Tohon Laddomatin termariasiaan pikku muistiinpano, suurimmalle osalle varmasti onkin selvä. Eli vaihdettavan termarin asteet merkkaa pannuun palautettavan veden lämpöä. Ja varaajaan menee sit tuosta pannun senhetkisen tehon ja veden kiertonopeuden mukaisesti kuumennettua. Pitkän kierron nopeus riippuu siitä, kui kylmää varaajan alapäästä lähtee Laddomaatille. Ja pumpun nopeus vaikuttaa pääasiassa lyhyen kierrron nopeuteen, ja sitä kautta pitkäänki.
Hiukan viel tsekkilistaa. Oletko tsekannut, et savukaasujen ohitusventtiili sulkeutuu kunnolla, kun väännät sen sytyttelyjen jälkeen kiinni? Jos toi vuotaa, niin pannun hyötysuhde kärsii aika nopeesti.
Seuraava juttu on sit palon säätö kuosiin. Tossahan Atmoksessa kattilatermari siin pannun päällä, lähtöputkessa sääti kokonaisilmaa ja tangolla sit säädettiin siitä siivu toisiolle, loput menee ensiöilmana varastopesään, ellen väärin muista? Jos toisioilmaa on paljon liikaa tai liian vähän, ni hyötysuhde kans kärsii. Lievosen ratkaisu on aika visuaalinen, eli tirkistysluukku toisiopalon luukkuun, siitä näkee palon tilan paremmin ku korvakuulolta. Tai sit mittari kii ja haistelemaan toisioilmoja. Noita häkä/CO2 -mittareita ei vaan ihan liikaa pyöri, ja osaavia käyttäjiäkin on viel pari vähemmän. Ilman noita pitää päiväseltään tuijotella piipunnokkaa ja yrittää haistella sauhuja, josko haisee huonostipalaneelle.
Tossa Atmoksessa ei tainnu olla ensiöilman ohjausta varastopesän alapäähän? Se hiukka altistaa reikien palamiselle puupesälliseen, ja tekee imho ilmojen säädöstä hiukka tarkempaa. Rutikuiva puu on siin mieles hankalinta. Koitas joskus poltella sekapesällinen, hiukka muutakin puuta sekaan eikä kaikki rutikuivaa. Ei pitäis silloin olla niin herkkä polttelemaan reikiä. Sekin auttaa hiukka, kun latoo hiukka vähemmän 'holvikaaria' sin peaälliseen.
