Paloilmojen syötöstä (oli: Vs: Atmos dc50s)

[Urpo82]

Näissä palojutuissa on se ikävä puoli, ettei palaminen ole käytännössä koskaan kovin homogeenistä, paitsi nyt tietty hetkellisesti teoriassa. Suuttimesta tulee sekavaa seosta, siihen sit sekoitetaan jotenkuten toisioilma. Eikä noi tilavuuden tai lämpötilanmuutokset ole ihan yht'äkkisiä, palonopeus ja sen heitot esm huomioiden. Käytännössä käänteispalon toisiossa taitaa olla noin 1000 - 1200 astetta, säteilyn absorptiosta, palon vaiheesta, säädöistä ja tietty myös puutavarasta riippuen. Ja säädöt sit minkä mukaan optimoiden, korkea palamislämpö vai NOxien välttäminen?

Nykyaikana nämä lambda ohjatut kattilat hoitavat homman niin että palaminen on 90% ajasta ihanteellista seos säädön kautta.

[AnssiKo]

Nykyaikana nämä lambda ohjatut kattilat hoitavat homman niin että palaminen on 90% ajasta ihanteellista seos säädön kautta.

Joo, lambadasäätö ei ole se ongelmakohta, vaan pannun oma palotapahtuman laadullisuus.

Ja ainahan nää on hiukan tulkinnallisia nää ihanteellisuudet. Joku voi kytätä tiesmillä analysaattorilla viimeistä prosssanpuolikasta, ja toiselle riittää kun piipun päästä ei tule kovin paksua pöksää. Ja muut sitten tuossa välissä, pannun ja muiden kamppeiden sallimissa rajoissa. Ihanteellisuus on kunkin lukijan silmässä, kullakin omansa.

[markkulievonen]

 Kaikkien tärkeimpänä tekijänä kattilan rakennetta ajatellen  pidän ehdottomasti kaasuuntumisen tasaisuutta.  Tietysti lambda pyrkii korjaamaan rakenteesta tulevat puutteet /  puun kaasuuntumisen epätasaisuudesta johtuvan palamisen ongelmat.

Jos kaasuuntuminen on epätasaista, niin  näkyy ensiksi savukaasujen lämmön vaihteluna. Niin,- lämmitän paraikaa varaajaa, niin riemulla ei todella ole rajaa. Savukaasujen lämmöt on pysyneet 2 tuntia 55 min +245C, ennen lisäystä kaasujen lämpötila laskee +220C ja lisäyksen jälkeen kohoaa samoihin lukemiin. On siis ruuvisäätöinen. Varaajan ollessa  "täysi" ja siten kattilan lämmöt kohoavat yli +90C, niin savukaasujen lämmöt ylittyvät +250C.  tosin vain hetkeksi, koska lämmimtys on jo lopuilaan. Alkaa hiilloksen polttovaihe.

Niin, jos omassa kattilassa/si palaminen ilman lambdaa on epätasaista, niin se ei tietenkään tarkoita, että sama ongelma on kaikissa käänteispalo kattiloissa. Mutta, sen olen havainnut, miten eri puulajeilla on suuri merkitys säätäihin. Nyt polttelen ruhtinaallisesti myös kunnon koivua ja sopivan kokoista, niin palaminen on vieläkin tasaisempaa kuin ohuilla haapa/leppä puilla  lämmitettäessä. Ensiöilman saanti oli tosi pienellä.

Niin, omassa kattilassa ainut ongelma on tuo pesän pienuus. joka ikinen kerta varaajaa lämmitettäessä on lisättävä puita 10......20kg eli pienestä on kiinni. Pesän ollessa suurempi, niin lämmittäminen olisi jo naurettavan helppoa. Nyt tuo lisäyksen "vartiointi" = olohuoneessa, tabletista seuraaminen olisi poissa. Seuraava askel laiskkudessa olisi jo kerrostaloon muuttaminen, niin olisi tuo "työläs" lämmittäminen pois.

[Urpo82]

Palamisen todellisen tasoisuuden tiedät vasta kun pystyt näkemään palamistapahtuman lambda-arvon. Palamistapahtuma näyttää ja kuulostaa tasaiselta vaikka lambda olisi välillä 1.10-1.30. Kuitenkin lambdan ollessa jo 1.23 (omassa kattilassani kun ihanne on 1.26) palopesä muuttuu jo kevyen mustaksi tarkoittaen ettei palamistapahtuma ole täydellinen ja kattila nokeutuu huomattavan nopeasti.

[markkulievonen]

Palamisen todellisen tasoisuuden tiedät vasta kun pystyt näkemään palamistapahtuman lambda-arvon. Palamistapahtuma näyttää ja kuulostaa tasaiselta vaikka lambda olisi välillä 1.10-1.30. Kuitenkin lambdan ollessa jo 1.23 (omassa kattilassani kun ihanne on 1.26) palopesä muuttuu jo kevyen mustaksi tarkoittaen ettei palamistapahtuma ole täydellinen ja kattila nokeutuu huomattavan nopeasti.

Jos yleensä  nokeentumista esiintyy, niin eikös se kerro jo huonosta palamisesta olipa kattila manuaali -tai lambda säätöinen. Omassa kattilassa suutinkivestä tuleva liekin määrä ja väri pysyy erittäin tasaisena  tuntikausia ja siten käsisäätö on mahdollista. Jos taas kattilan liekki on muuttuva, niin säätäminenkin on  vaikeaa kuten Yläpalo kattilassa.

Niin, samoin jo savuttomuus yhdessä kattilan puhtaana pysymisen kanssa ilmentää kyllä hyvää palamista.  Toisaalla oli pohdintaa typenoksiideista. Tarkoittaako tämä sitä, miten oksiideita sytyy,, jos jossain kohdin  palamista on lämpötila yli sen +1400C.  Jos liekin värisyyteen on uskomista, niin  tämä raja ylittyy selkeästi. Suutinkivestä tuleva liekki  on kirkkaan sininen toisioilmareiístä lähtien ja ulottuu yli 100mm suutinkivestä ylos ja vasta tämänjälkeen alkaa muuttuavaaleaksi ja toisiopalon reunoilla vasta kirkkaaan keltaiseksi eli  väri ilmentää kaasuhitsaus pillin värisyyttä.
Niin, ei seoksen  / palamisen tarvitse olla paljoakaan poskellaan kun juuri värisyys alkaa jo muuttua ja siten palamislämpötilankin. Niin,  täyden pesän savuttomasti sytytystä ajatellen, niin niinkin yksinkertainen asia kuin miten alat latomaan puut suutinkiven reiän kohdalta vaikuttaa syttymisee ja sitenpalamisee huomattavansti.

Parhaaksi  tavasi olen  havainnut, mite  suutiniven reiän päälle laitetaan reilunkokoinen kolmiomainen puu , kärki suutinkiven reikää  kohden ja tämän jälkeen sivulta latoen ohuempia puita. Näin riittävä veto pysyy kauan ja hiilloksen syntyminen paranee. Pienempi puu tukkii / ahdistaa suutinkiven reiän  helposti ja näin  hiilloksen syntyminen hidastuu.

[Urpo82]

Yritinkin tässä kuvata sitä miten pienestä säätämisessä on kiinni kun tavoitellaan ihanne palamistapahtumaa eli täydellistä seosta. Kokeile joskus markkulievonen laittaa lambda kattilaasi ja voit näin todeta että silmämääräinen liekin katselu ei kerro palamistapahtuman jäännöshapen määrää. Lambdallisessa kattilassa huomaa hyvin kuinka puiden palaessa hiiltyneen puun etäisyys suutinkivestä vaikuttaa palamisseokseen
 Kun pesä palaessaan kevyesti holvaa ja sitten puut romahtavat muutaman sentin alaspäin lähemmäs suutinkiveä jolloin luonnollisesti palokaasujen määrä kasvaa niin tuolloin pn helppo huomata palamisen seoksen muuttuvat lambdalla ja toisio ilma alkaa säätymään taas kohdalleen. Palaminen ja liekki ei tuolloin muutu vaikka seos käykin hetkellisesti pielessä.
Tätä ei voi muuten kommentoida kuin seuraamalla lambda kattilan palotapahtumaa.

[markkulievonen]

Yritinkin tässä kuvata sitä miten pienestä säätämisessä on kiinni kun tavoitellaan ihanne palamistapahtumaa eli täydellistä seosta. Kokeile joskus markkulievonen laittaa lambda kattilaasi ja voit näin todeta että silmämääräinen liekin katselu ei kerro palamistapahtuman jäännöshapen määrää. Lambdallisessa kattilassa huomaa hyvin kuinka puiden palaessa hiiltyneen puun etäisyys suutinkivestä vaikuttaa palamisseokseen
 Kun pesä palaessaan kevyesti holvaa ja sitten puut romahtavat muutaman sentin alaspäin lähemmäs suutinkiveä jolloin luonnollisesti palokaasujen määrä kasvaa niin tuolloin pn helppo huomata palamisen seoksen muuttuvat lambdalla ja toisio ilma alkaa säätymään taas kohdalleen. Palaminen ja liekki ei tuolloin muutu vaikka seos käykin hetkellisesti pielessä.
Tätä ei voi muuten kommentoida kuin seuraamalla lambda kattilan palotapahtumaa.

Kuten jokainen ymmärtäneekin, niin perustan näkemykseni vain kokemukseeni ja vain oman käytössä olevan kattilani kautta. Vastavuoroisesti voinen kehoittaa. Oletko koskaan nähnyt liveä oikein säädettyä Atmos DC40GS kattilaa ja sen palamista. Kattila ei holvaa tai muuta palamista tms pesän polttamisen aikana. Ainoastaan  puolisen tuntia enenn pesän polton loppumista palaminen heikkenee ja vihdoin tyrehtyy ja päättyy.Tuossa tilanteessa lambdalla olisi käyttöä. Itse käyn siten  säätämässä käsin ensiöilman asentoon,joka on sytytys vaiheessa ja siten lambda ei tuo / toisi uutta palamiseen.

Juuri tuo holvaantuminen ,- pienikin tuo epätasaisen kaasuuntumisen kattilaa. Ymmärtääkseni toinen kattila holvaa enemmn toistaan riippuen juuri kattilan pesän rakenteesta. Omassa  kattilassani tämä onoivallettu ja pesän pohja on kuppimainen keraaminen tila. Jopa tuhka valuu palamisen aikana suutinkiven reiän lähettyville.

Niin, edelleen väitän, miten käsisäädöllä palaminen tuntien päästään hyvään lopputulokseen. Varaajani on 2m3 ja lämmön nousu 70C ja puunkulutus on 50....55kg lämmmityskerta.  Todellisuus on,- ettei palaminen voi olla enää huonolla tasolla / saada sitä huomattavasti  paremmaksi labdan avulla huomioiden  puun kulutus. Tosin kattilani ei ole enää tehdas versio eli on vaatinut pieniä muutoksia.

Ihan vaan vinkiksi. Jos kattilassa toisipalon kanavissa esiintyy runsaasti vaalean harmaata  helposti irtovaa ainesta, niin jo sen määrä kertoo palamisen vaihtelusta. Siis kattila jossain vaiheessa palaa huonolla tasolla ja siten likaa kattilaa = tummaa nokea.  Palamisen lopussa  /hiillosvaiheen lähentyessä  palaminen "värjää" tumman noen harmaaksi.

Siis hyvin toimivassa kattilassa ei saisi esiintyä  pinnoissa runsaasti edes tuota harmaata nokea.  Leikillisesti ajatellen paras mittari on käsien likaisuus puhdistuksen jälkeen. Senkin ihmeen / muutoksen olen kokenut kattilan vaihdon yhteydessä ettei kdet edes likaannu  puhdistuksen yhtydessä. Ennnen kattilan puhdistuksen jälkeen  nokiset kädet / mustat eivät lähteeet  kunnolla edes puhtaaksi ja nyyään  "noki" lähtee pois ilman pesuaineita. Käytännössä on vain palanutta  hienojakoista tuhkaa.

[Urpo82]

Oletko koskaan nähnyt liveä oikein säädettyä Atmos DC40GS kattilaa ja sen palamista.

Oletko koskaan nähnyt lambda ohjatun kattilan lambda-arvoa palon edetessä joko Atmos kattiloissa tai missä tahansa muissa kattiloissa?

[markkulievonen]

Oletko koskaan nähnyt lambda ohjatun kattilan lambda-arvoa palon edetessä joko Atmos kattiloissa tai missä tahansa muissa kattiloissa?

Niin, en ole nähnyt lambda kattilan palamista livenä, mutta  mielikuva siitä on. Liekkö liian positiivinen  vaikko todellinen. Niin, numerolliset tiedot eivät erityisesti kiinnosta,- vaan hyvä täydellinen - tasainen liekki, joka palaa mahdollisimman korkeassa lämpötilassa.  Niin, onko lambdalla varustetun  kattilan säätö tähän pyrkivä. Esim. auton moottoreissa ei.Lambdalla varustettu kattila ei  vaatine käyttäjältään puun palamiseen liittyvää tietoutta? Niin, luulen näin.

[Zetor]

Onhan se selvä että se lambda säätö parantaisi vielä kattilaa. mutta vaikkakin tuossa atmoksessa on kovat pakolämmöt niin voittaa se vanhat yläpalot. Ja kukaan nyt ei noitten käyttö ikää tiedä jolloin se halvempi kattila voi tulla myös halvemmaksikin.  Etukäteen niitä ei voi tietää.

[seppol]

Jaksamista markkulievoselle. Minä kerään aineistoa lambda ohjatusta poltosta. Ensiksi kysyisin, mitä katsomista lambda ohjatun kattilan lambda-arvossa on? Sen pitäisi pysyä koko ajan samana, tai ohjauksessa on vikaa. Siihen ei vaikuta puulaatu. kosteus tai käytetty teho. Ennemminkin pitäisi seurata käsisäätöisen kattilan lambda-arvoa. Siinä saattaa olla liian pieniä ilmamääriä ja epätäydellistä palamista.
Onko missään mittaustuloksia käänteispaloisen pienhiukkaspäästöistä koko polton ajan sytytyksestä palamisen loppumiseen . Ihmetyttää, kun ensin mainitaan palamisen tapahtuvan täydellisesti suuttimen jälkeen 1200 asteen lämmössä. (kuka mitannut ja millä tavalla). Sitten kuitenkin vaaditaan, että veden pitää olla 80 vähintään, tai muodostuu nokea ja savua.

[Zetor]

Eihän se tasainen ole lambdakattilassaan. Ei Kai se mikään kristallipallo ole et osais ennustaa asioita vaan se muuttaa ilmamääriä toteutuneen mittauksen perusteella. Niinhän se autossakin seilaa kapeeta käytävää se lambda. Lambda kattiloissa se seilaaminen on paljon pienempää kuin manuaali malleissa. Eikä tarvitse käyttää turhaa toisioilmaa kuten joutuu manuaali malleissa tekemään. Se lämpötila pitää olla että ei kattila hapantuisi ennen aikojaan. Silti tuommonen manuaali malli hakkaa yläpalon hienosti kotitalous kattiloissa. Itsellä ei ole lambda ohjausta ja en tiedä otanko jos vaihdan kattilaa. Mut jokainen kehukoon omiaan.

[Urpo82]

Itsellä ei ole lambda ohjausta ja en tiedä otanko jos vaihdan kattilaa.

Ota ihmeessä Lambda kattila kun seuraavaksi vaihdat. Itse rakentelen ja virittelen erilaisia autoja/moottoreita ja kaikissa käytän lambdaa joko moottoriohjauksen yhteydessä tai vanhemmissa pasiivisena seuraamaan moottorin toimintaa.
Siksi pidin aivan ehdottomana että uudessa kattilassani on lambda ohjaus.

Toisena en myöskään pidä mahdottomana ajatuksena että jossain vaiheessa lambdaton kattila kiellettäisiin jopa kokonaan kun lämmityskattiloiden päästöissä on Suomessa käytössä "villilänsi" meininki. Ei mitään rajoituksia/päästömääräyksiä, kuten esim. takoissa ja kiukaissa jo on.

Tämä on myös ainut täysin veroton lämmitysmuoto maassamme joten senkin aika varmasti koittaa vielä joskus.

Valitan että karkasi hieman OT.