Stropuva yläpalokattila

[Repo]

Aloitankin uuden keskustelun.  Ehdin jo kirjoittaa tämän viestin "kattilanvaiho edessä"-palstalle, mutta tässä on se sama teksti uudestaan:

"Mä ostin Stropuva 20 Bio kattilan Liettuasta.  Olen sitä nyt käyttänyt 3 kuukautta.  Liitin sen 860 litran varaajaan ja sinne se kolmen palotunnin kuluttua vie 80-asteista vettä.  Mun huoleni on se, että en saa sitä palamaan noita 31 tuntia, jotka heidän esitteessään on mainittu. Se palaa tollaset 8-9-10 tuntia.   Jospa edes pääsisin puoleenväliin, niin olisi se jotain, mutta 20-22 tuntia olisi optimaalinen, sillä silloin voisin sen ladata esim joka aamu. -  Toinen huoli on se, että se pikeää palotilan pinnan.  Erilaisia kaupasta löytyviä nesteitä olen kokeillut, mutta mielestäni eivät pidä pintoja puhtaina.  Piippuun en ole vielä edes uskaltanut vilkaistakaan.  Polltan ihan sekapuuta pelkästään"

[Markku]

Aloitankin uuden keskustelun.  Ehdin jo kirjoittaa tämän viestin "kattilanvaiho edessä"-palstalle, mutta tässä on se sama teksti uudestaan:

"Mä ostin Stropuva 20 Bio kattilan Liettuasta.  Olen sitä nyt käyttänyt 3 kuukautta.  Liitin sen 860 litran varaajaan ja sinne se kolmen palotunnin kuluttua vie 80-asteista vettä.  Mun huoleni on se, että en saa sitä palamaan noita 31 tuntia, jotka heidän esitteessään on mainittu. Se palaa tollaset 8-9-10 tuntia.   Jospa edes pääsisin puoleenväliin, niin olisi se jotain, mutta 20-22 tuntia olisi optimaalinen, sillä silloin voisin sen ladata esim joka aamu. -  Toinen huoli on se, että se pikeää palotilan pinnan.  Erilaisia kaupasta löytyviä nesteitä olen kokeillut, mutta mielestäni eivät pidä pintoja puhtaina.  Piippuun en ole vielä edes uskaltanut vilkaistakaan.  Polltan ihan sekapuuta pelkästään"

Aluksi jos saisi vähän teknisiä tietoja. Palamisilman puutteesta ainakin on kysymys, kun kattila nokeentuu.
Minkälainen savupiippu on mitoiltaan ? Entä korvausilman aukko ?
Lyhyt polttoaika kielii liian suuresta polttotehosta. Kattilaveden lämpötila ei ole riittävän korkealla ( 72 C), onko latausautomatiikkaa ?

[Repo]

Moi Marrku

Minulla on siis liettualainen, yläpalotoiminen Stropuva S20 Bio kattila ja siinä automaattinen koneellinen ilmansyöttö poltettavien puiden päälle.

Savupiippu on 4 m korkea Schidel keraaminen piippu jonka sisäputken halkaisija on 180 mm.

Kattilahan on palotilaltaan täysin tiivis.  Vain tuo koneellinen ilmansöttö tuo ilmaa palamiselle, ja tietenkin savut poistuvat piipun kautta.  Polttopuiden syöttöluukut niin ylhäällä, kuin myös alhaalla (= nuohous).  Ne ovat palon aikana kunnolla suljetut (eivät anna ilmaa).

Kattilaveden lämpötila on kattilaa sytytettäessä noin 20-30-40 astetta ja nousee siitä sitten 85 asteeseen palon edetessä.  Sen ylitettyään termostaatti antaa ilmansyötölle käskyn tukahduttaa liekki, eli siis estää palotilaan tuleva ilma.  Kun taas tuo kiertoveden lämpötila laskee n. 70 asteeseen alkaa ilmansyöttö taas puhaltaa ja sytyttää tukahdetun, vielä hiilloksella olevan liekin, ja toiminta taas alkaa uudestaan veden lämpötilan nostamisella takaisin tuohon 85 asteeseen.  Tollasta sik sakkia.

85-asteinen vesi viedään lämmönsiirtimen kautta 860 litran varaajaan.  Siirtimen läpikäytyään tuo vesi palaa kattilalle noin 20 astetta kylmempänä.

Latausautomatiikka ei ole, vaan lataan puut itse aikaisintaan silloin, kun alaluukusta näkyvän arinan päällä ei ole yhtään kipinää.

 
 

[Markku]

Moi Marrku

Minulla on siis liettualainen, yläpalotoiminen Stropuva S20 Bio kattila ja siinä automaattinen koneellinen ilmansyöttö poltettavien puiden päälle.

Savupiippu on 4 m korkea Schidel keraaminen piippu jonka sisäputken halkaisija on 180 mm.

Kattilahan on palotilaltaan täysin tiivis.  Vain tuo koneellinen ilmansöttö tuo ilmaa palamiselle, ja tietenkin savut poistuvat piipun kautta.  Polttopuiden syöttöluukut niin ylhäällä, kuin myös alhaalla (= nuohous).  Ne ovat palon aikana kunnolla suljetut (eivät anna ilmaa).

Kattilaveden lämpötila on kattilaa sytytettäessä noin 20-30-40 astetta ja nousee siitä sitten 85 asteeseen palon edetessä.  Sen ylitettyään termostaatti antaa ilmansyötölle käskyn tukahduttaa liekki, eli siis estää palotilaan tuleva ilma.  Kun taas tuo kiertoveden lämpötila laskee n. 70 asteeseen alkaa ilmansyöttö taas puhaltaa ja sytyttää tukahdetun, vielä hiilloksella olevan liekin, ja toiminta taas alkaa uudestaan veden lämpötilan nostamisella takaisin tuohon 85 asteeseen.  Tollasta sik sakkia.

85-asteinen vesi viedään lämmönsiirtimen kautta 860 litran varaajaan.  Siirtimen läpikäytyään tuo vesi palaa kattilalle noin 20 astetta kylmempänä.

Latausautomatiikka ei ole, vaan lataan puut itse aikaisintaan silloin, kun alaluukusta näkyvän arinan päällä ei ole yhtään kipinää.

 
 

Tuo latausautomatiikan puuttuminen on yksi syy kattilan nokeentumiselle. Latausautomatiikalla tarkoitan kattilan ja varaajan väliin tulevaa latausautomatiikkaa. Nyt varaajalta kattilalle tulee liian viileää vettä, joka tässä tapauksessa noettaa kattilaa runsaasti.
Kattilan valmistajan suositus savupiipun korkeudeksi on 5.5 metriä.
Tuo lyhyt palamisaika kyllä viittaa siihen, että poltto on säädetty liian tehokkaaksi. Vähentämällä ensiöilmaa  kannattaisi kokeilla.

[Rampe]

Kattilan veden lämmöissä voisi olla noston varaa. Sammutus vaikka 90 c paikkeilla. Kuitenkin käynnistys vaikka 80 c päälle. Näin väli ei pääse liian pitkäksi. 70 c alkaa olla liian matalalla ilman keramiikkaa olevassa pannussa.

Savuttaako kattila kun puhallin on seis?

[Repo]

Kiitoksia vastauksistanne.

Minulla on kattilan ja varaajan välinen matka 25 metriä.  Putket ovat eristettyinä maan alla ja niissä virtaa glykoolivesi.  Periaatteessa varaajan vesi ja tuo glykooli vesi eivät ole toistensa kanssa kosketuksissa.  Ainostaan lämmönsiirtimen levyjen kautta. 

Lämmönsiirrin erottaa kattilasta tulevasta vedestä noin 20-25 astetta ja antaa sen varaajalle.

Jaa a, että latausautomatiikka.  Minulle on tämä ihan uusi asia.  Mistä voisin siitä lukea?

Kattilan valmistajalta kysyin piipun korkeutta ja he sanoivat että tuo 4 m riittää, kun minä ostin myös sen koneellisen ilmapuhaltimen. Toimin siis heidän ohjeensa mukaan.

Niin, sanoit, "Nyt varaajalta kattilalle tulee liian viileää vettä, joka tässä tapauksessa noettaa kattilaa runsaasti."  Mutta enhän minä voi sitä mitenkään säätää tai päättää.  Vesi kiertää koko ajan siirtimen ja kattilan välillä, eikä sitä mikään estä kiertämästä alhaisen lämmön aikana. Ja glykoolivettä siirtävä kiertopumppukin toimii maksiminopeudella ja siirtimen toisen puolen pumppu keskiteholla.

"Vähentämällä ensiöilmaa  kannattaisi kokeilla."  Lienee hyvä idea.  OK, ohjeessa ei kyllä ole mitään mainintaa tuon ilman säätämisestä.  Kysyn heiltä. 

Sitten tuo vedenlämmön nosto vaikka nyt 90 asteeseen.  Se lienee sitten termarin vaihto!  Ja se sama termari kai myös toisaalta antaa käskyn sytyttää kattila uudestaan.  Mutta se odotusaika kattilan 20:sta asteesta 80:aan asteeseen ilman veden kiertoa on jotenkin järjestettävä.  Ja sitten kun se on järjestetty, niin äkkiähän se siitä laskee paljon alle 80-asteen, kun noissa 2 x 25 m putkissa on niin paljon kylmää vettä.

Olen vähä sitä mieltä, että kattilan pikeentyminen tuon 3 käyttökuukauden aikana on laskenut sen tehoa radikaalisesti.  Poltan sekapuuta.  Lämmön nouseminen nykyiseen 85 asteeseen kestää neljä tuntia.  Alussa tuo aika oli paljon lyhyempi.    Olen sitä pintaa kyllä skrabannut useastikin, mutta peltipinnalla se ei ole.

Joo, keramiikkaa ei kattilassa ole.  Pelkkä pelti vain veden ja tulen välissä.

Kysymys:  Savuttaminen puhaltimen ollessa seis:  En osaa vastata, koska yleensä olen sytyttänyt kattilan illalla 8-9 paikkeilla ja se on sitten toiminut lähes aamuun saakka, enkä ole katkon aikana sitä yöllä tarkkaillut.   Olisiko tuo tärkeä tieto? 

[Markku]

Tuollaisen latausautomatiikan kannattaisi asentaa nykyiseen järjestelmään.
http://www.akvaterm.fi/fin/Muut_tuotteet/Laddomat.33.html

[Rampe]

Juu kyllä tuo paluuvesi pitäisi olla riittävän lämmintä. Mullakin on jatkuvapaloisessa kattilassa paluupuolella oraksen 72 c latausventtiili. Estää sen, ettei kattila pääse liian kylmäksi.

Kun tuollainen kattila on ns. taukojaksolla, eli puhallin on seis. Silloin ei saisi mennä ilmaa kattilaan. Pienikin määrä aiheuttaa helposti pikeämistä. Ilmavuodon huomaa savutuksesta taukojaksolla.

[Pähkäilijä]

Onko siinä alaslaskeutuvassa ilmahormissa ne "rassit" seinustan puhdistamiseen mukana? käyttäjä Taikuri kärsi samasta nokeentumisesta aikoinaan ennenkun ohjurit asensi.

Toinen asia tuon pesällisen suhteen - kun lämmin vesi kulkeutuu varaajaan ei palo sammu välillä vaan pesällinen palaa alusta loppuun ihan normiteholla. Pitemmät paloajat ovat tilanteessa jossa lämpimän veden pyynti sulkeutuu - kuten Rampen Kespes - ja silloin kattila yrittää tukahduttaa polton. Kun varaaja ei lämepene "täyteen" polttojakson aikana ei kattilassakaan ala vesi lämpenemään yli asetusten ja sulkemaan ilmansaantia.

kaivan rautalankaa

jos kattilaan ladataan 30 kg puuta jossa on 120 kWh energiaa ja kattilalla saadaan siitä talteen 3/4 eli 90 kWh. 860 litrainen varaaja tahtoo 1 kWh jos keskilämpö nousee asteella. Periaattessa voisi varaajassa nousta keskilämpö 90 astetta - mutta samaan aikaan tapahtuu myös asunnon lämmitystä + lämpimän käyttöveden lämmitystä ja malliesimerkkinä oma rintsikka nollakelissä joka haukkaa 3 kW edestä energiaa -> 8 tunnissa 24 kWh -> jää varattavaa energiaa vain 2/3 osaa eli 60 astetta. Riippuen lähtökohdasta pitäs lopussa ilmanoton sulkeutua kun varaaja täyttyy.

Onko tuota lämmönsiirtimen pumppua millään ohjattu vai pyöriikö se kokoajan? Periaattessa siihen termariohjaus voisi riittää ellei kattilassa sitte ala tapahtumaan pistekiehuntaa.

[riepueetu]

Morjens !

Täällä myös tuo S20 malli ja neljäs talvi menossa harvakseltaan eristetyn vanhan talon lämmittimenä.
Minulla ei ole sitä puhallinta auttamassa palotapahtuman ilmansaantia, eli vain vapaasti säädettävä luukku siellä Stropon päällä jota se tikku pannun kyljessä itse säätää veden lämpötilan mukaisesti.
Ladomat latausautomatiikassa on muistaakseni 78 asteen termostaatti, en osaa sanoa onko se paras mahdollinen mutta tuntuu toimivan. Latausautomatiikan nopeus on pienimmällä säädöllä. Muistan kun alussa opettelin tuon käyttämistä ajelin täydellä teholla ja silloin sitä nokeamista tapahtui enemmän. Tiedustelin sitten tehtaalta, mitä asialle tulisi tehdä niin ensimmäinen kysymys sieltä oli veden virtaus nopeus...tässä vastaus tehtaalta "s20 maximum water flow 500L / h."  Eli ensinnäkin sinulla pitäisi olla siellä joku termostaatti joka haistaa sen pannun veden lämpötilan ja ei päästä sitä kiertoon ennenkuin se on riittävän lämmintä. Minulla sen hoitaa tuo Ladomat, muistaakseni pannun käyttöohjeessa on kuva Stropovan omasta putkikyhäelmästä jossa on normi patteritermostaatti ja vesikiertopumppu. Piipun pituus on rosteripiipussa 6 m ja sisähalkaisia 180mm.

Toinen asia tuon palotapahtuman pituus. Pisimmillään olen saanut sen palamaan n.20 h briketeillä, kuivalla puulla n.15 h se palaa päivittäin. Yleensä täälleen talvella laitan sen tulille kun lähden aamulla töihin. Tässä pannussa puun pitää olla kuivaa, minulla on tapana ottaa pannuhuoneeseen viikon latinkin puita jolloin ne ovat aina kuivia ennenkuin poltetaan.

Lämmitys prosessista vielä sen verran, että ensin meillä pidetään mökin patteriverkosto lämpimänä ja paluulämmöllä lämmitetään varaajia joista lähtee sitten märkätilojen lattialämmitys kierto. Tässä lyhykäisyydessään...

On siinä ollut oma juttu opiskellessa öljylämmityksen jälkeen, mutta ei se mahdoton prosessi ole ollut. Ja rahallisesti on säästetty isoja summia aikaisempiin öljylaskuihin verrattuna, eli oma tavoite on saavutettu.

Aurinkoa odotellessa.

-Eetu-