Sorkkaraudan lämmitysjärjestelmä-projekti

[niklash]

Mulla on neljä kanssa. Ei ole yhtään yliampuvaa.
2kpl 2. Varaajan yläosassa... Koska varaaja ei mahtunut pysyyyn, niin se on kyljellään.
Ja kaksi päälekkäin 1. varaajassa.
Niitten jälkeen on sit semmonen perus syötönsekoitusventtiili, joka on asetettu jotakuinkin 3/4 osaan maksimi säätöalueesta. Olen huomannut että jos varaajissa on vain 40 astetta, niin suihkulämmintä saa jos kääntää tuosta sekoitusventtiilistä säädön maksimiin. Lähinnä kesällä tulee ruuvailtua, jos ei jaksa tulia laittaa.
En tiedä onko ominaisuus vai vika, että sotkee aina kylmää vettä sekaan, vaikka on vain haaleaa saatavilla.

Käyttöveden varoventtiilistä tulee aika paljon vettä. Mutta selvähän se, kun neljässä kierrukassa on suht paljon tilavuuttaa mikä lämpenee ja laajenee.

[jarppi]

Lainaus käyttäjältä: niklash - 18.01.2021-20:43
Yksi ogelma itselläni on se, että patterien paluu on samaan linjaan varaajan ja kattilan "kylmemmän" putken kanssa. Latauspumpun pysähdyttyä, kattilasta alkaa virrata lämmintä vettä paluulinjaan, eikä patterikierto pysyt säätämään lämpötilaa, kun paluuvesi on 60astetta. Tämä takaisinkierto on vain muutaman tunnin ajan, ja sen saa katkaistua sulkemalla kattilan ja varaajan välisen putken. Tarkoitus olisi laittaa takaisku kyseiseen putkeen, mutta on vielä tekemättä. Ärsyttävä ominaisuus, kun putket paukkuu välillä. Tämä voi johtua tämän järjestelmän putkivedoista, eikä välttämättä muut tarvitse tuota takaiskua.

Tuohon lämmönkarkailuun auttaa ”heat trap” eli vapaakierron esto. Linkin pdf:ssä Esbe selittää englanniksi tuota.

https://www.esbe.eu/be/de-de/~/media/ESBE%20Public%20web_BRserver/Documents/News/Heat%20traps/Heat%20traps%20in%20installations%2020120508.ashx

Lyhykäisesti ideana on tehdä putkistoon alaspäin suuntautuva mutka jolloin lämpö jää jumiin eikä karkaile sieltä. Tuota kannattaa käyttää aina lämmön kulutusputkistossa lattialämpö, patterit ja kuuma käyttövesi. Yleensä ongelma ei ole niinkään paluuputkessa, vaan kuumemmassa lähtöputkessa. Paluuputkeen ei helposti saa alaspäin osoittavaa, mutkaa kun varaajan lähtö on likimain lattiantasossa. Siihen voi kuitenkin laittaa ylöspäin suuntautuvan mutkan joka palaa sitten alaspäin alkuperäisen varaajan lähtötason liepeille. Tällöin täytyy eristää putkin ylöspäin menevä osa hieman tavallista paremmin. Jos ja kun paluulinjaan tekee ylöspäin suuntautuvan mutkan, pitää mutkan yläosaan laittaa automaattinen- tai käsin ruuvattava ilmausventtiili, koska sinne ainakin vesien täytön yhteydessä jää ilmapussi joka voi haitata lämmityspuolen kiertoa.
Takaiskuventtiili on tietenkin ihan ok, mutta siihen saattaa jäädä roskia lautasen väliin. Kuumalla puolella pitää olla messinkilautasversio tai erikseen tarkoitukseen suunniteltu venttiili,  lautasen vastinkumin tulee kestää kuumaa vettä. Takaiskuventtiilin myötäsuuntaan on myös painehäviö, joka uskoakseni on suurempi kuin ”heat trap” mutkassa.

Tuota ”heat trap” mutkaa ei parane laittaa varaajan latauspiiriin, kun käsittääkseni latauspaketteissa on vapaakiertoventtiili, joka avautuu, kun kiertovesipumpun aikaansaama paine katoaa. Siis turvaominaisuus sähkökatkoja tai pumpun rikkoutumista silmällä pitäen.

Miten porukat ovat ratkaisseet sen ettei pannu jäähdytä varaajaa vapaakierrolla latauspakettien kanssa ?

Tuo ominaisuus on hyvä, kun tulet on pannussa ja huono silloin kun pannu on kylmillään. Tietysti vanha kunnon palloventtiili on toimiva ratkaisu. Palloventtiilin käyttö on vaarallista, jos unohtaa avata venttiilin ja iskee tulet pannuun.

Itseäni tuo ongelma ei koske, minulla latausventtiili menee täysin kiinni, kun kattilasta ei ole tarjolla lämpöä. Minulla on varaajan latausventtiilin tehtävät toteutettu venttiilimoottorilla ja omalla näytöllisellä Arduino pohjaisella PID säätimellä. Näytössä kiertää normaalisti kaikki oleelliset lämpötilat, kylmä vesi , kattilaan menevä ja varaajaan menevä. Asetusarvot eli kattilaan menevän veden minimi ja varaajaan menevän veden maksimi on sijoitettu haihtumattomaan muistiin ja voin vaihdella tai tarkastella niitä etupuolen painonapeista lennossa. Kun varaajien varaustilanne on hyvä ja paineet ylhäällä, jolloin pistekiehunta ei ole. Olen usein ajanut kattilaa varaajaan menevää maksimia veden lämpöä vasten, asettamalla kattilaan menevän lämmön korkeaksi. Tuo varaajan maksimia vasten ajo toimii siten, että kattilaan menevän veden lämpöä alennetaan alle asetusarvon, kunnes varaajaan menevän veden maksimi alittuu. Tosin tuon varaajan veden maksimin päivityskierto on hidas johtuen aikavakioista, kattilassa on paljon vettä eikä kovin äkkiä lähdössä näy vaikka laittaisi kylmempää vettä sisään. Saako näin tehdä eli toteuttaa itse latauspaketin, en tiedä eikä kiinnosta, artisti maksaa aina.

[Jooseppi]

Miten porukat ovat ratkaisseet sen ettei pannu jäähdytä varaajaa vapaakierrolla latauspakettien kanssa ?

Tuo ominaisuus on hyvä, kun tulet on pannussa ja huono silloin kun pannu on kylmillään. Tietysti vanha kunnon palloventtiili on toimiva ratkaisu. Palloventtiilin käyttö on vaarallista, jos unohtaa avata venttiilin ja iskee tulet pannuun.

[/quote]

Minulla on palloventtiiliin  tehty lisäys joka katkaisee  sähköt kattilasta . Ei voi tehdä
tulia ellei venttiili ole auki . Latauspumpun takaiskuventtiili ei kauaa toiminut ja
Kattila jäähdytti varaajaa kun lämmmitysväli joskus kolmekin vuorokautta .

[niklash]

Takaiskuventtiili on tietenkin ihan ok, mutta siihen saattaa jäädä roskia lautasen väliin. Kuumalla puolella pitää olla messinkilautasversio tai erikseen tarkoitukseen suunniteltu venttiili,  lautasen vastinkumin tulee kestää kuumaa vettä. Takaiskuventtiilin myötäsuuntaan on myös painehäviö, joka uskoakseni on suurempi kuin ”heat trap” mutkassa.

Tuota ”heat trap” mutkaa ei parane laittaa varaajan latauspiiriin, kun käsittääkseni latauspaketteissa on vapaakiertoventtiili, joka avautuu, kun kiertovesipumpun aikaansaama paine katoaa. Siis turvaominaisuus sähkökatkoja tai pumpun rikkoutumista silmällä pitäen.

Miten porukat ovat ratkaisseet sen ettei pannu jäähdytä varaajaa vapaakierrolla latauspakettien kanssa ?

Olin kuullut tämän heat trap jutun. Olin jopa törmännyt tuohon Esben esitykseen.
Mulla menee kaikki putkitukset oviaukon yli, myös paluulinja. Eli putket nousee kattilan päältä 30cm ylös ja laskee toisella puolen saman verran alaspäin. Rakentaessa ajattelin, että tämä toimisi heat trappina, mutta jokin meni vikaan. Tosin luulen, että syy on lämmitysverkoston kiertovesipumpun putkituksissa, koska paluulinja on oikastu kattilan paluulinjaan, niin se saa jotenkin aikaan ylimääräistä ei toivottua kiertoa. Tämä väärinpäin kierto oireilee vain, kun lämmitän toisenkin varaajan kunnolla lämpimäksi.
Tuo takaiskun likaantuminen, ja siitä seuraava toimimattomuus on hyvä huomio!
Toisena vaihtoehtona ajattelin magneettiventtiiliä varaajan menolinjaan, sen nykyisen palloventtiilin tilalle. Ohjaus vaikka latauspumpusta. On tullu koitettua tuota lämmittämistä varaajan käsiventtiili kiinni. Kattila oli sammunu, ja jäähdytyskierrukka tiputti vettä... EI sentään varoventtiilistä.

Mulla ei ole latauspakettia, missä olisi vapaakiertojuttuja. Normi kiertovesipumppu ja ns. latausventtiili missä sisällä normaali vahapatruunatermostaatti, kuten autoissa. Kirpputorilöytö kympillä.

Löysin kuvan järjestelmästäni. Ei ole ihan As Built, mutta hyvin lähellä. Latauspumppu on vaihdettu pienemmäksi.

[Sorkkarauta]

Olin kuullut tämän heat trap jutun. Olin jopa törmännyt tuohon Esben esitykseen.
Mulla menee kaikki putkitukset oviaukon yli, myös paluulinja. Eli putket nousee kattilan päältä 30cm ylös ja laskee toisella puolen saman verran alaspäin. Rakentaessa ajattelin, että tämä toimisi heat trappina, mutta jokin meni vikaan. Tosin luulen, että syy on lämmitysverkoston kiertovesipumpun putkituksissa, koska paluulinja on oikastu kattilan paluulinjaan, niin se saa jotenkin aikaan ylimääräistä ei toivottua kiertoa. Tämä väärinpäin kierto oireilee vain, kun lämmitän toisenkin varaajan kunnolla lämpimäksi.
Tuo takaiskun likaantuminen, ja siitä seuraava toimimattomuus on hyvä huomio!
Toisena vaihtoehtona ajattelin magneettiventtiiliä varaajan menolinjaan, sen nykyisen palloventtiilin tilalle. Ohjaus vaikka latauspumpusta. On tullu koitettua tuota lämmittämistä varaajan käsiventtiili kiinni. Kattila oli sammunu, ja jäähdytyskierrukka tiputti vettä... EI sentään varoventtiilistä.

Mulla ei ole latauspakettia, missä olisi vapaakiertojuttuja. Normi kiertovesipumppu ja ns. latausventtiili missä sisällä normaali vahapatruunatermostaatti, kuten autoissa. Kirpputorilöytö kympillä.

Löysin kuvan järjestelmästäni. Ei ole ihan As Built, mutta hyvin lähellä. Latauspumppu on vaihdettu pienemmäksi.

En kyllä kykärin perusteella keksi yksiselitteistä selitystä tähän hätään, että miksi paluupuoli lämpenee kuten sanoit, mutta voisikohan 2. varaajan kyljelleen asentaminen vaikuttaa tuohon aiemmin mainitsemaasi 1. varaajan alaosan kylmenemiseen 2. varaajan yläosaa ennen. Eli kuvaako kakkosvaraajassa oleva viiva välilaipiota joka nyt on kyljellään vai miten toi pitäis tulkita?

Lisäksi omassa systeemissä ajattelin laittaa pumpun menopuolelle. Ehkä menee se aiemmin raadin suosittama 4-tiekin tilaukseen, tajusin että jo tilattu 3-tie voisi mennä vexven vakiolämpötilaohjaimen kanssa lattialämmityksen ohjaukseen.

Projekti hieman venyy, seuraavana lattiakaivon asennus piikaten olemassa oleva varaus esille ja uponorin 7cm matala minikaivo paikoilleen.

[Sorkkarauta]

Eipä tullut aktiivisesti työvaiheita sitten kirjoiteltua, no kattila on kytketty ja muutaman kerran päässyt polttamaan. Ekalla kerralla sai aika vaffat savut aikaseksi vaan syyhän oli vallan lämmittäjässä. Hyvin toimii sytytys kun lataa vanhat hiilet aukon päälle, hiukka pienempää silppua mukaan ja isompaa klapia lopputynnyri täyteen. Sytytys toholla alakautta ja nopsaan lähtee. Ei juuri savua piipusta näy sytytyksessäkään. Paremmin tuntuis lähtevän kun on tuhkaa varastopesässä pohjaa tiivistämässä joten sitä on turha sieltä pois harjata.

Oli ihan hyvä vähän piirtää ajatuksia kytkennästä ylös, vaikka jonkin verran tuli muuteltua systeemiä matkan varrella. Abv 4 tuli tosiaan oumanilla 1. varaajalta syöttämään lämpöverkkoa ja tästä otettu haara lattialämpöihin 3-tiellä jossa vexven vakiolämpötilaohjain n. 35 asteessa. Hyvin tuntuis toimivan.
Varoventtiilikin tuli kytkettyä ihan lakien mukaisesti...
Eristys vielä vähän vaiheessa.

3x20 tyhjiöputkikeräimet myös tontilla odottamassa kytkentää. Vähän voi olla alimitoitettu mutta näillä koetetaan ensin ja lisätään tarvittaessa. Katto hyvään suuntaan mutta mennee ensin ihan maahan jotta näkee että kannattaako heti lisätä keräimiä vai menettelisikö noin.

[Sorkkarauta]

Ensimmäinen kunnolla reisilleen mennyt poltto koettu. Omaa syytä tämäkin tai testimielessä osittain, koitin polttaa noin 33cm klapeja pitkittäin pesään ja löyhästi pakaten, ihan nou nou ja vihoviimenen homma. Vartin päästä sytytyksestä hormiliitos tihutti vettä, oli lataus holvannut oikein kunnolla. Lyhyttä puuta, huonosti kasattu vajaa pesällinen oli epäonnistumisen resepti. Imuri oli pysähtynyt (0%) mutta pumppu kävi. Enpä muuta keksinyt kuin manuaalilla ajaa pesä tyhjäksi. Noh uusi yritys virheet korjaten ja täydellinen lopputulema.

Tämän astisella lyhyellä kokemuksella voisin arvioida että about neljä-viisi täyttä pesällistä voisi riittää lämmittämään noin 4200 litran varaaja tilavuuden (alakerran lattialämmitys syö koko ajan osaansa ja eristyskin vielä hieman vaiheessa) , kun nyt kolmas pesällinen (mokattu ripuli-poltto mukaan luettuna) antoi jo kakkosvaraajaan ylös noin 60 astetta. Laite ei anna kuin 85 asteista mutta luulisin että piisaa mulle ainakin näillä näkymin.

Näin ensiraapaisulta kerrostuminen näyttäisi toimivan kahden varaajan kanssa hienosti ja jäähtyminen vaikuttaisi toteutuvan myös mallikkaasti varaajienkin välillä toisin kuin tuolla aiemmin uumoiltiin.

Putkityössä tuli semmonen moka tehtyä, että kattilalta latausventtiilille palaava putki tuli asennettua vaakaan 90 käyrien kanssa, eli juuri väärin. Kaikkialla kun neuvotaan tekemään toi haara laskevaksi, nythän ilma tekee tuossa haarassa kiusaa kun pumppu koittaa repiä sitä alaspäin. Pitääpä korjata tuo jahka joutaa.

Ei muuten käy ohivuotoa kattilan suunnasta oumanille eikä tarvi venttiilejä sulkea. Takaisku on tässä väärin asennetussa kattilalta latausventtiilille palaavassa putkessa eli vuoto pitäisi käydä venttiilin, pumpun ja kattilan läpi oumanille. Missähän asennossa oraksen kattilavaraajaventtiili mahtaa oleilla kun vesi ei liiku? Tässä kohtaa putkihan viilenee ajassa x ja venttiili kaiketi avaa kattilalta venttiilille paluulinja-kattila välin ja näin blokkaakin täysin varaajalta kierron mahdollisuuden.. Takaisku lienee tämän päättelyn perusteella turha?

[vilhos]

Hei
Löytyy automaattisia ilman poistajia. Suosittelen ylimpiin kohtiin sellaisia. Toinen asia joka usein unohtuu on miten kylmää vettä pääsee lämmityksen alussa kattilan alaosaan. Näissä latauspaketeissa on se hyvä puoli että niissä on noin 60 asteen termostaatti joka estää kylmän veden pääsyn kattilan alaosaan. Tiedän yhden tapauksen jossa kattila ruostui puhki. Syy oli suurelta osin kylän veden pääsy kattilan alaosaan. Kastepiste tiivistyminen ruostutti kattilan.

Terv Kajaani Koutaniemi 

[Pähkäilijä]

Tiedän yhden tapauksen jossa kattila ruostui puhki. Syy oli suurelta osin kylän veden pääsy kattilan alaosaan. Kastepiste tiivistyminen ruostutti kattilan.

kastepiste syntyi puhtaaseen rautaan jossa tuli oli toisella puolen ja vesi toisella? 10 puukilon poltosta syntyy 6 litraa vettä ja kastepiste kattilassa on helppo huomata veden määrästä.

- jos kilon klapissa on 1 kg kuivaa puuta  ja 0 g vettä,  sitä tulis yhteensä vettä 540 g
- jos kilon klapissa on 500 g puuta ja 500 g vettä, sitä tulis yhteensä vettä 270 g + 500 g = 770 g

Jotta noi märät puut sisältäisi 1 kg kuivaa puuta niitä on oltava 2 kg ja siitä kertyy vettä 1540 g, eli kilon verran enempi. Noissa siis likimain sama energiamäärä.

Kastepiste vastaavasti:
- 1540 g => 73 C

https://www.sarlin.com/työkalupakki/paineilmatietoutta/kastepistetaulukko/

Vettä siis kertyy olkoon puut kuivia tai märkiä. Tarkkailkaa, etenkin pakkasella, kostuuko hormi yläpäästään. Jos intoa riittää niin mitatkaa lämpötila horminpäässä polton eri vaiheissa. Mitä viileämpiä savut ovat, sen enempi ne näkyvät höyrynä piipunpäässä. Se taas saattaa aiheuttaa aiheetonta paheksuntaa naapureissa.
Harmaata taivasta vasten savuja ei juurikaan näe. Ite pääsen katsomaan piipunpäätä naapurin isoa mäntyä vasten kun hiukan kävelen kauemmaksi sopivaan kohtaan. Polton alkuvaiheessa sieltä tulee kyllä muutkin kuin höyryä, onneksi ei juurikaan haisevaa tavaraa.


Jos/kun polttaa "märkiä" puita niin konvektion läpi virtaava massavirta kasvaa jolloin lämmönsiirto paranee eikä savukaasuhäviö olekkaan niin suuri kuin yleisesti luullaan.
Tunnettuja "märänpuun" polttajia mm. Lestijärvellä ja Kauhavalla, molemilla "ongelmana" että energiaa tulee enemmän kuin pitäisi


Tuosta liekinväristä ei tavitse olla huolissaan, vaikka itsekkin olen joskus hehkuttanut että "oikean kaasutuspolton liekki on sininen". Liekin silmämääräinen arviointi on vaikeaa mutta jos se on ihan perseellään niin kyllä sen huomaa.