Hevonhumppaa II (oli: Vs: Tukikelpoiset kattilat Saksanmaalla)

[Immu]

Vaasan AMK kattilatekniikan suunnittelu vuodelta 2013.

Kyllä se sielläkin mainitaan kenenkä kirjasta teksti on lainattu, (Lasse Wahlroos 1980).

[pelti]

Vaasan ammattikorkeakoulun kattilasuunnittelun vuodelta 2013 perusta.

Tavoitteena
suunnitteluprosessissa on saada aikaan toisaalta massatuotantokelpoinen,
modernin tietokoneohjatun robottihitsausteknologian avulla. Eli focus ei ollut kuinka suunnitellaan hyötysuhteeltaan (tms.) paras kattila, vaan rakentamisautomaation hyödyntäminen ja kustannustehokas kattilatuotanto.  Kyseessä on opinnäytetyö ei lisenssiaattityö...
Siis opiskelijan tutkielma sponsorina ala-talkari oy. Että se siitä riippumattomuudesta.

[riusmies]

Kyllä se sielläkin mainitaan kenenkä kirjasta teksti on lainattu, (Lasse Wahlroos 1980).

Tosi uutta tietoa kuitenkin. 37 vuotta ei näissä asioissa oo mikään ikä. Tällainen tieto pitää aina paikkansa museoissa.

[Markku]

Kun lukee koko opinnäytetyön hartaudella viitetietoineen, ei asiat ole muuttuneet miksikään tähän päivään mennessä.

[riusmies]

...museossa.

[Zetor]

Ihan kuin kaveri perusteli jotain 80luvun kelkkaa että samalla periaatteella toimii,tela pyörii samaan suuntaan.

[Immu]

Kun lukee koko opinnäytetyön hartaudella viitetietoineen, ei asiat ole muuttuneet miksikään tähän päivään mennessä.

Niin että tämän päivän kääteispalokattila automatiikoineen on samanlainen kuin 1980 luvun käänteispalokattila ?

On jo melekoosta vänkäystä!

[AnssiKo]

Kun lukee koko opinnäytetyön hartaudella viitetietoineen, ei asiat ole muuttuneet miksikään tähän päivään mennessä.

No johan nyt on. Nytpä on sit tapahtunut sun toimesta jotain ennenkuulumatonta ja uskomatonta! Sä olet onnistunu alittamaan jopa itsesi! 

Koko opinnäytetyössä ei käsitellä tippaakaan suunnittelua palamisteknisestä näkökulmasta, ja sä et edes erota opparin alustusjakson lainaustekstejä kirjoittajan omasta tekstistä. Jos tosiaan olisit lukenut myös viitatut teokset, ni tietäisit mistä matsku on kotoisin. Ja jos sä opparista edes jotain ymmärtäisit, ni olis helppo huomata, et kyse on koneensuunnittelun alaan liittyvästä opparista, ei energiatekniikkaan liittyvästä. Mut sulle sama, kun löyty tarkoitushakuinen lause, niin kaikki käy. Mulla sit taas alkaa käydä jo sääliksi tollanen räpiköinti.

Just kun löyty edes yks  lähde viitattavaks, lähdeviite unohtuu ja lähdekin on ns. kelvoton. Mut ihan hyvä yritys vähentää mutu-perustelua. Lisää vaan perehtymistä alaan, ehkä se siitä vielä. Jollakin vuosikymmenellä! 

[AnssiKo]

Tää on taas sellasta digitaalista arkistokamaa, ei vaan voi jättää edauksille alttiiksi. 

Tuossa jokin aikaa sitten lueskelin kattilatekniikan vaiheita, jossa paneuduttiin alapaloisen ja käänteispaloisen toimintaperiaatteeseen. Edellämainituilla kontruktioilla ei ole paljonkaan eroa keskenään, kun alapaloisen toisiopalokammio on suunniteltu ja rakennettu keraameilla sellaiseksi, joka vastaa käänteispaloisen toisiopaloa.
Tästä johtuu, että alapaloinenkin polttaa aivan yhtä puhtaasti (  jopa paremminkin) kuin käänteispaloinen, kun tarkastelujakso on koko panospolton ajalta. Alapaloisella on tosiopalokammiossa aikaa polttaa tehokkaammin palamattomat hiilivedyt, kun paloalue on huomattavasti suurempi kuin käänteispaloisen toisiopalotapahtumassa.

Lainaus eräästä kattilatekniikan suunnittelusta vuodelta 2013;
"
Alapalokattilan   eduksi   luetaan   se,   että   palavan   polttoaineen   lisäksi,   myös
vesivaippa  lämmittää  hitaasti  suppiloa  pitkin  valuvan  polttoaineen  ja  edistää  sen
syttymistä.
Alapalokattila
tyypissä  polttoaineesta  haituvat  palavat  kaasut  joutuvat
kulkemaan palamisvyöhykkeen lävitse, jolloin kaasut kuumenevat hyvin nopeasti
syttymispisteeseensä  ja  luovuttavat  lämpöenergiansa,  sekä  nostavat  voimakkaasti
lämpötilaa tulipesässä.
Jos  taas  palavat  kaasut  joutuvat  kulkemaan  kylmien  jälkitulipintojen  lävitse,  ne
eivät  pala  loppuun  saakka,  vaan  kulkeutuvat  savukaasun  mukana  ulos.  Tästä
seuraa
lämmityskattilan
hyötysuhteen
huonontuminen
ja
jälkipintojen
likaantuminen.
Tuloilma  jäähdyttää  arinaa  ja  suojaa  sen  ylikuumenemisen,  sekä  huolehtii  siitä,
että   arinan   lävitse   putoava   palamaton   polttoaine   palaa   loppuun   kuuman
tuhkakerroksen päällä.
Tuhka  kerääntyy  tuhkatilaan  (”tuhkamonttuun”),  joka  on  yleensä  valmistettu
tulenkestävistä   materiaaleista,   kuten   massasta   tai   tiilistä.   Koska   tuhka   on
emäksistä,  ei  se  syövytä  sanottavasti
edellä  mainittuja
materiaaleja.  Samoin  tiili-ja  massakerros  suojaavat  lämmityskattilan  pohjaa  alkulämmityksen  ajan,  jolloin
pohjalle valuu polttoaineesta syövyttävää vettä.
Lämmityskattilan  palamistapahtumaan  ei  riitä  pelkkä  ensiö-eli  primääri-ilma,
joka  tuodaan  arinan  alle,  vaan  palamiseen  tarvitaan  lisäilmaa.  Tämä  tarvittava
sekundääri-ilma  johdetaan  polttoainekerroksen  päälle,  tulipesän  alaosaan,  jolloin
saavutetaan   erittäin   hyvä   ilman   ja   kaasun   sekoittuminen.
Tällä   saadaan jälkipalaminen   loppumaan   tulipesässä.   Alapalokattila   on   tehokkain   kiinteän
polttoaineen lämmityskattila."

Käänteispalokattila
Käänteispalokattilassa    ja    alapalokattilassa    varastopesät    ovat    periaatteessa
samanlaiset. Siilon alaosaan on sijoitettuna arina. Polttoaine joka on arinaa vasten,
palaa siten jotta liekit kulkevat arinan lävitse alas taikka sivuille, polttoaine pysyy
kylmänä,  kun  palamisen  edellyttävä  ilma  tulee  huokoisen  polttoaineen  lävitse.
Käänteispalokattilassa  arina  on  jatkuvasti  liekeissä.
Jos  polttoaine  laskeutuu  siilossa  huonosti  alaspäin,  niin  palaminen  voi  siirtyä
arinan  yläpuolelle.
Käänteispalokattilassa  tarvitaan  sekundääri-ilmaa,  joka  ohjataan  arinan  alle  tai
tulipesän  alkuun,  tällä  varmistetaan  käänteispalokattilassa  täydellinen  palaminen.
Arinan   alapuolella   on   tuhkatila,   jota   pitkin   liekit   ja   kaasut   kulkevat.   Näin
varmistetaan
tuhkatilaan
putoavan
polttoaineen
loppuun
palaminen.

Käänteispalokattila  vaatii
hyvän  vedon,  jotta  polttoainekerroksen  lävitse  kulkee
tarpeeksi  primääri-ilmaa  ja  jotta  tuli  ja  savu  eivät  kulkeutuisi  säätöpeltien  kautta
kattilahuoneeseen."

[AnssiKo]

Tässä on selvästi tiedollisen kuilun aukko. Väitän ettei terveydenhuoltoammattilaisella ole käsitystä insinööritieteistä. Tällä foorumilla on hyvin pieni joukko, jotka tietävät kattilatekniikasta ja niiden testauksista valmistajan labroissa sekä virallisissa testauslaitoksissa. En alkaa avaamaan enempää näitä asioita, koska se johtaa vaan entistä vaikeampaan tilanteeseen.

Katto peiliin, siel se kuilun aukko sua tuijottaa. 

Akateeminen koulutus, oli se sit vaikka terveyden- tai sairaanhoidosta, antaa kyl ihan hyvän pohjan tieteelliselle lähestymiselle, ml. lähdekritiikki, kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, tutkimuskysymyksen asettelu jne. Mites sulla?

Sun tilanne kyl on aika vaikea ihan vaan siitä syystä et sulla ei oo mitää varsinaista tietoa mistä avautua.

[AnssiKo]

Niin että tämän päivän kääteispalokattila automatiikoineen on samanlainen kuin 1980 luvun käänteispalokattila ?

On jo melekoosta vänkäystä!

Vänkäystä kyllä. Kaikkein pahinta on se, ettei toi toope edes erota käänteispalokattilaa stokerin/hake/pellettipolttimen yhteyteen tarkoitettua palotila/konvektiorakennetta käänteispalokattilasta. Vaikka on niin kovin perehtyny. Kattokaas ny sielt opparin lopusta niitä liitteiden kuvia, toi vehjehän on lähempänä Stropuvaa ku käänteispalokattilaa! 

Enpä kyl jaksa edes tsekata Ala-Talkkarin tuotelistaa läpi, toi kattilamalli tuskin sielt löytyy missään muodossa. Kuvat päivätty vuodelle 2009, opparin päivätty vuodelle 2013. Hiukan hidasta tuotekehitystä. Oliskohan nyt roikkumaan jääny oppari viety loppuun, et on saatu paperit ulos? Ei tosta opparista ehkä kannata hurraata kuiteskaan huudella. Ei opparista, eikä ainakaan tässä yhteydessä! 

[repa]

Markun lainauksessa ei ole tiedetty yhtään mitään palamisesta, ainakaan tuosta kaasutuksesta.
Wahlroos:in saa todellakin panna museoon. Kumma kun sitä edelleen näkee "lähdeluetteloissa"

Kun lukee koko opinnäytetyön hartaudella viitetietoineen, ei asiat ole muuttuneet miksikään tähän päivään mennessä.

Rohkenen olla jokseenkin täysin erimieltä.

Kun tota omaa kaasutuskattilaa aloin "vänkätä", pyrkimys oli nimenomaan saada puut kaasuntumaan siten että toisiopalotilassa poltetaan vain yksinkertaisia kaasuja, häkää, vetyä ja metaania. Ne palavat puhtaasti, nopeasti ja kuumasti, joten liekit voidaan johtaa suoraan konvektioon, ei tarvita "ihmeellisiä" toisiopalokammioita. Liekin lämpötilä huitelee 2000 asteen yläpuolella. Syntyvien kaasujen lämpötila on yli 1000 C, jolloin tapahtuu itsesyttyminen kun sekaan johdetaan toisioilmaa.  Ilmakerroin lähellä 1.

Alapaloisissa pilkkoutumattomat hiilivedyt on johdettava keraamiseen palokammioon, jossa lämpöä kuluu hiilivetyjen pilkoutumiseen ja palotilan lämmittämiseen, eikä liekkin lämpötila ei nouse 1300 C korkeammalle. Todennäköisesti hiilivetyjä pääsee myös pilkoutumattomina läpi. Ilmakerroin oltava 1,3 - 1,5 ja lisäksi pitkä palotila, jossa ilma ja hiilivedyt saadaan sekoittumaan sekä palamaan loppuun.

Teoria hieno sikses. Käytännössä kaasutus ei toteudu täydellisesti ja kaupallisiin kattiloihinkin on lisätty niitä keraamisia palokammioita. Puuttelisen kaasutuksen syy löytyy varastopesästä. Syitä on monia enkä itekkään osaa kaikkia arvioida. Suurin syy kuitenkin on eri asteisissa holvauksissa, pilkoutumattomia hiilivetyjä karkaa toisiopaloon.

Märkien puiden poltosta senverran että kaikki vähänkin kemiaa lukeneet toistaa vanhaa mandraa että vedyn tekeminen vie vähintään saman energian mitä poltossa saadaan. Toki noin, energia tase on + - 0. Hyöty tulee puhtaasta, nopeasta ja kuumasta palamisesta. Edellyttää tietty hyvää kaasutusprosessia.

3 - 4 vuotta olen tuota kattilaani poltellut erilaisilla virityksillä ja melkein joka polton olen seurannut alusta loppuun. Edellä oleva tarina sikäli mutua että ne perustuu enimmäkseen omiin kokemuksiin, eikä "museoteksteihin".


Wahlroos ja Hillebrant jääkööt museoon, toki ansaitusti ja kunniapaikalle. Heiltä minäkin olen kimmokeen saanut.

Nyt tarvittaus uusi kirja, semmonen, jossa ei ole lainauksia Wahlroos:ilta.

[Markku]

Kilpajuoksu kattilamarkkinoilla on viimeisien vuosien aikana ollut kovaa. Kehittyneet ja automatisoidut tuotteet valtaavat alaa, lähtökohtana päästöisyysvaatimukset. Sieltä mennään mistä aita matalin.
Kaasuttavat kattilat , kuten kehittyneet alapaloiset sekä käänteispaloiset ovat niitä, joihin satsataan markkinatalouden ehdoilla.
Kattilan tuotantoprosessit ovat tulossa kovaa vauhtia, jossa robottitekniikka hoitaa kattilan valmistuksen, niin kuin useassa autoteollisuudessa jossa ihmiskäsi ei tee varsinaista työtä.
Kattiloiden perustekniikkaan ei ole tulossa mitään mullistavaa, kaikki kutakuinkin tiedetään mitä hyvältä poltolta vaaditaan.
Tämänkin threadin aloituksesta huomaa, miten paljon kattilavaihtoehtoja on pelkästään Saksan markkinoilla.
Valinnan vaikeutena on löytää hyvä ja helppohoitoinen ja kestävä kattila, joista laboratoriotestit eivät kerro.
Olkoon tämä taas tällä kertaa tässä.

[pelti]

Voi Markku taas kuutamolla: Kattilan tuotantoprosessit ovat tulossa kovaa vauhtia, jossa robottitekniikka hoitaa kattilan valmistuksen

Esim. Attackin kattilat on jo vuosia tehty ihan robon voimin.
http://www.attack.sk/en/production/

[Markku]

Voi Markku taas kuutamolla: Kattilan tuotantoprosessit ovat tulossa kovaa vauhtia, jossa robottitekniikka hoitaa kattilan valmistuksen

Esim. Attackin kattilat on jo vuosia tehty ihan robon voimin.
http://www.attack.sk/en/production/

Olisi hyvä että kirjoituksistani lainattaisiin koko lauseet, ettei kukaan saa väärää kuvaa kirjoituksistani.
Ei tässä missään kuutamolla olla, vaikka robottitekniikkaa jotkut valmistajat käyttävätkin prosesseissaan.
Se on sitten toinen juttu missä määrin sitä robottitekniikkaa käytetään valmistusprosessia.
Kovaa vauhtia ollaan menossa miehittämättömään tuotantoon, joka tarkoittaa sitä, ettei ihmiskäsi koske missään tuotannon vaiheessa tuotteen valmistukseen.