Patterikierron lämpötilaa alaspäin

[Jaska]

Hei puulämmittäjät.

Projektina patterikierron lämpötilan saanti alaspäin... Nyt erona menon ja paluun välillä vain noin 5 astetta, saisin hieman lisää eroa jos voisin tiputtaa hieman kiertonopeutta. Nyt ongelmana on patteri linjan viimeinen patteri ei lämmitä riittävästi jos tiputan yhtään kiertonopeutta. Tähän olen lääkkeeksi suunnitellut kaksilehtisen patterin vaihtoa tonne viimeiseksi.

Hieman lisää taidan saada pannuhuoneessa tiputettua paluu lämpöä, kun saan aikaiseksi hakea pätkän putkea ja liitän viereisen varastotilan ja pannuhuoneen patterit paluu linjaan. Ennen oli pannuhuoneessa aina kuuma, nyt kun ylimääräiset vapaakierrot on kurissa niin tulee ajankohtaiseksi lämmittää myös pannuhuonetta patterilla.

Tuolla pannuhuoneen viereisessä varastotilassa on minun verstastilani ja sinne pitäisi saada lisää lämpöä, nyt suuri 2 lehtinen patteri jota ei vielä ole kytketty. Ajatuksena hyödyntää vain patteri paluuta.

[Harri2]

Nyt ongelmana on patteri linjan viimeinen patteri ei lämmitä riittävästi jos tiputan yhtään kiertonopeutta.

Oliskohan linjan muiden pattereiden perussäätö liian isolla..?

[Jaska]

Oliskohan linjan muiden pattereiden perussäätö liian isolla..?

Juurikin tuon viimeisen patterin takia olen kyllä säätänyt muita pattereita huomattavasti pienemmälle. Olohuone on juuri ennen tätä viimeistä patteria ja olohuoneessa on kaksi patteria, näistä kahdesta olen tuon viimeisen säätänyt todella minimiin että vesi ei oikaisisi sen kautta.

[pökö]

Muiden pattereiden kuristaminen ei välttis auta. Lämpeneekö se ongelmapatteri jos väännät kaikki muut termostaatista kylmäksi?

[Jaska]

Muiden pattereiden kuristaminen ei välttis auta. Lämpeneekö se ongelmapatteri jos väännät kaikki muut termostaatista kylmäksi?

En muuten ole koittanut tuota muiden kiinni laittoa. Ja kyllä tämä viimeinenkin lämpenee, mutta vähän on vilakka huone pojalla. Viime talvena meni sähköavusteisena.

[Jaska]

Täytyy kattoa, miten tippuu lämmöt kun saa pannuhuoneen päässä patteriputket kytkettyä. Nyt näillä keleillä jää hyödyntämätöntä lämpöä noin 2 tonnia 30 asteisena, joka ei piisaa lämmitykseen, eikä sen paremmin suihkuunkaan. Kylmemmällä kelillä jopa 35 asteista. Tuon erotuksen kun saisi selvästi suuremmaksi niin kasvaisi varaajan hyötysuhde huomattavasti.

[markkulievonen]

Jos paluun lämpötila on vain 5C:tta alempi, niin veden kierto  on jo liian suuri. Itse säädän patterien veden kierron siten, että patterin alaosan lämpötila on vain muutaman asteen korkeampi kuin huonelämpötila kun patterin teho on suuremmillaan. Termostaatti taas kuristaa tarvittaessa tästä tasosta lisää. Näin varaajan saa hyödennettyä paremmin. Paluu veden lämpötila on n +25...28C. Tietysti pattereiden koolla on merkityksensä. Omassa jakotukilta lähtee joka patterille oma putkistonsa.

Mutta, joka tapauksessa kauimmaisen patterin kierto on tosi pieni verraten sitä muiden pattereiden virtauksiin. Huomioiden paluuveden lämpötila.

[pökö]

Mutta, joka tapauksessa kauimmaisen patterin kierto on tosi pieni verraten sitä muiden pattereiden virtauksiin. Huomioiden paluuveden lämpötila.

Kyllä meillä ainakin on viimmesessäkin patterissa hyvä kierto vaikka putkimatkaa on n.40 metriä, ei se ihmeemmin eroa muista pattereista ainakaan lämpeämisnopeuden tai kohinan perusteella. Meillä 2-putkisysteemi.

[Tune]

Minikokoiset patterit saa kuristaa todella pienelle esisäädölle, muuten menee holinalla läpi.

Totesin pojan nurkkahuoneen eristeet muita seiniä heikommiksi, ei auttanut kuin laittaa 2-lehtinen Purmo. Nyt on samanlämpöinen muiden tilojen kanssa.

[Jaska]

Minikokoiset patterit saa kuristaa todella pienelle esisäädölle, muuten menee holinalla läpi.

Totesin pojan nurkkahuoneen eristeet muita seiniä heikommiksi, ei auttanut kuin laittaa 2-lehtinen Purmo. Nyt on samanlämpöinen muiden tilojen kanssa.

No tuo kaksi lehtinen on mielessä täälläkin ja pian saa laittaakkin. Nurkkahuone on tämäkin.

[Jaska]

Ja talo vuodelta 55 joten saattanee falskata.

[markkulievonen]

Ymmärsin ettei  kauimmaisen huoneen patteri lämpene riittävästi, mutta siis kyseessä onkin huoneen heikko lämpeneminen.

Huoneiden lämpenemisestä puheenollen. Äskettäin tein ikkunaremontin alakertaan ja tämä remontti muutti ratkaisevasti alakerran huoneiden lämmitystarvetta. Tämän päivän ikkunoiden lämmön eristävyyden ero wanhoihin 80-luvun ikkunoihin on kuin yö ja päivä.

[pelti]

Maksaako ikkunaremontti ikinä itseään takaisin ilmaisilla puilla?

T. Nimim. Tuplalasit 60-luvulta

[markkulievonen]

Ikkunaremontti rahallisesti ei ole kannattavaa puuhastelua. Mutta,- talon arvoa se nostattaa ja erikoisesti asumismukavuutta. Ulkolämpötila on nyt ollut nollan kahta puolella ja vieläkään ei ole varaajasta otettu lämpö päällä. Hellassa poltettu 3....5kg puumäärä vrk pitää mörskän (230m2) lämpimänä. Tänään oli leipomispäivä ja 25kg puuta poltettuna leivin uunissa ja alakerran lämpötila on +27C ja yl'kerrassa +24C eli yli mukavuuden,- mutta toiseen suuntaan eli näillä keleillä uunin koko lämpöenergiaa ei voi hyödennettyä.

Entisillä ikkunoilla lämmitys varaajasta olisi jo  alkanut ja  esim. paistopäiv'nä alakerran lämpötila olisi kohonnut n +24C ja seuraavana päivänä jo varaajasta otettu energiaa.

[seppol]

Nyt olisi hyvä tietää myöskin pattereille menevän veden lämpötila. Paluulämpötila kertoo vain patterin alaosan lämpötilan mutta ei mitään lämmön luovutustehosta. Jos pattereille tulee 25 asteinen vesi ja lähtee 20, ei se tietenkään juuri lämmitä.
Jos huone on kylmä, patteri on liian pieni, veden virtaus pieni tai veden tulolämpötila liian pieni.

Patterit on kytketty "rinnan" eli kaikille pattereille tulee samalämpöistä ja paineista vettä. Patteritermostaateilla ja muilla virtausvastuksilla säädellään jokaiselle patterille tulevan veden määrää. Viimeinen patteri on aivan samassa asemassa kuin muutkin. Jos muut patterit suljetaan, kaikki vesi kiertää viimeisen läpi. Usein näkee että syöttöputkea tarpeettomasti pienennetään viimeistä patteria kohti. Sen virtausvastusta kasvatetaan vaikka se muutenkin on jo suurin.
Patteriverkoston kokonaisvirtausvastus lasketaan samalla tavalla kuin rinnan olevien sähkövastustenkin summa: Kokonaisvastuksen käänteisarvo = osavastusten käänteisarvojen summa. 1/R = 1/R1 +1/R2 + 1/R3 + ...1/Rn