Sen oman kohteen energiantarpeen ja kulutuksen mittaaminen tavalla tai toisella on oikeasti tärkeä asia. Sen jälkeen tulee aina jonkinlaiset reunaehdot, jotka sitten vaikuttaa valintaan.
Aloittajan kysymys on hyvin samankaltainen kuin minulla itselläni. Vanhan rakennuksen sisällä on pannuhuone jossa oli vuotava kaksoiskattila, josta oli päästä eroon. Samoin 60-luvun putkihässäköistä, joita oli useampaan otteeseen muutettu eri vuosikymmeninä. Haastetta teki vielä se että kattila piti saada kulkemaan tavallisista ovista ja nousemaan portaita puoli kerrosta. Pannuhuone kun on 60-luvun remontissa tehty ensin talon sisään ja sitten laajennettu taloa ympärille. Tämä asetelma teki tietysti vielä sen että palomääräyksien noudattaminen olisi tullut niin vaikeaksi, että kattilan tehoa ei voitu nostaa juurikaan.
Siksi poltankin itsekin yläpalokattilalla puita, varaaja 3900 litraa ja kovina pakkaspäivinä tuupataan läpi yli 100 kiloa puita. Käyhän se talonmiehen työstä, mutta se kuitenkin on minun arkirytmillä mahdollista, suurimmalle osalle palkkatyössä käyvistä se ei olisi mitenkään mahdollista.
Yläpalokattilan kanssa kun tekee laskelmia euroista niin kannattaa muistaa ne kaikki muutkin härpäkkeet mitä tarvitaan. Latausautomatiikka ja varojärjestelmät. Kaikkiin niihin menee kummasti rahaa jos putkimiehen työnä putkitukset teetetään, mutta ei niissä kannata säästää. Jos päätyy yläpalokattilaan niin kyllä siitä kannattaa se kaikki ottaa irti mitä tarjolla on, harkita kunnon arinaa (aalto tai solu) ja riittävän kuumalla termostaatilla varustettu latausautomatiikka.
