uutta kattilaa

[Samppa]

Terve!
Olen aikeissa hommata Veda 50 kw tilalle  Maga MA49 Premium Plus käänteispalokattilan.
Onko kellään käyttökokemuksia kyseisestä merkistä/mallista?
Täällä olevien juttujen perusteella kyseessä lienee ihan asiallinen merkki kestävyyden suhteen?
Olen siinä uskossa että tuossa mallissa on lambda säätö ja pieni logiikka ohjaamassa toimintoja? Olenko pahasti väärässä? 

Vedalla on nyt poltettu puolet rintamamiestalosta ja nyt on aika siirtyä nykyaikaan ja käänteispaloon kun kaikki remonttijätepuu on nyt poltettu pois.
Vedalla on mennyt puita n.70m3 vuodessa tosin kuutioitakin on reilusti mm.vanha navetta ja korjaamohalli.
varaaja on 3 kuutiota joka on huippupakkasilla hivenen pienenlainen...
Kattilan vaihdolla on hakusessa pienempi puun kulutus ja helpompi hoito/puhdistus...

[AnssiKo]

Terve!
Olen aikeissa hommata Veda 50 kw tilalle  Maga MA49 Premium Plus käänteispalokattilan.
Onko kellään käyttökokemuksia kyseisestä merkistä/mallista?
Täällä olevien juttujen perusteella kyseessä lienee ihan asiallinen merkki kestävyyden suhteen?
Olen siinä uskossa että tuossa mallissa on lambda säätö ja pieni logiikka ohjaamassa toimintoja? Olenko pahasti väärässä? 

Tervetuloa foorumille. Magasta löytyy kyllä kokemuksia vaiks foorumin omalla haullaki, tääs yks esimerkki: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=676.0. Kokeile myös itte hakua, muitakin Magailijoita tääl pitäis olla.

Ihan asiallisen oloinen setti, puhallin tosin paineistaa kattilan. Toi tais olla Orlanin kopio/sisarversio tjmsp. Automatiikka on tätä päivää, sitä ei tarvi pelätä. Mielipide jakaantuu siinä kohtaa, karkeesti menee nii et automatisoidun kattilan omistajat ite tykkää, ja jotkut kateelliset jaksaa mutkuttaa ja yrittää vääntää kokoon kaikenlaista 'taivas putoaa niskaan' -tyyppistä riskiä. Lambada tosin on hiukan allerginen metalleille, eli maalattua puuta kantsis imho välttää. Esim lyijyvalkoinen. Eipä siin kai muuta sen kummempaa ole.
 
Hinta ei oo paha. Katto et nuohoukset onnistuu siinä kohassa, mihin tota olet upottamassa. Oisko taka alakulmissa tuhkaluukut tossaki? Kolme kuutiota voi olla tolle hiukka vähän, paa sarjaan toinen pienempi varaaja, ni saat huoletta poltella täydet pesälliset, ja tarvittaessa tulee hiukka enempi pelivaraa lämmitysajankohdan suhteen.

[Jämä-Julle]

Reilu vuosi on nyt ollut Maga 49 käytössä, vanhempi sininen perusmalli. Ei kai niissä muita eroja ole kun vähän kehittyneempi näyttö, lampdaa ei mielestäni plussa mallissakaan ole. Savun ja veden lämpöä siinä lokiikka haistelee ja säätelee savuimuria sen mukaan, ja huom on imurilla ei puhaltimella niinkun Antza arvelee. Vanhemmat oli puhaltimella. Nuohousreikiä ei ole muita kuin päällä konvektioputkien luukku. Taakse riittää jättää imurin koppa 5 senttiä seinästä niin saa irrotettua.

Periaatteessa ihan tyytyväinen olen ollu, edullinen kokosekseen ja iso ero vanhaan kaksoiskattilaan. Varastopesä on aika passeli 3 motin varaajalle kun 1 pesä riittää aika monesti jos ei ole ihan kylmäks päässy. Itävehkeitähän nää kuitenkin on ja niissä on ominaisuuksia, ei vikoja, vähä niinku setori tai lada, varmoja työkoneita ilman turhia krumeluureja. Ikävin ominaisuus ainakin mun yksilössä on savuimurin sisäänrakennettu lämpörele, netistä löytyneen datasheetin mukaan 45 asteinen lämpösuoja. Lämpöseen vuoden aikaan saa lämmittää pannuhuoneen ovi auki puuvarastoon. Kylmään aikaan toimii paremmin kun ohjas pannuhuoneen korvausilman imurin moottorin kylkeen. Toimiihan se kun ei välitä asiasta, hetken saattaa imuri huilata vaikka näytön mukaan pitäs pyöriä mutta aina se on jossain vaiheessa taas heränny pyörimään. Tehtaan ohje oli säätää savukaasujen maksimiarvoksi 300 astetta, muuttaa kuulemma jotakin alkoritmia parempaan suuntaan? Liekkö meinanneet että imuri saa sillon pöhistä täysillä koko ajan ja jäähdyttää itteään. Ihmettelin kyllä kovin ja kokeilin pari viikkoa, palasin sitten takas 220 asteen savulämpöön kun puut tuntu polttoajasta päätellen häviävän 70-80kw teholla. No siinähän palo samalla keramiikatkin osittain vähän huonoks, mutta ne nyt ei oo kalliita tuohon. Tehtaan mukaan oon polttanu jotain epäsopivaa puuta, maalattua ja roskaa kun on huonoks menny.

Jos hyvä Veda nyt paikallaan niin tuskin kannattaa pelkän puun säästön takia alkaa vaihtaa. Jos 10 mottia säästääkin niin eihän se tollasissa määrissä ole juuri mitään. Melkeen olis hakelaitoksen paikka jos noin paljon lämmitettävää tilaa? Itelläkin on sadan neliön verstas mitä josks haaveilin samalla pannulla lämmittäää, mutta pitäs olla isompi varaaja ja pannu sillon. Kanaaliakin pitäs  vetää 50 metriä niin helpompi antaa oman öljypannun pöhistä tallissa. 600 litraa meni viime talvena.

Mitenhän tuolla 25 motin maga-miehellä on pannu pelannu? ei ole juttua ollu hetkeen.

[sakarif]

On kyllä aika raaka tuo puun kulutus. Oletan nyt, että 70 pinomottia, eikä 70 kiintoa. Paljonko lämmitettäviä kuutioita, jotta saisi hieman paremman kuvan tuosta tarpeesta?

Mulla on vähän vajaa 1000 kuutiota lämpimänä ja vuodessa menee nykyisellä kattilalla 30 pinomottia.

[Samppa]

Kiitoksia asiallisesta infosta!
Itseäni eniten kattilan vaihdossa kiinnostaa helpompi/kevyempi puhdistus.
Samoin puhtaampi palaminen olisi kova juttu. Nykyinen yläpaloveda tekee sellaiset savut että kyllä naapurit huomaa milloin meillä lämmitetään.
Minulla on selkä rajoittavana tekiänä ja Vedan kanssa se on aina kovilla. Tuubiputkien auki jyrryyttäminen porakoneella&ketjunpätkällä ei ole ihan mieto homma. Veda yläpaloisena nokeaa varsin paljon konvektiopintoja ja saapi olla ahkera puhdistaja jos meinaa saada savukaasut pysymään alle 300 asteen. Noki on varsin tiukka kamaa jota saa kihnuttaa ihan tosissaan että irtoaa. 
Ainut konsti Vedassa hallita palotapahtumaa on polttaa mahdollisimman isoja puita jotka palaa hitaasti. 

Onko käänteispaloisissa puun koolla miten suuri merkitys?

Eikös käänteispaloiset polta sen verran tehokkaammin että juuri puhdistaminen on helpompaa?
Minulla on Pannuhuone sen mallinen että kattilan eteen ja taakse jää hyvin tilaa samoin edestä katsottuna vasemmalle puolelle. oikea kylki on muurissa kiinni. Pannuhuone on tehty navetan entiseen karjakeittiöön josta menee kanaali talolle(n.40m). Myös lämminkäyttövesi lämpiää samalla.
Vanhassa navetassa lämmitettävää tilaa n.350m2 ja talossa saman verran tosin hyvin paljon paremmin eristettynä.
Tuo navetan lämpimänä pitäminen se minun puut ahmii koska ei ole kovin kummoiset eristykset. vuodessa mennee n. 70 pinomottia. Tuo 40m kanaali ottaa kanssa omansa vaikka on ihan kaupan valmista putkea jossa on kaksi paksumpaa putkea lämmitykselle ja kaksi ohuempaa käyttövedelle/kierolle.

Hake olisi nykyisillä neliöillä ihan käypänen juttu mutta varsin hinnakas operaatio alkaa muuttaamaan&rakentamaan uutta lämpökeskusta/siiloa.
Näin jälkeenpäin mietittynä reilun viiden vuoden kokemuksella voisin sanoa että halkolämmityksessä olisi järkeä jos olisi 100kw kattila ja 10kuution varaaja...
Nykyisen varaajan pienuuden takia lämmitän aamuin sekä illoin kun pakkasta on yli 10 astetta ja sillä on työllistävä vaikutus

[Rampe]

Niin tuo Veda on tosiaan yläpaloinen. Onko aikonaan ollutkaan muuta mallia kun tuo, vai hankittu edullisempi.

Nythän on myös 50 kw käänteispalomalli saatavilla.

[Harri2]

Näin jälkeenpäin mietittynä reilun viiden vuoden kokemuksella voisin sanoa että halkolämmityksessä olisi järkeä jos olisi 100kw kattila ja 10kuution varaaja...

Asiaa! Itse olen just samaa mieltä. Akva Nero 10000 ja Atmos DC100 olis mulla jos korkeus rakennuksessa olisi riittävä.

[kahe]

Olisiko Sakari:n projektista esimerkkinä:
Atmos DC75 otettu käyttöön

[hiili]

Varmaan olis suuntaa antavia kun käyttää kerrointa 2 <

[Rampe]

Asiaa! Itse olen just samaa mieltä. Akva Nero 10000 ja Atmos DC100 olis mulla jos korkeus rakennuksessa olisi riittävä.

Siinä on helppoon puulämmitykseen kaksi vaihtoehtoa toimia. Juurikin tuo iso varaaja + kattila tai toisesta ääripäästä naftisti mitoitettu kattila suoraan lämmitykseen. Itse tuli pohdittua aikoinaan ja valitsin viimeiseksimainitun systeemin, vaikka senkin toki moni tuomitsee. Varaajasysteemin mitoitus karkaa isommassa kohteessa usein hanskasta. Helposti sitten nuukaillaan ja työmaa on valmis..

[Samppa]

Minullakin lämmitettävä tila tuplaantui kattilan&varaajan hankinnan jälkeen.
Ostin tosiaan tuon veda 50 mallin ja puhe oli että olisi ns.käänteispaloinen. Yritin reilun vuoden saada kattilaa toimimaan huonolla menestyksellä. Lopulta valmistaja lähetti puhallinarinan ja puhaltimen jolla sain systeemin pelaamaan kohtuullisesti.  Tulin siihen tulokseen että minun pannuhuone ja piippu ja kattila muodostaa jonnii sortin resonaattorin joka aiheuttaa sellaista humpsutusta eli savu menee piipussa edestakaisin n. 30cm pätkissä ns. humpsuttaa mutta kun lisättiin puhallin niin ongelma poistui. minulla on piipussa myös vedonrajoitin eli kaikki perusaisat pitäisi olla kunnossa. Eli kokemusta on reilusti Vedakattilasta
Vedassa on huima teho täyden palon vaiheessa kuivalla koivuhalolla mutta savukaasut huitelee päälle 300 vaikka olisi juuri hoonattu kattila.Tuo on nimellisteholtaan 50kw mutta epäilen että tehokkaimmillaan puhutaan n.80kw tehoista. täydellä pesällä ja puhtaalla kattilalla saa 3motin varaajan 30asteesta 80asteeseen kauttaaltaan. minulla on varaajassa 3 mittaria ja latausta ohjaa laddomat 21.
Veda on parhaimmillaan isolla sekahalolla ja ison etuluukun ansiosta kaikki palaa mitä saa sisään mahtumaan. 2 talvea on meilläkin lämmitetty remonttipuujätteillä( 2x4 ja 5" parrua ym. vanhan rintsikan runkorakenteita tosin on siinä sivussa palanut muutakin puuta...
Asun siis Mikkelissä ja jos lähistöllä olisi toimivia käänteispalokattiloita niin mielelläni kävisin kurkistamassa mihin olen sekoontumassa

Minulla on varaajassa valmiina aurinkokierrukka ihan pohjalla ja hommasin juuri 6kpl tasokeräimiä eli toivottavasti ei ensikesänä tarvitse puuta poltella lämpimän käyttöveden takia.

[sakarif]

Nimimerkin "hiili" ratkaisusta olisi mielenkiintoista saada lisätietoa, kun kirjoitusten mukaan kunnon kokoista puuta saa uuniin laittaa, joten oletan, että lämmitettävä pinta-alakin on kohtuu suuri.

[Heater]

Nimimerkin "hiili" ratkaisusta olisi mielenkiintoista saada lisätietoa, kun kirjoitusten mukaan kunnon kokoista puuta saa uuniin laittaa, joten oletan, että lämmitettävä pinta-alakin on kohtuu suuri.

Joskus muistaakseni kirjoitti että vähän yli 100m2 kämppä ois

[hiili]

Tämä vielä kesken mutta tuohon pyritään ( Log Boiler/ The Log Boiler ) katsokaa you tube video.

[riusmies]

Tere tulemast kattoon meille tosi helppohoitoista lambdaohjattua kattilaa. Ollaan Mikkelin Majavedellä. Laita yksityisviestiä.