Kirjoittaja Aihe: Kattilan toiminta & turhaa jankkamista (oli: kattila ei toimi kunnolla nuoho...  (Luettu 1153 kertaa)

Lämpö

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 19
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #15 : 21.02.2019-13:22 »
Varmasti hyvä kattila on effecta mutta en usko että ihan vähällä pystyy mittaamaan prosentin kymmenys osan tarkkuudella hyötysuhdetta. Pitäis tietää sen puun energiasisältö ja sen mittaaminen on ehkä vaikeaa. Mutta kuten sanoin niin ei varmasti ole huono kattila,onko sitten hintansa arvoinen onkin toinen juttu ja onko sillä väliä jos se on jo maksettu. Pääasia että tupa lämpee.

tuomas

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 83
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #16 : 21.02.2019-13:49 »
Varmasti hyvä kattila on effecta mutta en usko että ihan vähällä pystyy mittaamaan prosentin kymmenys osan tarkkuudella hyötysuhdetta. Pitäis tietää sen puun energiasisältö ja sen mittaaminen on ehkä vaikeaa. Mutta kuten sanoin niin ei varmasti ole huono kattila,onko sitten hintansa arvoinen onkin toinen juttu ja onko sillä väliä jos se on jo maksettu. Pääasia että tupa lämpee.

Ei tuo kattilan hyötysuhde ole niin yksinkertainen juttu laskea. Täytyisi tietää nippu muuttujia, jotka vaikuttaa hyötysuhteen määrittämiseen. Yksikertaisin tapa on mitata veteen siirtyvä energia ilman kulutusta ja häviöitä.
Puun tarkka paino ja laatu olisi tiedettävä, paljonko sitä panoksena kattilaan laittaa. Sitten on joukko häviöitä ja muuttuvat koko polttoprosessin ajalta. Palamishyötysuhteen pystyy toteamaan mitattavilla laitteistoilla.
Nyt kun ollaan threadin aiheessa, niin joskus voi käydä niinkin, että hyötysuhde laskee kun kattilalaitos on nuohottu tai mistä on nuohottu ja mistä ei ole nuohottu. Jonkin verran on tullut mitattua palamishyötysuhdetta ja kattilasta veteen siirtyvää energiaa ja  hyötysuhdetta.
« Viimeksi muokattu: 21.02.2019-14:03 kirjoittanut tuomas »

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 170
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #17 : 21.02.2019-14:43 »
Varmasti hyvä kattila on effecta mutta en usko että ihan vähällä pystyy mittaamaan prosentin kymmenys osan tarkkuudella hyötysuhdetta. Pitäis tietää sen puun energiasisältö ja sen mittaaminen on ehkä vaikeaa. Mutta kuten sanoin niin ei varmasti ole huono kattila,onko sitten hintansa arvoinen onkin toinen juttu ja onko sillä väliä jos se on jo maksettu. Pääasia että tupa lämpee.

Tohon tarkkuuden arviointiin on ihan omat sääntönsä, puumäärän punnitsemisen ja lämpötilamuutosten mittaustarkkuuksien jne. pohjalta. Olennainen huomioitava asia on se, et kun käytetään jotain laskennallista puun energiasisältöä, eikä kosteus siitä merkittävästi heitä, niin harvemmin taitaa puussa olla merkittävästi enempää energiaa?

Tosta sit seuraa se, et todellinen, toteutunut hyötysuhde voikin olla jopa parempi ku laskettu hyötysuhde. Kun huonommasta puusta on saatu suhteellisesti enempi energiaa talteen.

Ja kun tossa on niin monta hukan kohtaa, putkistojen eristykset ja massan alku- ja loppulämpötilat, niin sikäli olen kyllä samaa mieltä et ehkä kymmenyksen ilmoitettu tarkkuus on hiukan optimistinen. Mut hieno pannu ja hyvä hyötysuhde, ei se sitä muuta vaiks sen viimeisen desimaalinkin pudottais pois!
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 170
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #18 : 21.02.2019-14:53 »
Ei tuo kattilan hyötysuhde ole niin yksinkertainen juttu laskea. Täytyisi tietää nippu muuttujia, jotka vaikuttaa hyötysuhteen määrittämiseen. Yksikertaisin tapa on mitata veteen siirtyvä energia ilman kulutusta ja häviöitä.
Puun tarkka paino ja laatu olisi tiedettävä, paljonko sitä panoksena kattilaan laittaa. Sitten on joukko häviöitä ja muuttuvat koko polttoprosessin ajalta. Palamishyötysuhteen pystyy toteamaan mitattavilla laitteistoilla.
Nyt kun ollaan threadin aiheessa, niin joskus voi käydä niinkin, että hyötysuhde laskee kun kattilalaitos on nuohottu tai mistä on nuohottu ja mistä ei ole nuohottu. Jonkin verran on tullut mitattua palamishyötysuhdetta ja kattilasta veteen siirtyvää energiaa ja  hyötysuhdetta.

Hoh hoijaa. Taas suoltoa ilman tietoa ja käsitystä.

Kaikkea yleistä diiba-daabaa ja itsestäänselvyyksiä nyt ei vaan jaksa kommentoida, mut kerrohan miks palamishyötysuhteen mittaamisella olis tässä jotain olennaista merkitystä? Se on oma juttunsa, ja tulee kyl huomioitua kun selvitetään juttuja ihan muilla laitteistoilla kuin sillä sun kuululla kalibroimattomalla analysaattorillas. Tässähän on simppelisti kyse siitä mitä pannuun laitetaan palamaan, ja mitä siitä kertyy lämpöenergiana varaajaan. Voihan sitä toki yrittää paloittainkin selvittää, mut tulee vain lisää virhemahdollisuuksia.

Sulla toi kattilasta veteen siirtyvä mittaus on tainnu tapahtua hellan levyllä, ja teepussilla mittaamalla.  ;D
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

tiihaerkki

  • Vieras
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #19 : 21.02.2019-15:00 »
Tuo laskennallinen on suoraan kolmen kuukauden ajalta suoraan seurannasta ilmenevä arvo ja hyvinki kärjistetysti ilmoitettu desimaalien kera ;) jotain väliltä 91.6-91.8 lienee lähempänä totuutta kolmen kuukauden seurannassa. Nyt mennään jossain 92.5-93.5 välillä. Seuranta liian lyhyt tehokkaammalla pumpulla tarkempaan haarukointiin.

Lämpö

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 19
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #20 : 21.02.2019-15:08 »
Onko muuten laskettu 4kw kilo? Paljonko sen rutikuivan puun energia sisältö on 4.5kw? Tuossakin jo tulee 10prosentin ero noin. Paljonko savukaasut on effectassa?

tuomas

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 83
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #21 : 21.02.2019-15:36 »
Tuo laskennallinen on suoraan kolmen kuukauden ajalta suoraan seurannasta ilmenevä arvo ja hyvinki kärjistetysti ilmoitettu desimaalien kera ;) jotain väliltä 91.6-91.8 lienee lähempänä totuutta kolmen kuukauden seurannassa. Nyt mennään jossain 92.5-93.5 välillä. Seuranta liian lyhyt tehokkaammalla pumpulla tarkempaan haarukointiin.

Tuo lihavoidulla olevan kirjoitukseen haluan tarkennusta; millä laitteella kyseinen energiamittaus on suoritettu ?

Mitä hyötysuhdetta laite mittaa ?
Mistä mittaava laite tietää mitä ja kuinka paljon kiloina puuta poltetaan ?
« Viimeksi muokattu: 21.02.2019-15:43 kirjoittanut tuomas »

tiihaerkki

  • Vieras
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #22 : 21.02.2019-15:50 »
Onko muuten laskettu 4kw kilo? Paljonko sen rutikuivan puun energia sisältö on 4.5kw? Tuossakin jo tulee 10prosentin ero noin. Paljonko savukaasut on effectassa?

Savukaasut n. 185, (jälkiasennuksen mukaan 170 samassa tilassa) eli pitänee pannun anturi kalibroida.
Kokonaishyötysuhteen laskennassa käytän4.1, puun kosteus 17-20%, riippuen nipusta.

Viimeisin poltto: 49.5kg, varaajiin talteen 187.5kWh. Paloaika 3.38min sytytyksestä pannun sammumiseen.

Tuomas, jokaiseen kysymykseesi on vastaus jo annettu jos ymmärtäisit lukemaasi ja ymmärtääksesi sinun pitäisi edes vähän itsekkin tietää mistä puhut.

AnssiKo tuossa sinulle jo antoi vinkin sytyttämiseenkin Effectassa. Effectaa EI EDES VOI sytyttää alakautta. Kattilassa tosiaan pelkkä imuri ja ei muuten syty arinakivien välistä alakautta vaikka itkis ja näkis märkiä unia...tai no syttyy mutta sitten menee tohossa kaasua..ja paljon! Jos jotain ymmärtäisit tai tietäisit olisit tuon huomannu ja siihen tarttunu ;) ja jos vastapuoli ei mitään ymmärrä niin keskustelu on turhaa...
« Viimeksi muokattu: 21.02.2019-16:33 kirjoittanut tiihaerkki »

tuomas

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 83
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #23 : 21.02.2019-16:41 »
Savukaasut n. 185, (jälkiasennuksen mukaan 170 samassa tilassa) eli pitänee pannun anturi kalibroida.
Kokonaishyötysuhteen laskennassa käytän4.1, puun kosteus 17-20%, riippuen nipusta.

Viimeisin poltto: 49.5kg, varaajiin talteen 187.5kWh. Paloaika 3.38min sytytyksestä pannun sammumiseen.

Tuomas, jokaiseen kysymykseesi on vastaus jo annettu jos ymmärtäisit lukemaasi ja ymmärtääksesi sinun pitäisi edes vähän itsekkin tietää mistä puhut.

AnssiKo tuossa sinulle jo antoi vinkin sytyttämiseenkin Effectassa. Effectaa EI EDES VOI sytyttää alakautta. Kattilassa tosiaan pelkkä imuri ja ei muuten syty arinakivien välistä alakautta vaikka itkis ja näkis märkiä unia...tai no syttyy mutta sitten menee tohossa kaasua..ja paljon! Jos jotain ymmärtäisit tai tietäisit olisit tuon huomannu ja siihen tarttunu ;) ja jos vastapuoli ei mitään ymmärrä niin keskustelu on turhaa...

No nyt kun annetaan ymmärtää etten tiedä mistään mitään, mutta vastaisitko edelliseen kysymykseeni.
"Tuo lihavoidulla olevan kirjoitukseen haluan tarkennusta; millä laitteella kyseinen energiamittaus on suoritettu ?

Mitä hyötysuhdetta laite mittaa ?
Mistä mittaava laite tietää mitä ja kuinka paljon kiloina puuta poltetaan ?"

Kirjoituksistasi en kyllä löydä vastausta niihin.
Siis mitä sillä laitteella mitataan joka antaa arvot suoraan seurannasta ? Kyllä tiedän mikä on se arvo, mutta haluan sen että kerrot sen minulle ja muillekin foorumilaiselle.

Kerroin kun kysyit, miten käänteispaloiset yleensä sytytetään, ja kerroin vaihtehdot niihin...ja niihin sopii ainakin se yksi Effectankin vaihtoehto.
« Viimeksi muokattu: 21.02.2019-16:50 kirjoittanut tuomas »

tiihaerkki

  • Vieras
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #24 : 21.02.2019-17:32 »
Tuomakselle pikkuisen iltapuremista..paiskataan hattuun muutama sopiviin paikkoihin sijoiteltu kalibroitu Pollucom, nippu valikoituja ja tarkkoja 1-wire antureita, PC-rautaa, pari piirilevyä, vähän sriptin pätkiä ja muuta softaa, napataan triggeri joka kertoo milloin pannu laitetaan tulille ja milloin sammuu, sitten nimihirviö MySQL (voi olla vaikea) ja sitten vaan sopivia PHP-pätkiä taas perään..ja voila..magic happens..  8) näkee ihan kalenterimuodossa päivät milloin tulistellu ja paljon sai talteen..ja aika näppärästi kokonaishyötysuhteen kunhan itse viitsii syöttää paljonko lappoi puuta puntarin kautta pesään.

YV:nä voin sulle Tuomas laittaa yhteystiedot työnantajan suunnittelupuolen insseille. Vaikka päivittäin suunnittelevatkin ja toteuttavat paljon isompien kohteiden mittauksia, tekevät sulle ihan avaimet käteen-periaatteella systeemin joka kertoo aika paljon. Hinnasta en kyllä sano mitään..mutta ei tarvi sinunkaan huippusalaisten itse keksimies analysaattorien kans puuhailla ;)

Ja mitä tulee seurantaan noin muuten, nyt kun paketti alkaa olla kasassa ja systeemi toimia sillä tasolla mitä pitääkin, alkaa seuranta olla aika turhaa tietoa mulle. Pannu nielee mitä nielee, mökki lämpenee ja pysyy lämpimänä, voisin jopa riipiä ylimääräiset piuhat pois, palauttaa lainaamani mittarit ja anturit varastoon..ja nauttia puulämmityksen helppoudesta :) koodin pätkät ei koneella paljon tilaa vie niin ne vois jopa säilyttääkki.
« Viimeksi muokattu: 21.02.2019-17:38 kirjoittanut tiihaerkki »

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 170
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #25 : 21.02.2019-17:42 »
No nyt kun annetaan ymmärtää etten tiedä mistään mitään, mutta vastaisitko edelliseen kysymykseeni.
"Tuo lihavoidulla olevan kirjoitukseen haluan tarkennusta; millä laitteella kyseinen energiamittaus on suoritettu ?

Mitä hyötysuhdetta laite mittaa ?
Mistä mittaava laite tietää mitä ja kuinka paljon kiloina puuta poltetaan ?"

Kirjoituksistasi en kyllä löydä vastausta niihin.
Siis mitä sillä laitteella mitataan joka antaa arvot suoraan seurannasta ? Kyllä tiedän mikä on se arvo, mutta haluan sen että kerrot sen minulle ja muillekin foorumilaiselle.

Kerroin kun kysyit, miten käänteispaloiset yleensä sytytetään, ja kerroin vaihtehdot niihin...ja niihin sopii ainakin se yksi Effectankin vaihtoehto.

Hoh hoijaa. Kokonaishyötysuhde on helppo sana, jos sen sisällön vain ymmärtää. Ei tarvi selittelyä. Kaiken muun Tiihaerkki pitkämielisesti jo selostikin.

Mitä tulee sytytysvaihtoehtoihin, kukahan ne alunperin esitti?  ;D

Editti: Jaksaa edelleen hihittää toi väite hyötysuhteen laskemisen vaikeudesta. Kaavahan on hyvin yksinkertainen, pelkkä jakolasku.  ;D
Ja loppuhan on sitten mittaamista. Mut se on se ymmärryksen puute mikä tekee kaikesta vaikeeta!  ;D
« Viimeksi muokattu: 21.02.2019-17:49 kirjoittanut AnssiKo »
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 170
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #26 : 21.02.2019-17:58 »
Tiihaerkki, asiallinen systeemi, mut edelleen tosta mittaustarkkuudesta nillitän. Muistelen et Pollujen tarkkuus oli muutaman prossan luokkaa, ja kun kun sulla kait nyt Pollut mittaa sekä tuottoa et samanaikaista kulutusta, niin virhemarginaali kasvaa. Saishan tuon toki tarkemminkin laskettua, mut ei se nyt niin tarkkaa ole. Tällä foorumilla virhemarginaali kumuloituu pääosin yhteen käyttäjään.  ;D

Tää on niin nähty juttu. Sama kuvio on toistunut jo muutaman kerran. Samat jankkaukset, copy-paste viisastelu ja perusteeton luulo osaamisesta. Ei siitä kannata paineita ottaa. Ei sitä taida järkiin saada, mulla on nyt maraton-testi jo hyvässä vauhdissa.  ;D
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

tiihaerkki

  • Vieras
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #27 : 21.02.2019-18:12 »
Tiihaerkki, asiallinen systeemi, mut edelleen tosta mittaustarkkuudesta nillitän. Muistelen et Pollujen tarkkuus oli muutaman prossan luokkaa, ja kun kun sulla kait nyt Pollut mittaa sekä tuottoa et samanaikaista kulutusta, niin virhemarginaali kasvaa

Itseasiassa Pollut mittaa kulutusta talon osalta, Pollu kattilan päässä pelkkää maksimitehoa, tuotto laskettu ihan 1-wirella varaajista 5-anturaa/pönttö eli aika tarkkaan tuolla öääsee, suurin virhe voi tulla kulutusta mittaavalla Pollulla ja sekin prosenttien luokkaa, kokonaisuudessa ero pienenee.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 170
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #28 : 21.02.2019-18:28 »
Itseasiassa Pollut mittaa kulutusta talon osalta, Pollu kattilan päässä pelkkää maksimitehoa, tuotto laskettu ihan 1-wirella varaajista 5-anturaa/pönttö eli aika tarkkaan tuolla öääsee, suurin virhe voi tulla kulutusta mittaavalla Pollulla ja sekin prosenttien luokkaa, kokonaisuudessa ero pienenee.

Ok. Noi 1-wiret on yllättävän tarkkoja kikkaroita. Niissä on sit edelleen se sijoitusongelma, näyttääks siinä kohtaa varmasti sitä mitä ollaan mittaamassa. Toki mitataan relatiivista lämpötilan muutosta eikä absoluuttista energiamäärää, helpottaa hiukka asiaa.

Juttu tuli ittelle ajankohtaiseksi, kun aloin ihmetellä oman varaajan 1-wire - mittausten käyttäytymistä. Ylin anturi on liki varaajan pohjoiskalotin. Jos miettii varaajan keskilämpöön perustuvaa laskentaa, ton ylimmän mittarin tulos ei oo ihan lineaarinen, muihin verrattuna. Sama juttu alimman kanssa, vaikka alkais vetää varaajaa toiselle kierrokselle, ei lämpö nouse. Pasha paluuputken ohjaus siis tossa varaajassa.

Ja jos noi anturit on varaajan pinnassa niinku mulla, niin myös latauskierron virtaukset voi tehdä omat jekkunsa.

Sullahan olis suht helppo verrata lataus-Pollun ja 1-wire - mittauksia, olis mielenkiintoista tietää millainen haarukka noitten välillä on.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

tuomas

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 83
Vs: Vs: Kattila ei toimi kunnolla nuohouksen jälkeen
« Vastaus #29 : 21.02.2019-18:46 »
Tuomakselle pikkuisen iltapuremista..paiskataan hattuun muutama sopiviin paikkoihin sijoiteltu kalibroitu Pollucom, nippu valikoituja ja tarkkoja 1-wire antureita, PC-rautaa, pari piirilevyä, vähän sriptin pätkiä ja muuta softaa, napataan triggeri joka kertoo milloin pannu laitetaan tulille ja milloin sammuu, sitten nimihirviö MySQL (voi olla vaikea) ja sitten vaan sopivia PHP-pätkiä taas perään..ja voila..magic happens..  8) näkee ihan kalenterimuodossa päivät milloin tulistellu ja paljon sai talteen..ja aika näppärästi kokonaishyötysuhteen kunhan itse viitsii syöttää paljonko lappoi puuta puntarin kautta pesään.

YV:nä voin sulle Tuomas laittaa yhteystiedot työnantajan suunnittelupuolen insseille. Vaikka päivittäin suunnittelevatkin ja toteuttavat paljon isompien kohteiden mittauksia, tekevät sulle ihan avaimet käteen-periaatteella systeemin joka kertoo aika paljon. Hinnasta en kyllä sano mitään..mutta ei tarvi sinunkaan huippusalaisten itse keksimies analysaattorien kans puuhailla ;)

Ja mitä tulee seurantaan noin muuten, nyt kun paketti alkaa olla kasassa ja systeemi toimia sillä tasolla mitä pitääkin, alkaa seuranta olla aika turhaa tietoa mulle. Pannu nielee mitä nielee, mökki lämpenee ja pysyy lämpimänä, voisin jopa riipiä ylimääräiset piuhat pois, palauttaa lainaamani mittarit ja anturit varastoon..ja nauttia puulämmityksen helppoudesta :) koodin pätkät ei koneella paljon tilaa vie niin ne vois jopa säilyttääkki.

No niin, kiitos vastauksesta. Kirjoituksista voi siis päätellä niinkuin epäililinkin pollujen kanssa huusaamista. Polluilla ja 1-wire lämmönkeruulla ei pitkälle pötkitä toisasioiden suhteen, kun määritetään todellin kattilan hyötysuhde enegian tuotannossa. Sinunkin tapauksessa hyötysuhteeksi jää noin 83 % mitä puusta saadulla energialla saa siirrettyä energiaa varaajaan. Se siitä, mutta kannattaisi pysyä kattilan hyötysuhteissa asiassa, eikä ilmoittaa polttohyötysuhdetta. Ei tarvitse olla katkera, kun joku taho korjaa virheellisiä tietoja.