Liian pienet, ja ehkä kuivatkin puut saattavat olla yksi tekijä. Voi tosin olla monta muutakin.
Miksi asiasta kyselen, niin mietin vieläkö käänteispalokattilalle antaisi mahdollisuuden, vaikka eri merkkiselle kuin tuo Orlanin näkemys asiaan.
Edellinen alapaloinen Arimax 35 oli käytössä yli 30 vuotta ja sille kelpasi puu kuin puu kunhan se oli vain tarpeeksi kuivaa. Ei ollut väliä onko paksua vai ohutta tai suoraa vai käyrää. Sytytys hoitui muutamassa hetkessä. Sytykkeitä pesään, tulitikku perään ja varastopesä puita täyteen. Lisätäytön pystyi tekemään milloin tahansa. Täyttöluukkua kun varovasti raotti niin kohta oli varastopesä savusta tyhjä eikä tupsahdellut savut sisään.
Käänteispalo toimii alapaloa paremmalla hyötysuhteella ja polttaa puhtaammin. ainakin ellei oteta huomioon sytytysvaihetta. ja sitähän ei oteta. Alkutulet ovat yläpaloa tai alapaloa tai itse asiassa sekä että, jotakin niiden väliltä. Oman kokemukseni perusteella juuri tämän nimenomaisen kattilan, asennuspaikan, käytettävissä olevan polttoaineen ym. ym. osalta osaan sanoa että kokonaishyötysuhde sytytyksineen on parempi kuin vanhalla alapaloisella. Osaan myös sanoa sen, että sytytys ja toisiopalon häiriöttömäksi saanti ei suju muutamassa hetkessä.
Käänteispalon toimintaan tuntuu vaikuttavan niin moni eri asia, että mahdollisia eri asioiden yhdistelmiä on valtava määrä. Joskus harvoin sytytys saattaa onnistua ihan lyhyessä ajassa. Joskus olen jopa saanut sytytettyä kattilan "lähes suoraan toisiopaloon", vaikka itse en kovin usein kattilaa käytäkään. Joskus taas voi viedä tunninkin ennen kuin on mitään mahdollisuuksia vaikka yksi tunti on jo tehty pelkkää hiillosta.
Kattilan palotapahtuman ongelmien selvittäminen on haaste joka oikein huutaa keksimään ratkaisun. Sormet oikein syyhyävät päästä modaamaan kattilaa ja kokeilemaan erilaisia muutoksia ja niiden vaikutusta kattilan toimintaan. Mutta koska tekemistä on jonossa niin paljon muutakin, ei modaamiseen juuri aikaa ole käytettävissä. Eikä ole myöskään siihen että tuntitolkulla kattilaa täytyy päivittäin vahtia sytytyksestä palon loppuun saakka.
Tällä foorumilla on paljon hyviä juttuja ja kokemuksia käänteispalon toiminnasta. Käänteispalon humppaamisketjun olen lukenut erityisen tarkasti ja tutun oloisia käyttäytymisiä sieltä on bongattavissa vaikka puhutaankin eri kattiloista. Lähtökohtaisesti tuo Orlanin kattila ei liene parhaita mahdollisia. Siinä on yksi puhallin, joka puhaltaa sekä ensiö- että toisioilman eikä näiden keskinäisen määrän suhteen ole paljoa tehtävissä. Kesken polton ainoastaan kuristinläpän asentoa pystyy muuttamaan. Toisioilman säätö onnistuu periaatteessa työkalujen avulla kesken poltonkin, mutta ei sitä ole tarkoitettu tai suunniteltu säädettäväksi. Ei kyllä toisaalta kuristusläpän asentoakaan, koska puhallin olisi pellin alla piilossa jos suoja/verhouspelti olisi paikoillaan.
Yleisin ongelma on reiän palaminen suuttimen yläpuolelle jolloin toisiopalo tukahtuu. Puut eivät ehdi hiillostua päistään ja uutta puuta ei pääse laskeutumaan arinan pinnalle jolloin palaminen nousee liian kauaksi suutinreiän pinnasta ilman että puuta hiillostuu tarpeeksi. Tai näin olen ajatellut tapahtuvan. Palavia kaasuja toisiopalon sammumisesta huolimatta kuitenkin muodostuu, ja palo leviää varastopesän yläosaan saakka varsinkin kun ensiöilma puhalletaan keskelle varastopesää. Olen järkeillyt että ensiöilma täytyisi puhaltaa pesän ylöosaan, koska ainoa reitti ulos niillä kuitenkin on vain suutinreiän kautta. Jos puhallus olisi yläosaan, ehkä ilmavirta veisi palavat kaasut mukanaan alas saakka tai ainakin suurimman osan niistä. Toinen vaihtoehto olisi se että ensiöilma puhallettaisi melko alas, jolloin palo ehkä(?) kestäisi paremmin lähempänä arinan pintaa. Tiedä sitten... Mutta kun ilma puhalletaan keskelle varastopesää, niin osa ilmasta seikkailee alaosaan mutta mikään ei estä palavien kaasujen pääsyä varastopesän yläosaan ja sinne tarjoillaan vielä lisäksi happeakin ja kohta on savut sisällä.
Joku voi olla sitä mieltä että kunhan puut ovat oikean kokoisia, oikeaa lajia, kosteusprosentti on oikea jne, niin kyllä kattila toimii. Itse olen sitä mieltä että ellei kattilalle kelpaa kuin laboratoriossa kasvatettu ja varastoitu puu, sellaista kattilaa en tarvitse. Tuota Orlanin keksintöä vahtiessa menee vuosittain niin paljon aikaa, että siinä ehtisi moninkertaisesti tehdä sen puumäärän mitä jopa vanha kotimainen pienemmällä hyötysuhteella toimiva alapaloinen söi enemmän.
Toisaalta tuo oma, siis vanhemmillani käytössä oleva Orlanin keksintö ei liene ainoa laatuaan. Luulen että niitä on tehty jokunen muukin yksilö joten ei se varmaan täysin susi voi olla. Toimiiko kattila sitten kaikilla muilla vai eikä kellään, tiedä häntä. Mikäli siellä palaisi ikuinen tuli, niin silloin ongelmia ei olisi kun kaikki paikat kestäisivät kuumina jne. Mutta eipä siellä ikuista tulta voi polttaa. Himpun turhauttavaa on, kun ei kerta kaikkiaan keksi mikä asia on kahdessa eri poltossa eri tavalla. Toisella kerralla homma toimii ja toisella ei. Siksi kyselen onko olemassa käänteispalokattilaa joka polttokerrasta toiseen toimii kuten semmoisen vanhan mallisen, sinisen pyöreäkulmaisen junanvaunun vessa. Olen ymmärtänyt että jollakin muullakin, jopa eri merkkisen kattilan omistajalla on ollut haasteita käänteispalon kanssa.
Suurin mielenkiinto kohdistuu Attack, Hargassner tai ETA. kattiloihin. En tiedä kannattaako näihin puuttua vai olisiko parempi kaivaa vanha Arimax kalmistosta ja kunnostaa se (tämä oli tarkoitettu kevennykseksi). Itse asiassa olen miettinyt sitäkin että lämmityksen hoitaisi eri rakennuksessa olisi hakesysteemi joka olisi mitoitettu 15 asteen pakkasille. Toisesssa tilassa olevan Airrexin saisi vapauttaa tehtävistään ja kovempien pakkasten huiput ajettaisi alas hakesysteemin rinnalla olevalla halkokattilalla. Senkin tosin olen parissakin paikassa ehtinyt näkemään mitä kaikkea uskomatonta mitättömän pieneltä tuntuva muutos hakkeen koostumuksessa voikaan saada aikaan
Grillihiilillä sytyttäminen on vielä kokeilematta, mahtava vinkki muuten. Samoin kuin tuo toholla hiilien kuumentaminen punahehkuun. Sitä täytyy kokeilla. Muistan joskus nähneeni videon missä kaveri latoi pesän täyteen ja sytytti suutinreiästä alakautta toholla.
Kiitos kaikille kommenteista!
Aihe: Onko oikeasti toimivaa käänteispaloa? (Luettu 6680 kertaa)