Lämmitystarveindeksi

[Markku]

Ilmasto on muuttunut ainakin täällä Lounaisessa Suomessa. Kuluvan vuoden lämmitystarve oli suurempi huhtikuussa kuin maaliskuussa. On aivan poikkeuksellinen 30-vuoden seurantani aikana. Voi tietysti mennä vuosien vaihteluvälien raameihin, mutta oudolta tuntuu. Viisaat ilmastotieteilijät kertoivat tämän jo lähes 10-vuotta sitten, että koillisväylän sulaminen aiheuttaa suurimman ilmastomuutoksen Skandinaviaan / Suomeen. Kylmää pukkaa jäämereltä.
Minkälaisia havaintoja on muilla foorumilaisilla asuinalueeltaan lämmitystarpeen suhteen ?

[markkulievonen]

Muutaman vuosikymmenen   muistamisella ainakin talven  pakkaset ovat muuttuneet. Ainakaan täällä Itä-Suomessa pakkastalvia ei  ole ollut pitkään aikaan.
Muisteklen joskus 80-luvun loppupuolella olleen todella  kylmän talven. Pakkasta oli yhtäjaksoisesti yli 3kk, jolloin pakkanen laski alle -20C. Pakkashuippu oli  yli -40C

Mutta, sekin tulee muistaa miten pieniä lämpötila piikkejä on ollut kautta aikain. Joskus aikoinaan Radion sääillassa kertoivat, miten säät menevät 11-vuoden jaksoissa eli   lämpötila alaa viiletä ja muuttaa suuntaansa 11-vuoden päästä.

Niin, hupaisaa tässä on, miten tutkijoissakin on kahta eri  näkemystä / tutkijaryhmää.  Ryhmä, joka ohjaa teollisuusmaiden päästöjä / vaatimuksia näkee, miten maapallon lämpötila kohoaa huolestutavasti ja vaikuttaa ongelmoittavasti. Taas toinen, näkee miten olemme menossa kohti jääkautta pitkässä jaksossa. Nyt elämme vain käyrässä olevan pienen piikin  vaikutuskautta.

No, muutokset ovat todella hitaita.

[Markku]

Ja auringon kiertosykli on 70-vuotta, joka vaikuttaa telluksen lämpötilaan. Nyt taidetaan olla lämpöisemmän jakson huipulla.

[perde]

No, näistähän löytyy näppärästi tilastoja, esim täältä:

http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961

Äkikseltään näyttäisi siltä, että nykyisin on kyllä likipitäen yhtä kylmiä talvia kuin vuosikymmeniä sitten, mutta harvemmin. Muutamat viime talvet ovat olleet melko lämpimiä, mutta kyllä vastaavasti aikaisemminkin on ollut leutoja talvia. Ei ole vuodet toistensa veljiä...ja tuolla 80-luvun lopulla on tosiaan ollut yksi pirun kylmä tammikuu. Täällä Joensuun seudulla tammikuun keskilämpötila on ollut -22.8 astetta, kun viime vuonna (2016) oli täällä kylmin tammikuu pitkään aikaan, keskilämpötilan ollessa -16 astetta.

[Markku]

No, näistähän löytyy näppärästi tilastoja, esim täältä:

http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961

Äkikseltään näyttäisi siltä, että nykyisin on kyllä likipitäen yhtä kylmiä talvia kuin vuosikymmeniä sitten, mutta harvemmin. Muutamat viime talvet ovat olleet melko lämpimiä, mutta kyllä vastaavasti aikaisemminkin on ollut leutoja talvia. Ei ole vuodet toistensa veljiä...ja tuolla 80-luvun lopulla on tosiaan ollut yksi pirun kylmä tammikuu. Täällä Joensuun seudulla tammikuun keskilämpötila on ollut -22.8 astetta, kun viime vuonna (2016) oli täällä kylmin tammikuu pitkään aikaan, keskilämpötilan ollessa -16 astetta.

Nuo ilmatieteenlaitoksen tilastot eivät kerro koko totuutta, koska niissä ei ole huomioitu tuulen vaikutusta lämmitystarpeeseen.
Nyt näyttäisi lounaisessa suomessa puhurin käyvän entistä enemmän ja voimakkaammin lämmityskauden aikana. Sopivasti kun tuulee niin lämmitystarve lähes tuplaantuu.

[markkulievonen]

Nuo ilmatieteenlaitoksen tilastot eivät kerro koko totuutta, koska niissä ei ole huomioitu tuulen vaikutusta lämmitystarpeeseen.
Nyt näyttäisi lounaisessa suomessa puhurin käyvän entistä enemmän ja voimakkaammin lämmityskauden aikana. Sopivasti kun tuulee niin lämmitystarve lähes tuplaantuu.

 Pahin tilannehan onkin, jos on esim. yli -15C pakkasta ja on tuulinen ilma. Tuuli koettelee talon  rakenteiden tiiviyttä. Tiiliseinä on siitä mukava, ettei tuulen vaikutus ole suuri. Taas wanhoihin ikkunoihin tuulella on mahtava vaikutus ajatellen  eristävyyttä. Syksyllä tein ikkunaremontin, niin en olisi uskonut miten suuri ero on tämän päivän ikkunoilla verraten niitä 80-luvun rakenteisiin.

Mutta, kyllä kokonaisuutta ajatellen talon energian tarve seuraa ulkolämpötilaa. Mitä kylmempi  talvi, niin sitä enemmän lämmittämistä.

[Markku]

Lisäisin vielä lämmönhukkaan yläpohjan lämpöhäviöt, joka tuulisella ilmalla korostuu. Ilma vaihtuu yläpohjassa tuulen vaikutuksesta melkoisesti. Yläpohjan lämpöhäviöt ovat suurimmat omakotitaloloukassa.

[Juhanisto]

Tuntuu että ainakin etelä-pohjanmaalla lämmityskausi on pidentynyt 7,5kk sinne 10,5kk 
Juhannuksena saa laittaa lämmöt pois ja elokuulla jo takasin. Tämäkin talvi oli muka leuto.. mutta puita mennyt todella paljon.

[Muukalainen]

Vuotuinen keskilämpötila ei paljoa heitä. jos rupee heittämään niin isoja muutoksia kyseessä.

[kahe]

Kyllä täällä oli lukujen mukaan kylmin vuosi neljään vuoteen ja edelliseen eroa lämmitystarveluvussa yli 500, mikä varmasti näkyy juurikin lämmitystarpeessa ja puun kulutuksessa. Vuodet vain eivät ole samanlaisia ja jossain oli juttua, että on eletty vain jääkauden lämpimintä piikkiä. Etelämantereella lohkeaa iso pala, joka tulee myös vaikuttamaan koko pallon lämpötilaan.

[LoGr]

Viime "talvena" oli kyllä taas marraskuu raaka kuukausi, viimeiseen vuoteen suurin sähkönkulutus. Puiden menekistä en pidä kirjanpitoa mutta melko hyvin on linjassaan sähkönkulutuksen kanssa (käyttösähkön osuus suurin joten ei lineaarinen). Lattialämmitykset ja autojen lämmitykset haukkaa kylmässä enemmän, etenkin kun nuo lattialämmitystilat on talon pohjoislaidassa. Kyllähän tuon huomasi vesilläkin, semmoinen -5 ja 8m/s tuulta joten jäitä hakattiin paatista useaan otteeseen. 3 viikkoa taisi olla pakkasen puolella marraskuussa, avovesikausikin loppui pitkästä aikaa ennen joulukuuta. Tosin tuossa työt ja harrastukset söi senverran aikaa ettei puuta tullut niin paljoa poltettua...
Ja tämä siis 80-luvun torpassa, eristykset ja ikkunat alkuperäistä joten tuulen vaikutus huomattava. Pohjoinen on ainoa kantti josta tuuli pääsee tähän käymään ja monesti silloin kylmempääkin. Nyt vielä parina talvena ne pakkaset olleet lumettoman maan aikaan joten ei ole ollut sitä valkoista töyhkää eristämässä.

Hyviä talvia koeponnistaa tämmöisten vanhojen rakennusten talvensietokykyä, ensin 3kk polkee vettä että maaperä varmasti märkä ja sitten lumettomaan maahan kunnon pakkaset. Jos ongelmia putkien jäätymisestä tms niin olisi luullut oireilevan...

[markkulievonen]

Niin, itse vaan jotenkin olen mieltänyt, miten -10........-15C pakkaset edustavat leutoa talvea ja täällä päin tuo lämpötila oli yleinen viime talvena. Hetkittäin vain  lämpötila laski  alle -25C alapuolelle. kylmät talvet jäävät mieleen kun pakkasta on yli -30C ja useita viikkoja.

Mutta, tietysti tälläkin tuntumalla voi vuoden keskilämpötila olla huomattavasti kylmempi. Niin, tuo ikkunaremontti kyllä vääristää  vertausta menneisiin talviin. Lämmitystarve melkein romahti ikkunaremontin myötä  ja tuo ilmiö ei liity ulkoilman lämpötilaan.

[Markku]

Meteorologitkin ovat huomanneet sen mistä kirjoitin aloituskirjoituksessani.
http://www.msn.com/fi-fi/saa/suosituimmat-jutut/pekka-pouta-huhtikuu-oli-kylmin-mahdollinen-samaa-tulossa-viel%c3%a4-annos-lis%c3%a4%c3%a4/ar-BBARJcH?li=BBr5KbI&ocid=iehp
Jäärajan siirtyminen ulommaksi pohjoisella jäämerellä mahdollistaa arktiset puhurit Skandinaaveille kuin itä-eurooppaankin.

[LoGr]

Niin, itse vaan jotenkin olen mieltänyt, miten -10........-15C pakkaset edustavat leutoa talvea ja täällä päin tuo lämpötila oli yleinen viime talvena. Hetkittäin vain  lämpötila laski  alle -25C alapuolelle. kylmät talvet jäävät mieleen kun pakkasta on yli -30C ja useita viikkoja.

Mutta, tietysti tälläkin tuntumalla voi vuoden keskilämpötila olla huomattavasti kylmempi. Niin, tuo ikkunaremontti kyllä vääristää  vertausta menneisiin talviin. Lämmitystarve melkein romahti ikkunaremontin myötä  ja tuo ilmiö ei liity ulkoilman lämpötilaan.

Kyllähän nämä talvet on omastakin mielestä leutoja olleet, ei ole näkynyt viikkojen tai kuukausien kovia pakkasjaksoja niinkun joskus vielä oli. Kyllähän sitä aikanaan marraskuun lopussa hilpattiin jäällä täysiään ja nyt on vuosia vedetty uistinta noina aikoina. 2000-luvun alussa muistan kouluaikoina kuinka ajeltiin joululomat autolla jääradalla ja kylmää oli, semmoinen vakio -20 ja vähintään kolme viikkoa tuota kylmää.

Mutta sitä piti kysyä että minkälainen ikkunapinta-ala siulla on? Ja muutenkin rakennus, itsellä se 120m² parissa kerroksessa ja luolassa eletään, tiilivuoraus ja ikkuna-alaa 10% ja pari kanttia rakennuksesta lähes ikkunattomia joten tuulen suunnan vaikutus suuri. Toki tuo 120m² suhteellinen käsite, rakennusala 86m², kaksi kerrosta lämmintä ja joku 410m³ kokonaistilavuus.

[markkulievonen]

Uusittujen alakerran  ikkuniden pinta-ala on noinn 18.8m2. Entiset 80-vuonna olevat ikkunat oli kolmilasisia, mutta poka oli  yhdellä tiivistuksellä karmiin eli se perinteinen sen ajan rakenne ja tiivistys tiilirunkoon oli villa tiivisteinen. Karmin syvyys 130mm. Rakennus on tiilirunkoinen ja tiiliverhoiltu. Alakerran seinien eriste  180mm ja yläkerrassa 250mm / puurunko. Yläkerrassa 2000- vuoden lasit,- jotka eivät ole selektiivisiä ja sen myös huomaa.Mutta, huomattavasti paremmat kuin alakerran wanhat ikkunat oli.

Uudet on Kaskipuun ikkunoita ja selektiivilasilla ja karmin syvyys 210mm ja karmin eristys uretaanilla. Laskennallisesti   lämmitysenergian tarve laski n 25.....30% koko mörskässä. Nyt hellan lämmityksellä  ( 5...6kg puuta)  pääsee  kun ulkolämpötila on  yli 0C. Taas, jos uunin lämmitää, niin esim. -5C pakkasella  sisälämpötila kohoaa alakerrassa yli +25C eli   ylilämpöön.
Niin, vasta nyt yli 30 vuoden jälkeen todellisesti  huomaa vasta tiiliseinien varauskyvyn. Ennen ikkunat hävittivät tämän  lämmön harakoille.

Niin, nyt varaajan vuotuiset lämmityskerrat laskevat 50 lämmityskertaan. Näillä " kevät helteillä" (nollan kahtapuolen) varaajaa lämmitän kerran viikkoon.