Arimax 35 savuttaa pienellä puupalikalla

[lassek]

Terve
Onko kukaan polttanut alapalokattilalla pientä puupalikkaa tai haketta? Minkälaisia säätöjä arinaan ja ilma-aukkoihin? Itse olen polttanut mutta ei oikein kehtaa ku ankarasti savuttaa ja pitkään. Normi puulla toimii erinomaisesti.

[Nuukakimmo]

Moi.
Huomasin saman ilmiön kun poltin ulkomaisten trukkilavojen puisia kulmapaloja. Savu oli mustaa ja todella pahan hajuista. Ei ollut väliä että heittikö niitä hiillokselle vai aloittiko lämmittämisen niillä. Samoin oli samantekevää oliko kattila lämmin vai kylmä. Säätöjä en löytänyt kohdalleen että savutus olisi lakannut. Toisien kertakäyttölavojen kanssa piipusta tuli vain väreilyä, samoin "oikeiden" puiden ja rakennusjätepuiden kanssa. Saman törkysavutuksen tekee puusepän verstaalta tuoduilla kuivilla mäntypuun palasilla.
Kattilana myös Arimax 35. Arinalle tulevaa ilmaluukkua pidän täysin auki eli nostan sen ylös, toisio ilman kiekkojen kierroksia en muista. Soitin silloin opasvihkosta löytyvälle insinöörille ja kysyin että miksi toisilla puilla savuttaa ja toisilla vain väreilee. Ei osannut ilmeisesti vastata koska kun kävi ilmi ettei minulla ole lataus kiertoa (eli vesi tulee varaajalta suoraan kylmänä), totesi että väärin kytketty ja jäi sitä jankkaamaan.

[riusmies]

Kyllä sen ylä- ja alapalon kuuluu savuttaa ja paljon, jos kuoren suhteellinen määrä nousee liikaa. Tuohet ja pikkupuut käy sytykkeenä - ei polttoaineena.  Yhtä viisasta on on polttaa roskat puiden seassa. Savua tulee niin että naapurit tykkää.

[lassek]

Mulla on latauskierto mutta savuttaa.
Puupalikka on pääasiassa kuivaa koivua, noin 10*5cm.
Olis se mukava saaha säätöihin kun mulla on semmonen palahakkuri ja siihen sopivaa puuta metät täynnä.
Yhtäpaljo siinä pikässä puussa on kuorta ku pätkässä.

[Markku]

Lehtipuiden poltto, etenkin koivun tuohi savuttaa kaikissa kattiloissa. Jos joukossa on kuusta, muuttuu tilanne paremmaksi.

[riusmies]

Lehtipuiden poltto, etenkin koivun tuohi savuttaa kaikissa kattiloissa. Jos joukossa on kuusta, muuttuu tilanne paremmaksi.

Totta! Yläpesä täynnä savua! Käänteispalo polttaa savun pois toisiopesässä ja piipusta tulee vesihöyryä. Trollaaja taas vauhdissa.

[Rampe]

Pienipalaisella polttoaineella arina tuottaa liikaa palavia kaasuja, jotka ei kuitenkaan pala loppuun.
Arinapinta-alan pienentäminen. Hiillospaksuuden pienentäminen. Ensiöilmaa vähän vähemmän kuin klapeilla. Siinä niitä säätöjä.

Kaikki alapalot ei kuitenkaan samanlaisia.
Esim. kespeksessä hakkeella, purulla tms. Arinaa voidaan nostaa ylemmäs ja ilmasuihku puhaltamaan arinan etuosaan. Näin kaasutus ei karkaa hanskasta.

[Markku]

Totta! Yläpesä täynnä savua! Käänteispalo polttaa savun pois toisiopesässä ja piipusta tulee vesihöyryä. Trollaaja taas vauhdissa.

Kun tutkitan alapalon ja käänteispalon palotapahtumia kaasutusvaiheessa, pätee molempiin sama fakta, toisiopaloa ei synny jos kaasu ei ole riittävän kuumaa. Että tämä sitten siitä trollauksesta.

[markkulievonen]

Mitä epämääräisempi / erilaisempi  on poltettava puu, niin sitä merkitykselllisemmäksi tulee kattilan rakenne ja sen säätyminen.

Nyt kattilani on ollut käytössä kohta parisen vuotta ja olen polttanut kaiken  poltettavaksi tarkoitetun puun. Trukkilavat, ohuet  pakkauslaatikot, laudanpätkät, kuusi, mänty, haapa, mutta erittäin vähän koivua. Kaikki puutavara on palanut erittäin hyvällä tasolla, mutta,- joka tavaralle on pitänyt etsiä oma ensiöilma säätö.

Mitä ohuempaa  ja herkästi kaasuuntuvaa puu on ollut, niin sitä pienemmällä on ensiöilman saanti. Itse arvostan juuri kattilaani siitä, että se säätyy erilaisille poltettaville puille.

[lassek]

Kyllä se varmaan niin on mitä rampe sanoo. Pittää kokeilla nuita konsteja ensin.

[Pähkäilijä]

Kotipaikalla poltetaan pääsääntöisesti haketta Arimax 35 pannussa. Siihen on tehtaalta saatu arina hakkeelle joka kaventaa arinan etureunasta varmaan puolikkaaksi verrattuna puuhun.

Heitä muutama klapi sinne pohjalle jarruksi. Muistaakseen 19 kiloa mahtui haketta kerralla pesään kun joskus olin sitä lämittämässä ja mittailin huvikseen.

[AnssiKo]

Kun tutkitan alapalon ja käänteispalon palotapahtumia kaasutusvaiheessa, pätee molempiin sama fakta, toisiopaloa ei synny jos kaasu ei ole riittävän kuumaa. Että tämä sitten siitä trollauksesta.

Hoh hoijaa. Palava aine, happi ja riittävä lämpötila ovat palamisen perusvaatimukset. Mitä lisäarvoa sun kommentti toi keskusteluun??? Kirvesvartta...

[AnssiKo]

Mitä epämääräisempi / erilaisempi  on poltettava puu, niin sitä merkitykselllisemmäksi tulee kattilan rakenne ja sen säätyminen.

Nyt kattilani on ollut käytössä kohta parisen vuotta ja olen polttanut kaiken  poltettavaksi tarkoitetun puun. Trukkilavat, ohuet  pakkauslaatikot, laudanpätkät, kuusi, mänty, haapa, mutta erittäin vähän koivua. Kaikki puutavara on palanut erittäin hyvällä tasolla, mutta,- joka tavaralle on pitänyt etsiä oma ensiöilma säätö.

Mitä ohuempaa  ja herkästi kaasuuntuvaa puu on ollut, niin sitä pienemmällä on ensiöilman saanti. Itse arvostan juuri kattilaani siitä, että se säätyy erilaisille poltettaville puille.

Kyl sille toision säädölleki olis tarvetta.

Kuvasit muuten just miks ilmasäätöjen automatisointi on aikast näpsä juttu. Paitti et palon eri vaiheissa pysyy säädöt lähempänä optimia, myös puutavaran vaihto hoituu ilman käyttäjän toimenpiteitä. Vaiks sit samassa pesällisessä olis isoja koivupölkkyjä ja pientä kuusitikkua, pahimmoillaan kahdessa kerroksessa.

Uskallatko arvioida montaks tuntia olisit sellasella säästäny muuhun puuhasteluun?  Ei oo pakko kirjoittaa lopputulosta julkiseksi. 

[markkulievonen]

Paraikaa on kattila lämpiämässä. Lie savukaasumittari juminnut paikoilleen kun 2.75/h on näyttänyt +255C lämpötilaa?

Niin, on se melekonen säätämis projekti kun pähkäilee laittaako 2mm vaiko 4mm pyörötangon laippojen väliin ja työntää laipat kiinni. Siis pikasäätö ensiöilmalle.

Niin, ensiö ja toisioilman suhde säädetään ensiöilman akselin avulla. Jos ensiöilma on kiinni, niin savukaasujen ilma  on 100% toisioilmaa. Tällä hetkellä säätö on vain 2mm auki ja palaa  keramiikka hehkuen.

Niin, jos ihmisellä ei ole aikaa 30min varaajan kertalämmitykseen, josta osan ajasta keittiössä kahvia juoden, niin suosittelen maalämmitystä /kerrostalo asumista.

Jos olisi kouvupuuta, niin puiden lisäyskin jäisi pois. Todellisuudessa lambdalla ei minun tapauksessani olisi mitään hyötyä.  

[AnssiKo]

Paraikaa on kattila lämpiämässä. Lie savukaasumittari juminnut paikoilleen kun 2.75/h on näyttänyt +255C lämpötilaa?

Niin, on se melekonen säätämis projekti kun pähkäilee laittaako 2mm vaiko 4mm pyörötangon laippojen väliin ja työntää laipat kiinni. Siis pikasäätö ensiöilmalle.

Niin, ensiö ja toisioilman suhde säädetään ensiöilman akselin avulla. Jos ensiöilma on kiinni, niin savukaasujen ilma  on 100% toisioilmaa. Tällä hetkellä säätö on vain 2mm auki ja palaa  keramiikka hehkuen.

Niin, jos ihmisellä ei ole aikaa 30min varaajan kertalämmitykseen, josta osan ajasta keittiössä kahvia juoden, niin suosittelen maalämmitystä /kerrostalo asumista.

Jos olisi kouvupuuta, niin puiden lisäyskin jäisi pois. Todellisuudessa lambdalla ei minun tapauksessani olisi mitään hyötyä.  

Olikos tossa lämpöesimerkissä vedonsäätimen termari pelissä vai ei?

Mut joka tapauksessa, kun muistelee kuinka kauan noita säätöjä aikanaan hait... 

Mulle 30 minsaa olis 25 minsaa liikaa laatuaikaa pois paremmasta puuhailusta, vaiks perheen kanssa. Eli ei ole harrastus. Enkä sitä paitti diggaa noin paljoa kahvia. 

Mut makuja on monia, mikäs siinä.