Juu, eihän tuo mikään tieteellinen julkaisu ole. Kysyjälle haarukoin kaasujen suuruusluokat, yksinkertaista kertolaskua yleisesti käytetyillä lähtöarvoilla, joilla "totuuspohjaa" lienee ihan riittävästi.
Rivien väliin kirjoitin monelta huomiotta jääneen tosiasian; kaasujen tilavuus on lämpötilasidonnainen eli V/T on vakio, 1200 C asteessa kaasun tilavuus on 5 kertainen pannuhuoneilmaan verraten. Sopivalla ilmakertoimella ( hiilimonoksidin, CO, optimi ilmakerroin on n. 1,16 ( 1,13 - 1.22 ), jolla saadaan kuumin liekki ja paras palaminen ) hiilimonoksidin palamislämpötila on n. 2500 C, kaasun tilavuus on n. 9,5 kertainen. Noin kuumassa säteily on voimakasta, säteily lisäntyy lämpötilan 4 potenssissa, => T4 .
Toki pistin mutkat suoriksi mm. tuo 70 mottia pitäis kirjoittaa muotoon 7 x 10¹ m³, jotta olis tarkkuus huomioitu ja ilmaisukelvollinen vaikkapa graduun . Pari muutakin kohtaa ei kestä ”tieteellistä” tarkastelua mutta niiden merkitys kysymyksenasetteluun nähden on merkityksetön.
Kun kyse on puhaltimesta kannattaa huomioida myös että V/P on vakio, eli jos paine tuplataan niin tilavuus puolittuu. Tosin jos 70 mottia puristetaan 35 motiksi, se sisältää edelleen n. 4,5 x 103 moolia happea, joka tarvitaan 10 kg:n puiden polttamiseen 1,5 ilmakertoimella. Savukaasuimurilla tilanne tieten toisinpäin, tuo 120 mottia pätee puhalluspuolella, harvaa kaasua pitää imeä hiukan enemmän. Savukaasujen tilavuudesta jätin höyryn osuuden pois koska ollaan kastepisteen yläpuolella.
Saarijärvellä tehtiin ensimmäiset kaasutuskattilat jo 80- luvulla. Tarkoituksena oli tehdä poltosta jatkuva prosessi ”panopolton” sijaan. Kun poltto tapahtuu jatkuvana prosessina, palaminen on helppo hallita verrattuna muihin , ( ylä&ala-palot, joissa noita Markun ”monia lainalaisuuksia ” pelmahtelee kesken polton ihan liikaa eivätkä ole kovinkaan hyvin hallittavissa. Analysaattorilla voi todeta että jotain on pielessä, muttei voi korjata toimintaperiaatetta ). Toinen kaasutuksen tavoite on pilkkoa pitkät hiilivetyketjut yksinkertaisiksi kaasuiksi, joka palavat nopeasti ja puhtaasti. Ensimmäiset kattilat toimivat huonosti eikä käyttäjät osanneet niitä käyttää, ilmeisesti ei valmistajakaan osannut ja niitä alettiinkin kutsua käänteipaloiksi. Ammattimiehet ryssi hyvän ajatuksen.
Erään henkilön yli 2000 kommentissa ( eri nimimerkeillä) ei ole ollut hyttysenkakan vertaa asiatietoa, mikä kuvastaa hyvin noita energia-alanopintoja ja taitoja.