Yks tosi tärkeä juttu muuten unhoittui täysin, purkupuun poltto. Sitä kun on tupannut löytymään pilvin pimein ja hyvin on lämmittänny. Kuinka ronkeleita käänteispalot on puun laadulle ja kärsiikö tuuppi palavia roskia sekaan?
Minun kokemukseni mukaan palon hallinta on sitä helpompaa, mitä isompaa puuta kattilaan laittaa. Toisaalta sahattukin puu saattaa palaa varsin maltillisesti, jos sen latoo tiiviisti. Tiiviisti latominen taas ei siedä nauloja. Ilmavammallekin ladonnalle pystynee löytämään ilmamäärän, jolla kattila palaa nimellistehollaan. Jos polttoaine, olkoon sitten vaikka purkupuuta, pysyy kohtuullisen vakiona, ei perussäätöä tarvitse hakea kuin kerran.
Toinen naulaiseen puuhun liittyvä asia on lambda-anturin herkkyys metalleille. Jos nauloja aikoo kuumennella, lienee viisainta valita karvalakkimallin kattila ilman lambdaa.
Omassani olen polttanut sahanpurua ilman ongelmia pieniä määriä, muutama kilo kerrallaan klapien päälle lapioituna. Energiantuotantotapana se ei liene järkevä, mutta yhdistettynä jätteenkäsittelyyn ok.
Oliko muuten se edellisessä viestissäni laittama pohjapiirustus oikein? Onko savupiipun alapää pannuhuoneessa vai seinän takana? Kuvassa oli sijoitettu SLX 20-45 kW samalle etäisyydelle nurkasta kuin minun setupissani. Näyttää toimivalta. Tuubin alapäiden tuhkanpoisto saattaa olla hiukan konstikasta, mutta mahdotonta se ei ole, kun kovin monta kertaa vuodessa sielläkään ei tarvitse käydä.