savukaasujen lämpötila vs hyötysyhde

[keekki]

Jos arimaksilla savukaasut haluaa pitää kohtalaisina ~200c paikkeilla niin tehot on 20 kW luokkaa joten paukkupakkasilla tarvitaan kipinävuorot (14 vuotta kyseisellä pannulla olen lämmittänyt) ja -10c kelissä riittää 12 tunnin lämmitys, tosin tuo varaajan koko ei anna pitkää taukoa pitää kun tarviaa uudestaan valkeat sytytellä ja meinaatte pelkästään puulämmityksellä pärjätä. Nykyaikaisemmissa kattiloissa (käänteispaloisissa) on suurempia varastopesiä (joissain malleissa) ja niillä pystyy katkokäyntiin kun varaajan lämmöt on korkealla ne sulkevat savukaasuimurin ja menevät kitupoltolle siksi aikaa kunnes systeemi on sen verran jäähtynyt että taas kärsii polton aloittaa. Samoiten hyötysuhde kattilalla nousee parikyt prosenttia.

mitenkä tuo nyt oikein on, onko hyötysuhde aina parempi mitä alhaisempi on savukaasujen lämpötila?

jos lämmitän samalla puumäärällä
- 6 tuntia, savukaasut 200°c, varaajaan 300kW, kattilan teho 50kW/h
- 4 tuntia, savukaasut 300°c, varaajaan 300kW, kattilan teho 75kW/h

ajassa voittaa pari tuntia ja energiaa menee piipun kautta taivaalle myöskin pari tuntia vähemmän aikaa

ihan vaan että ei se ainoa kriteeri, savujen lämpö ole, kyllä siellä tuubeissa pitää myös tuulla, ei se lämpö muuten tartu
kompensoiko virtauksen lisääntymisen hyöty korkeamman savun lämpötilan menetyksen?

[tiihaerkki]

Ei tuo hyötysuhde ole ihan pelkästään savukaasujen lämmöstä kiinni, yksi osa-alue kylläkin. Siihen samaan pakettiin kuuluu palamislämpötila ja kaasujen jäähtyminen konvektiossa mm.  Omassa kattilassa savukaasut ollu reilusti päälle 210 ja hyötysuhde pitkästi yli 92%. Ja on ollu savukaasut 140 ja hyötysuhde jotain 30-50%. (Viallinen ensiöilman peltimoottori jumahtanu melkein kiinni).

Kun hyötysuhde oiski niin yksinkertainen kuin vain savukaasulämpö..

[Pähkäilijä]

Aiheesta oli jossain toisessa ketjussa äsketätin puhetta että yläpalokattilalla päästään yli kilpitehojen jos savukaasut nostetaan 500c paikkeille. Tärkeintä hommassa on mahdollisimman puhdas palaminen, omalla kohdalla koitin sitä avittaa pitämällä tulipesää max 1/3-1/4 osaa täynnä ja ohjata (tässä nimenomaisessa kattilassa kun muuten kaasut menevät suoraan konvektoreihin ohittaen toisioilman) kiertämään omilla rakennelmilla toisioilman syöttöluukun kautta ja samalla yritin lisätä konvektion pinta-alaa.

Ongelma/ ominaisuus on kattilakohtainen, esim arimaxilla päästään varmasti parempaan lopputulokseen esim Lepandeeruksen rakentamalla savukaasujen jäähtyskonvektorilla ja korkeimmilla lämpötiloilla kattilasta lähdettäessä.



mutta kattilassa joka esimerkiksi on mitoitettu vaikka 150-200c kaasuille niin saavutetaanko siellä vastaavaa hyötyä jos savukaasujen lämpöjä nostetaan 100c jos kilpiteho saavutetaan muuten?

Saatko Arimax 240 kattilasta 75 kW tehot?

[keekki]

Saatko Arimax 240 kattilasta 75 kW tehot?

nuo lukemat tietenkin suhteutettuna kattilan max tehoon, minulla on 60 puulla, 140 saa ihan normaalisti ja nopeasti lämpenee
tarkoilla mittauksilla saa varmasti vaikka minkälaisia eroja mutta kun.......puilla lämmitettäessä muuttujia on

nyt kun yläpalossa on lambda sekä savukaasuohjaukset niin tuhkaa tulee ja lämmitysajat on pitkät, mutulla mitattuna puiden säästöä en juurikaan ole havainnut millään säädöillä....pannu on tietenkin yli 50 vuotta vanha

[Pähkäilijä]

Jep, molemmat kattialat on aikakaudelta jolloin ei kait niin paljoa keskitytty kaikkien kaasutettujen yhdisteiden polttamiseen. Nykyisin kait (joillain merkeillä) on mietitty kaasujen polttopesän ja konvektorin kokoa jotta ne on sopusuhtaiset keskenään halutun lopputuloksen saamiseksi ja ensiöilmaa lisäämällä ei tehoja saada suhtessa nostettua.

Typpihän se on suurin ongelma poltossa, mitä enemmän ilmaa tarjotaan sitä enemmän siinä on jäähdyttävää typpeä mukana kun ilmassa sitä on 78%.