiintoista siten, etten nuohonnut kattilaa kuin kerran vuodessa ja pinnat eivät likaantuneet sen enmpää eli pikikerroksen paksuus pysähtyi määrättyyn  tasoon. Pinnat siten oli vaalean harmaat / tupakantuhkan väriset.

Niin, nykyinen kattila ei muodosta yhtään pikeä konvektio pinnoille. Puukko on hyvä väline asian tutkimisessa,- koska ilman pinnan raapimista muodostunutta pikeä ei havaitse. Väri on metallin väristä.

Niin, käänteispalon parempi palamisen salaisuus liittyy oikeassa kohdassa tapahtuvaan kaasujen hapetukseen ja savukaasut poltetaan kauttaaltaan keramiikalla vuoratussa tilassa. Omaan tein vielä pyörteisen kaasuen palamisen eli kaikki mahdollinen palaa ja tietysti savuttamatta myös sytytyksestä alkaen.

Niin, YP kattilaan ei saa palamislämpötilaa niin korkeaksi kuin nykyisessä eli puussa olevat viimeisetkin "vitamiinit" tulevat hyödennettyä.

Varmaan tiedätkin, niin kohdassa, jossa kaasuja poltetaan, niin sen tulee olla melko tarkka tilavuudeltaan poltettavan kaasujen määrään verraten. YP kattilassahan kaasuuntuminen on muuttuva tekijä. Taas käänteispalokattilassa puun kaasuuntuminen on hallittua ja siten helposti säädettävissä palotunnelin tilavuuus huomioiden.

[seppol]

Miksi sitten veden lämpötila pitää olla vähintään 70. Se tarkoitta sitä, että palaminen tapahtuu ainakin osaksi lämmönvaihtimessa.

Mutta tämä savukaasujen lämpötila on justiin kuten sanoit. Palamisen lämpötilan kanssa sillä ei ole tekemistä. Se on kattilan palamistehon ja jäähdytystehon erotus. Jos savukaasut on liian kuumat, kattilaa poltetaan liian isolla teholla. Palamislämpötilan ylläpitämiseksi määrätty teho määrätyn kokoisessa palotilassa täytyy olla kuitenkin joku minimi. 100 vuotta vanhoissa arinakattiloissa oli sellainen suure kuin arinakuormitus. Sen pitää olla vähintään 100 kW / m². Mieluummin 200. Kun neliömetrissä on 100 dm², 10 x 10 sentin arinalla pitäisi polttaa 1 - 2 kW. Mulla arina on 30x30 senttiä eli 9 dm² . Kattilaa pitäisi polttaa 9 - 18 kW  teholla. Silloin palon "tiheys" olisi tarpeeksi suuri.

[Ari T]

Totta puhutte Markku ja Seppo. .Mutta kun  kun kysymys on yleisesti käytössä olevista kotimaisista yp kattiloista niin ei ne vaan pelaa sitä vähääkään matalilla veden lämmöillä tai alle 200 savuilla. 
Mutuna ja ehkä omana kokemuksena sanoisin että vähintään 80 kattila lämmöt ja savut 230-300 ollaan sillä alueella mitä tämän tyyppiset kattilat antavat mahdollisuuden lämmittää suht järkevästi.
Tämä mielipide vain sen takia että vaikka tiedossa on kuuma polttaminen ja tehokas jäähdytys sen jälkeen, niin se ei vaan täysin ole mahdollista kaikissa kattiloista.
Hyvä on että tietoa annatte, mutta toivon että ymmärrätte että kaikki ei just nyt voi hankkia sitä parempaa kattilaa. Ja toisaalta huono poltto huononee entisestään jos sitä aletaan niin vain säätämään kylmäksi sen tähden että se täydellisessä järjestelmässä on oikein

[markkulievonen]

Miksi  suositukisissa on  miten veden lämpötila tulee olla vähintäin +70C, niin ymmärrän liittyvän syöpymiseen,- ei niinkään savukaasujen parempaan palamiseen.  Jos huomioimme, miten palaminen tapahtuu lähempänä +800....1000C:tta, niin  veden lämpötilan merkitys vähenee. Onko se parikymmentä astetta sinne tänne, niin prosenttuaalisesti muutos on pieni. Tietysti kaasujen reunamien palminen huononee, mitä kylmenpää pintaa vasten palava kaasu   on kosketuksissa.

Miksi kattila toimii todella paremmin veden lämpötilan ollessa  mahdollisimman korkea, niin ymmärrän sen johtuvan suuremmasta kaasujen polttomaäärästä ja siten korkeammasta palamislämpötilasta.

[markkulievonen]

Ari T. Se on totta, ettei savukaasulämpöihin tule asennoitua neuroottisesti. Jos kattilan rakenne ei suosi savukaasujen  alhaisia lämpötiloja, niin tietoisesti niitä ei tulisi laskea. Tuo kaasujen palamismäärä alenee ja siten myös palamislämpötila ja lopputulos on pien muodostuminen.

Jos kattilahuone on talon eristeiden sisäpuolella, niin on yks hailee miten talon lämpöenergia / lämpöhäviöt korvataan. Vedessä olevan lämpöenergian, vaiko yhdessä hormiin sitoutuneen energian kautta. Esim. minun tapauksessani mikään ei muuttuisi, jos vaihtaisin kattilan, jossa olisi 100C alempi savukaasujen lämpötila. Tilanne on kokonaan toinen, jos energiaa ei voi hyödyntää.

[Urpo82]

Mulla on juurikin tuollainen tilanne eli kaikki pannun ja putkiston hukkalämpö jää "talteen" kun pannuhuone on keskellä taloa kellarissa. Mutta juuri tuo palokaasujen korkea lämpötila on se minulla puuta hukkaava tekijä. Eli kattilan rakenne on huono ja lämpöä painuu piippua pitkin pihalle.
Tänäänin seurasin Lämpöjä kun seilaavat siellä 400-460 asteen välissä kun korvakuulolla ja näkötuntumalla säädetty hyvä palaminen on käynnissä.
Onneksi kohta saa alkaa säästämään puuta kun saadaan Vigas 80LC paikalleen ja kytkettyä kiinni. Polttelen sitten maitopurkeja tuolla Jäspillä huvikseni enää.

[Rampe]

Miksi  suositukisissa on  miten veden lämpötila tulee olla vähintäin +70C, niin ymmärrän liittyvän syöpymiseen,- ei niinkään savukaasujen parempaan palamiseen.  Jos huomioimme, miten palaminen tapahtuu lähempänä +800....1000C:tta, niin  veden lämpötilan merkitys vähenee. Onko se parikymmentä astetta sinne tänne, niin prosenttuaalisesti muutos on pieni. Tietysti kaasujen reunamien palminen huononee, mitä kylmenpää pintaa vasten palava kaasu   on kosketuksissa.

Miksi kattila toimii todella paremmin veden lämpötilan ollessa  mahdollisimman korkea, niin ymmärrän sen johtuvan suuremmasta kaasujen polttomaäärästä ja siten korkeammasta palamislämpötilasta.

Juuri näin. On lisäksi iso ero toiminnassa, jos verrataan yläpaloa, ala tai käänteispaloiseen. Viimeisenä mainituissa on ns. polttoaineen varastopesä joka asettaa omat ehtonsa peliin. Varastopesän "happohyökkäys" on pahimmillaan alhaisilla lämmöillä. Tapahtuu kastepiste, jolloin höyryt tiivistyy pesän seinille. Tiivistyy niitä korkeammalkin lämmöllä välillä, mutta paljon vähemmän.
Lisäksi esim. terva jota erittyy kaasutusprosessin yhteydessä, sen liiallista kertymistä voi hieman ehkäistä taas korkealla lämmöllä.
Miksi siis nuukailla termostaatin asetuksilla? Kattilat tykkää lämmöstä. Ihan yksinkertainen fakta 

[markkulievonen]

Puusta tulevan kosteuden vaikutuksesta toisiopaloon. Mielenkiintoinen ilmiö on sekin, miten käänteispalo kattilan sytytys vaiheessa  pesän reunamiin kondensoitunut vesi höyrystyy ja  pilaa käänteispaloa.

Niin, kun aloitan lämmittämisen, niin  toisiopalo alkaa alle minuutin kuluttua  tulitikun raapaisusta. Palaminen etenee erittäin hyvin veden ollessa alle + 50...60C. Tuossa vaiheessa pesän pintaan kondensoitunut vesi alkaa höyrystyä ja poistua suutinkiven kautta kulkien toisiopalo tunneliin / palamiseen sekaan. Toisio palo heikkenee todella  paljon ja puun kosteudesta riippuen  on melkein sammumispisteessä. Ilmiö kestää vain muutaman minuutin ja vesihöyryn loppuessa toisiopalo ennallisuu hyvälle palamistasolle ja veden lämpötilan noustessa. Ilmiö on aina joka lämmityskerralla. Voi vain kuvitella miten tuskallista olisi lämmittää kosteahkoilla  puilla.

Niin, yli +70C  veden lämpötila lie turvallisuutta, ajatellen syöpymisriskiä. esim. +60C omassa kattilassani olisi varmasti syöpymisalueella.

[AnssiKo]

Juuri näin. On lisäksi iso ero toiminnassa, jos verrataan yläpaloa, ala tai käänteispaloiseen. Viimeisenä mainituissa on ns. polttoaineen varastopesä joka asettaa omat ehtonsa peliin. Varastopesän "happohyökkäys" on pahimmillaan alhaisilla lämmöillä. Tapahtuu kastepiste, jolloin höyryt tiivistyy pesän seinille. Tiivistyy niitä korkeammalkin lämmöllä välillä, mutta paljon vähemmän.
Lisäksi esim. terva jota erittyy kaasutusprosessin yhteydessä, sen liiallista kertymistä voi hieman ehkäistä taas korkealla lämmöllä.
Miksi siis nuukailla termostaatin asetuksilla? Kattilat tykkää lämmöstä. Ihan yksinkertainen fakta 

Alapalon ja käänteispalon varastopesä on aika eri juttu. Alapaloisten varastopesä on pahimmillaan peltitorvi ilman eristystä, tai vaikka 50 mm mineraalivillalla eristetty torvi. Kondenssi on varma. Kaikkien käänteispalojen varastopesä on vesitilan ympäröimä, eli kastepistettä ei peltipintoihin tule kunhan pannu on käyntilämmöissä.

Tervaa ei oman käänteispalon varastopesästä ole tarvinnu muutamaan vuoteen poistaa, eikä kyl ole tarvinnu erikseen normia korkeemmalla lämmöllä poiskaan sulatella. Sekapuita kyl polteltu, haapaaki seassa. Aika heikko meininki taitaa olla muutenki, jos sitä käänteispaloisessa riesaksi asti ilmaantuu. Hyötysuhteeseen se ei vaikuta. (Ylä-)paloissa terva konvektiossa tietää jumppaa.

Toisaalta, miks niitä lämpöjä pitäis harakoille päästellä, jos pelit on tehty alhaisemmille lämmöille, ja niillä kans pelaa suosiolla?

Aikoinaan kaksoiskattilan kanssa puuhaillessa savukaasujen lämmöt oli ongelma, alle 300-asteinen olis jo ollu unelma. 350-asteinen savukaasumittari kärähti aika äkkiä... No, se Högforssi 14 maxi on varmaan jo uudessa kierrossa, sulaton kautta nykyaikaan. Ties kenen tuoreemmassa pannussa on nekin raudat!