Attack DPX 35 Lambda: 6000 tunnin huolto

[Jukesi]

Projektipuolella olen käsitellyt aihetta, mutta arvelin että koska homma pyörii lähinnä kattilan ympärillä, niin tämä osio olisi oikea.

Taustaa: Hankin kattilan käytettynä, hiukan vajaa 3000 tuntia poltettuna vuonna 2017. Otin itse kattilan käyttöön vuonna 2018.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=1193.msg33090;topicseen#new

Tähän talveen asti kattila on toiminut mielestäni hyvin, tyypilleen ominaiset piirteet huomioon ottaen. (Holvaaminen, varastopesäpalo, jne.)
Talven aikana savutus on alkanut olla enemmän sääntö, kuin poikkeus. Kuten projektisäikeessä olen todennut , olen ollut löytävinäni juurisyyn jo monta kertaa, mutta täyttä varmuutta ei vieläkään ole.
Löydöksiä: Savukaasuimurin tiiviste, suutinkiven tiivistenauha, sivunuohousluukkujen ilmavuodot, etuluukkujen tiiveys, suuttimen rapautuminen.

Nyt viime viikonloppuna päätin suunnitelmasta poiketen ottaa ja vaihtaa suuttimen kesken lämmityskauden, kun lämmitystarve näinä päivinä on ollut vähäinen.

Minulla oli jo suutinkivi hankittuna valmiina, ajattelin että tekisin siitä muotin, jotta voisin valaa tulenkestävästä valumassasta uusia, mutta laiskuus voitti, eikä tuossa oikein tuntipalkoille taida päästä, varsinkin kun vapaa-ajan ongelmia ei muutenkaan ole. Suuttimen mukana tuli 2 eri paksuista tiivistenarua, 18mm ja 20mm? Lisäksi jonkinlaista laastia pussissa, suuttimen ja tukilevyn väliin.
Kuivattelin suutinta hormiliitosputken päällä viikon verran, en tiedä kuinka kauan ovat varastossa, ennenkuin lähettävät...

Homma alkoi varastopesän imuroinnilla, jonka jälkeen irrotin vanhat tiivistenauhat. Pienen nitkuttelun jälkeen suutin irtosi paikaltaan ja sen sai nostettua pois.





Suutin olikin jo aika huonossa kunnossa, oli kokonaan poikki. Ainoastaan valumassan terässäikeet piti kasassa. Jostain syystä suutin oli nokeentunut sivuilta. Uusi suutin vieressä, toisioliekin kanavaa on pidennetty.

 
Valitettavasti uusi suutin ei mene heittämällä paikalleen, vaan tukilevyä on muokattava, koska tuo kanavan jatke ei mahdu tulilevyn reiästä. Olisi ollut järkevintä vaihtaa myös tukilevy, kun olisi tiennyt. Levy on 6mm tulenkestävää terästä, joten rälläkän kanssa voi mennä tovi. Plasmaleikkurilla meni kohtuu nätisti.
Tukilevy lepää vesivaippaan hitsattujen kulmarautojen päällä, joihin kiinnittyy 6 M8 ruuvilla. Keskimmäisten reikien kohdalla oli molemmilla puolilla halkeamat kulmaraudoissa. Saa nähdä, siirtyykö repeämä hitsaussauman kautta vesivaippaan. Toistaiseksi en asialle tehnyt mitään. Tukilevyn ja kulmarautojen välissä oli jonkinlainen lasikuitunauha tiivisteenä, ehkä 3X30mm. Tätä en osannut myöskään varata valmiiksi, joten laitoin vanhan nauhan takaisin takkakitillä höystettynä.




Asennus meni pääpiirteittäin päinvastaisessa järjestyksessä, tiivistenauhojen nuijiminen paikalleen oli oma hommansa, hankalissa asennoissa joutui työskentelemään, eikä asiaa helpottanut kattilan 60-70 asteen lämpötila, seisokkiajan lyhentämiseksi...
Laitoin alapesän keraamien päälle tulitiililaatat, kuten kuvassa, en tiedä onko hyötyä, mutta tuohon malliin noita osia on nähtävästi muutettu uudemmissa valmisteissa. Ehkä suuttimen tukirakenteisiin kohdistuvia lämpökuormia on haluttu pienentää. Vanhemmissa kattiloissa oli ymmärtääkseni jopa vuotoja näistä muodonmuutoksista johtuen.


Kesällä täytynee ottaa auki ja katsoa repeämän tilanne. Päivittelen tänne havaintoja, kun kokemusta kertyy.


Edit: Lisäsin kuvan suuttimen tukilevystä, muuta kuvaa ei tullut näköjään otettua...

[Jukesi]

Muutama pesällinen polteltu. Toistaiseksi vaikuttaa hyvältä. Nyt on tosin hyvät veto-olosuhteet, mutta aika vaivatontahan poltto olikin aikaisemmin.
Muutin sytytystapaakin hiukan, voi olla että on tullut laitettua liian pientä silppua alle, ehkä?
Nyt poltan hiilijämien päällä maitopurkkeja yms. ja silppua klapisäkkien pohjalta, ja kun on kunnon hiillos, niin n. 5cm klapit alle, eli käytännössä 15cm puun neljänneksiä, tai 10cm puolikkaita.

Toinen löydös holzheizer- foorumilta sytytystavan lisäksi oli että kattilan nuohoamisen jälkeen voi olla tarpeen laskea palokaasujen asetuslämpötilaa. Nyt minulla on muistaakseni 175C. Lämpö on kyllä noussut yli 190C niillä kerroilla kun olen sitä seurannut, mutta ensiöilmaa on tuolloin rajoitettu jo melko rajusti.

Minulla on nyt latauspumppu 3- teholla, pitää kokeilla tätäkin vielä justeerata...

[Jukesi]

Heti edellisen kirjoituksen jälkeen menin lisäämään toista pesällistä. Puolen tunnin päästä pöllysi piipun päästä komea paksu savu. Kävelin pannuhuoneelle, niin palokaasut olivat 151C, kattilavesi 76C ensiö-ja toisioilma 100%/0% sekä jäännöshappi ja CO2 6%/13.5% lambda 1.4. Kurkkasin alapesään, niin ei merkkiäkään toisiopalosta ja kivet näyttivät kylmiltä. Toisin sanoen klassinen varastopesäpalo.
Tämähän on aika tyypillinen tilanne. Kattilan ohjauksen näkökulmasta kaikki on kohdillaan, ja paloa yritetään kiihdyttää täydellä ensiöilmalla. Onko tilanne se. että puhaltimen aiheuttama "veto" ei riitä tässä tilanteessa? Suuttimen päällä on paksu hiilipeti, joka pitää rikkoa, jotta toisiopalo syttyy uudelleen.

[VPJ]

Puiden lisäyksen yhteydessä joskus käy näin, jotakin pitää tehdä eri tavalla, puun koko ja ladonta mielestäni aiheuttaa tämän, ehkä pieni kuiva puu pohjalla.
Jos savukaasujen lämpö nousee paljon rajataan ensiövetoa runsaasti jonka jälkeen liekki katoaa, vedot ja lämmöt menee niin kun mainitsit, savuttaa mutta ei pala
jonkin aikaa kunnes palotapahtuma taas toivon mukan alkaa.

Lisää toiseen pesälliseen hiilloksen päälle kuivaa pientä kuusta tai haapaa jonka päälle sitten suuria puita, kokeile saako näin aikaiseksi savukaasujen nousun ja palon tukahduttamisen jolloin savutus alkaa. Vastaavasti toisella kertaa hiiloksen päälle isoa rauhallisesti palavaa puuta tiiviisti latomalla ja seuraa onko eroa.

Pari senttiä tuhkaa pohjalla on hyvä asia, ilmeisesti vähentää reunavuotoja ja kaasut menevät paremmin hiilloksen läpi suutiaukkoon.

[Jukesi]

Joo, kaikenlaista on tullut kokeiltua sytytyksessä. Tuntuu olevan hiuskarvan varassa, karkaako liian pienillä puilla varastopaloksi, vai tukkiiko suuttimen liian isoilla...
Kokeilin nyt poistaa ensioilmakanavat, kuten eräät saksalaiset tuntuvat suosittelevan. epäilen kyllä hiukan...

Erikoista tässä on se että kattilassa on minun käytössä muuttunut tuhkaksi n. 20000kg puuta, eli veto- yms. ongelmat ei oikein tätä selitä. Voi toki olla että nyt etätöiden myötä on tullut kiinnitettyä entistä enemmän huomiota savutukseen.
Silti, olen sitä mieltä että jokin vika tässä masiinassa on, jäännöshappi ja lambda on olleet mielestäni ihan eri lukemissa aiemmin, eikä toisiopalo humise täyttöluukun sulkemisen jälkeen, kuin hetken ja sitten tukehtuu. En keksi mistä vielä ilmaa voisi vuotaa ohi ohjauksen. Luukut näyttävät sulkeutuvan tiivisti, ohitusläppäkään ei näytä vuotavan, kun laitoin tuohia varastopesään palamaan ja avasin konvektorien nuohousluukun.
Lisäksi suurin osa löydetyista vuodoista on ollut jo varmasti pidemmän aikaa, osa tehtaalta asti (sivunuohousluukkujen tiivisteet vuotivat ja tiivistepinnalle oli jäänyt hitsatessa patti).
Lambda-anturikin on kalibroitu moneen kertaan. Harmi vaan ettei DPXssä näe lambda-arvoa kun kattilassa ei ole tulta...

[Jukesi]

Kai sitä uskaltaa jo 3 pesällisen jälkeen päivittää..?
Kattila poltti näillä kerroilla puut savuttamatta ja lambda- sekä 0₂ ja C0₂ arvot olivat kohdillaan ja toisioilmaakin annettiin 5-45% välillä, mitä nyt tuli seurailtua. Palokaasut kävivät 190 asteen päällä, jonka jälkeen alkoi ensiöilman rajoitus. 175^oC siis asetettuna...

Mitä sitten tein eri tavalla?
Kiinnitin erityistä huomiota sytytykseen, ei liian pientä, eikä liian suurta puuta. Poltin edellisen polton hiilien päällä ensin roskaa, pinonpohjamurjua yms.

Pari viimeistä pesällistä poltin Oventropin pumppu 2-teholla.

Lisäksi, kuten edellisessä viestissä mainitsin, otin kokeeksi irti ensiöilman ohjaimet. En uskonut niillä olevan suurta vaikutusta, mutta tällä kertaa jouduin yllättymään.
Voi olla että sytytys vaikutti enemmän polton onnistumiseen, mutta ainakin varastopesän etuosaan jäi aika reippaasti hiiltä. Lisäksi varastopesä oli saanut kiiltävän mustan pinnan aikaisemman hilseilevän enemmän nokisen pinnan sijaan. En osaa sanoa onko hyvä vai huono asia, mutta minusta tämä viittaa siihen että varastopesässä tapahtuu nyt pyrolyysi, polton sijaan, mikä kai on tarkoituskin käänteispalokattilassa.

Noiden ensioilma"sarvien" poistamisen idea on käsittääkseni se, ettei varastopesän yläosaan johdettaisi happipitoista ilmaa, vaan häkäpitoinen pyrolyysikaasu leijailisi siellä syttymiskelvottomana hapen puutteen vuoksi, ja ensiöilma johdettaisiin enemmän suutinta kohti.

[Jukesi]

Taas on muutama kymmenen tuntua polteltu. Laitoin aika pian ensiöilmaputket takaisin, loppupeleissä suurin vaikutus poistolla tuntui olevan hiilikasan muodostuminen varastopesän etuosaan, joka kylläkin helpotti sytytystä. Sytytys tuntuu olevan ratkaisevaa polton onnistumiseksi. Toisaalta, kokeilu jäi aika lyhyeksi, en muista sainko yhtää savutusta aikaiseksi.
Kokeilu jäi lyhyeksi, jotta vaikutusta savutuksiin voisi arvioida.
Hiilloksen päälle aseteltavien puiden koko tuntuu riippuvan puulaijsta ja kosteudesta. Ehkä pitäisi yrittää vakioida tämä käyttämällä sisällä riittävän pitkään kuivattua koivua tai leppää. Ladon siis hiilloksen päälle ensin suurinpiirtein ranteen vahvuisia neljänneksiä tai puolikkaita, joiden päälle n. 15-20cm puiden puolikkaita ja pyöreitä aisattuja puita. Näiden päälle sitten pikkusälää tai kuusta, mikäli sitä on menossa polttoon.

Joitain ongelmapolttoja on esiintynyt, useimmiten syy lienee kosteat alimmat puut, joskus tietystä suunnasta puhaltavat tuulenpuuskat, jotka savusta päätellen osuvat sopivalla yläkierteellä piipun päähän. Joskus polton on saanut käyntiin täyttöluukun avaamalla, ja painamalla käynnistysnappia uudelleen, jolloin toisioilmaa annetaan 25%. Joskus ei tahdo onnistua millään, varsinkin jos palokaasujen lämpötila on päässyt nousemaan yli asettetun arvon, jolloin ensiöilmaa kuristetaan.

Olen harkinnut vedonparantajan tai savupiippuimurin hankintaa, lisäksi ehkä vedontasaajan. Imuri ei oikein innostaisi vikaantumismahdollisuuden vuoksi, eikä hintakaan oikein houkuta.

[vilhos]

Hei

Minä oon värkännyt tämän puulämmityksen kanssa muutamia vuosia. Olen tehnyt tuota puulämmityksen polton automatisointia se alkaa olla nyt loppusuoralla.
Minä mietin pitkään tuota kosteahkon puun polttoa se ei mielestäni pala ihan normaalikonsteilla. Minulla savukaasu imurilla oleva kattila. Rakensin tuohon ensiöilman syöttöön puhaltimen ja kas kummaa kosteahko puu paloi moitteetta. Olen rakentamassa siihen puhaltimeen säätöä. Toisena asiana olen rakennellut vesi nuohointa sen pitäisi estää ainakin teoriassa pienhiukkasten lentelyn ulkoilmaan. Sen testit ovat vielä vaiheessa. Siinä on sellainen ongelma että miten siinä säädetään vesisumun määrä siten että ylimääräistä vettä ei tulisi litra kaupalla.

Terv Kajaani Koutaniemi

[Pähkäilijä]

Toisena asiana olen rakennellut vesi nuohointa sen pitäisi estää ainakin teoriassa pienhiukkasten lentelyn ulkoilmaan. Sen testit ovat vielä vaiheessa. Siinä on sellainen ongelma että miten siinä säädetään vesisumun määrä siten että ylimääräistä vettä ei tulisi litra kaupalla.

karkaa OT mutta ylläpito leikannee tän pois. Pitäs saada savukaasut kondensoitumaan niin ne sitos pienhiukkaset ja tuo faasimuutosenergia tulis talteen joka on kertaallen pitänyt käyttää polttotapahtumassa veden höyrystämiseen.