Puukattila + Ilmalämpöpumppu

[Mosku]

Harkinnassa yläkertaan ilmalämpöpumppu.

- Yläkerta lämmin syksystä alkaen, riippumatta verkoston paineista(paineet välillä jää vajaaksi - kierto hiipuu). ILP:llä tasainen "Mukavuus lämpö".
- Pudottaa hieman varaajan jäähtymää(syksy / kevät) - vähentää puuta
- 


Onko ILP kokemuksia, tällä foorumilla.

[syrjaki]

Sinne vaan. Suosittelen ostamaan jonkin ns. "laatumerkin". Tilata kannattaa ajoissa, jos haluaa jonkin tietyn merkin tai mallin, kun noista on monesta pulaa. Jäähdytyskäyttö kesällä on suuri plussa. Paljon mukavammin nukkuu hieman viileämmässä ja viilennyksen sähkönkulutus on aivan yhden tekevää, kymppejä € kesässä korkeintaan.

Makuuhuoneeseen en kuitenkaan moista sijottaisi. Lämmityskäytöllä sulatusjaksojen aikana saattaa tulla nukkumista häiritseviä ääniä, kun kylmäaine kiehuu sisäyksikössä ja lämpölaajeneminen voi aiheuttaa nitinöitä ja natinoita.

[Mosku]

Täytyy kysyä tarjoukset. Laatumerkki kyllä - huonolla ei montaa vuotta puhaltele.

Tuo kesä jäähdytys ei huono ominaisuus hirmu helteillä. Ensisijaisesti en taloa jäähdytä koneella, mutta toki jos sellanen on, niin voi hetken pyöräyttää.

[varikonniemi]

Lienee tämä "helle" suomen oloissa ainoastaan näkyvissä kevytrakenteisissa taloissa? Täällä siporex talossa ei tule montaa päivää vuodessa eteen tilanne jossa lämpö olisi epämukavalla tasolla kun pitää ikkunat auki yöllä että jäähtyy sekä ulkoa että sisältä päin. Ei kerkeä lämpeämään päivän aikana liikaa.

Mitä lämmittämiseen tulee, niin itse tekisin sen tietenkin puun avulla, miksi ylipäänsä puulämmitystä käyttää, jos haluaa ilmalämpöä sähkön avulla käyttää? Ainoa tilanne mitä itsellä tulee mieleen on jos se sähköllä avustaminen mahdollistaa 1->2 päivän lämmitysväliin siirtyymisen tjsp.

[korsteeni]

luvattiin aurinkoa tänään ja tökkäsin ilpin tepselin seinään, en ole vielä kaukosäätimeen puuttunut mutta 70w kuluttaa sähköä vaikkei tuota mitään
jahka nuo pilvet häppäsee niin pääsee kokeilemaan toimiiko vielä
seinäsähköä tuohon ei kannata tuhlata

[syrjaki]

Osassa noissa on pohjalla sulatusvastukset ja niiden ohjaus halpojen on/off termostaattien varassa. Nuo saattavat olla aina päällä jo plus-asteiden puolellakin. Jossain laitteissa kompuraa ja sen öljyjä lämmitellään myös samaan tyyliin kuin autoa lohkolämmittimellä. Turhaan ei siis kannata pitää virroissa, jos ei meinaa käyttää.

[Mosku]

Lienee tämä "helle" suomen oloissa ainoastaan näkyvissä kevytrakenteisissa taloissa? Täällä siporex talossa ei tule montaa päivää vuodessa eteen tilanne jossa lämpö olisi epämukavalla tasolla kun pitää ikkunat auki yöllä että jäähtyy sekä ulkoa että sisältä päin. Ei kerkeä lämpeämään päivän aikana liikaa.

Mitä lämmittämiseen tulee, niin itse tekisin sen tietenkin puun avulla, miksi ylipäänsä puulämmitystä käyttää, jos haluaa ilmalämpöä sähkön avulla käyttää? Ainoa tilanne mitä itsellä tulee mieleen on jos se sähköllä avustaminen mahdollistaa 1->2 päivän lämmitysväliin siirtyymisen tjsp.

Uudet talot, joissa lattiasta kattoon ikkunat länsi - etelä sivulla ja pihalta kaikki puut kaadettu. Niissä tuntuu olevan pakko olla ILP jäähdytys. Mulla nyt ei tuota ongelmaa ole, kun muhaeriste, merituuli ja pihalla sopivasti puustoa ettei koko päivää paahda sekä ylä - alakertatasot mahdollistaa läpituuletuksen.

Yläkerta tason lämmitykseen tuota ILPiä mietin, alakerrassa ja keskikerroksessa lämmöt hyvät - riippumatta onko varaaja täynnä vai vajaa. Yläkerrassa, kun varaaja alkaa jäähtyä ja paine tippua - patterikierto jää toisinaan vajaaksi ja lämmöt siinä mukana. 

[syrjaki]

Eihän sulla vaan oo ilmaan siellä kierrossa urakalla tai liian pieni paisunta. Tuo kuullostaa sille, että sulla menis järjestelmä alipaineiseksi. Minimipainehan ei normaalitilanteessa varaajan luona voi olla koskaan alle korkeimman kohdan ja varaajan korkeusero metreinä jaettuna 10. Eli siis tuo tulee ihan vaa nsiitä vesipatsaan korkeudesta. Tuosta siis bareina se minimipaine ja siihen toki vähän varmuutta päälle.

[korsteeni]

....Minimipainehan ei normaalitilanteessa varaajan luona voi olla koskaan alle korkeimman kohdan ja varaajan korkeusero metreinä jaettuna 10......

vuodesta vuoteen tätä väitetään, mutta ei pidä paikkaansa..45 vuoden käytännön kokemuksella.........
minulla korkeimmalla oveva patteri on 7 metriä varaajan yläpinnan yläpuolella.
paisari on tällä hetkellä kolme metriä varaajan alapuolella
just nyt varaajan paine on 0,69bar
se voi hyvin olla 0bar eikä sillä ole toimintaan minkäälaista merkitystä, no tietysti pistekiehumiseen kattilassa mutta sitä taasen voi nostaa kuristamalla kiertoa
avopaisuntakin oli 23 vuotta varaajan vierellä vaikka kierron ylin patteri oli 7 metriä ylempänä, ei minkäänlaista toimintahäiriöä

[Mosku]

Eihän sulla vaan oo ilmaan siellä kierrossa urakalla tai liian pieni paisunta. Tuo kuullostaa sille, että sulla menis järjestelmä alipaineiseksi. Minimipainehan ei normaalitilanteessa varaajan luona voi olla koskaan alle korkeimman kohdan ja varaajan korkeusero metreinä jaettuna 10. Eli siis tuo tulee ihan vaa nsiitä vesipatsaan korkeudesta. Tuosta siis bareina se minimipaine ja siihen toki vähän varmuutta päälle.

Totta - Hyvin todennäköisesti on ilmaa edelleen, syksyllä lattiapiirin kierrot otettiin patterilinjasta pois. Ja laitoin oman pumpun ja säätöventtiilin lattiapiiriin. Lattialämmitys on kellarikerroksessa. Pitänee nostaa minipainetta - on ollut 0,1 tai 0,2. Ilmaukseen uusintaa ja lämmittää verkosto hyvin ja pysäyttää pumput..josko ilma nousis ajallaan yläkertaan.

Paisunta on 250l. Mielestäni riittävä.

[AnssiKo]

Totta - Hyvin todennäköisesti on ilmaa edelleen, syksyllä lattiapiirin kierrot otettiin patterilinjasta pois. Ja laitoin oman pumpun ja säätöventtiilin lattiapiiriin. Lattialämmitys on kellarikerroksessa. Pitänee nostaa minipainetta - on ollut 0,1 tai 0,2. Ilmaukseen uusintaa ja lämmittää verkosto hyvin ja pysäyttää pumput..josko ilma nousis ajallaan yläkertaan.

Jos yläkerrassa on yksikin automaatti-ilmain ilman suljettua sulkuhanaa, niin ilmaa on varmalti noin matalalla verkoston paineella. Toi Korsteenin 'alipaineratkaisu' etenkin edellyttää täysin tiivistä verkoston yläosaa. Automaatti-ilmain toimii molemmin päin, alipaineisena päästää ilmaa putkistoon. Eli lisää vettä systeemiin ja paine vaikka varman päälle kaavalla krsluku*0,3 bar, niin verkoston yläosassakin on viel pieni ylipaine. Kiertopumppuhan tekee myös paine-eroa, ja jos pumppu on paluupuolella, tars painetta olla vieläkin hiukka enempi.

Toi 0,1 tai 0,2 on hiukka matala viel yksitasoratkaisullekin. Alipaine on haitallista pumpulle, jos tekee reippaasti töitä voi pahimmillaan tulla jopa pidempään kavitaatiota. Sitten ihmetellään jonkun ajan päästä kui hiiret on päässeet nakertamaan pumpun siivet veks. 

Paisunta on 250l. Mielestäni riittävä.

Oletko tsekannut paisarin esipaineen? Laita se kohdalleen ennenkuin nostat painetta. Vaikka 0,3 bar alkuun.

Puulämmityksen kanssa varaajan lämmönvaihtelu on aika lailla laajaa, joten tilavuuskin muuttuu melkoisesti. Perinteinen hihavakio 10% systeemin tilavuudesta ei välttämättä aina edes riitä.

[Mosku]

Kiitän vastauksista.

Esipaine on nyt noin 0,3, kun kiinni verkostossa. Tyhjänä tais olla 0,5 joku vuosi sitten, kun vaihdoin kattilan. On tuossa käyttämättä 150l pönttö, jonka vois lisätä ??

Pitääpä asteittain lisätä painetta. Vanhatalo ja varaaja, niin varo periaatteella ollut matalat paineet - liiankin kanssa varmaan.

[dieseljätkä]

Harkinnassa yläkertaan ilmalämpöpumppu.

- Yläkerta lämmin syksystä alkaen, riippumatta verkoston paineista(paineet välillä jää vajaaksi - kierto hiipuu). ILP:llä tasainen "Mukavuus lämpö".
- Pudottaa hieman varaajan jäähtymää(syksy / kevät) - vähentää puuta
- 


Onko ILP kokemuksia, tällä foorumilla.

Meillä talossa Daikinin Ururu Sarara pumppu ollut vuodesta 2007. Käytellään sitä, kun ollaan poissa kotoa pidempään tai jos sähkökatkojen vaara ilmeinen ja tietty kesäll ajoittain viilennykseen. Joskus siitepölyaikana myös laitetaan puhdistus päälle ja kytketään laitteen erillinen kostutus samalla päälle. LAitteen ilmanvaihtoa ei tule useinkaan käytettyä, kun pohisee enemmän siinä tilassa. Oltu tyytyväinen tuohon laitteeseen (tosin sisäyksikön puhaltimia ainakin kolme vaihdettu) ja halvemmat samanmerkkiset perusilpit kahteen piharakennukseen hankittu. Pumpun puhallusnopeuden muutokset ja kompuran käynnistymisen lämmityskäytössä yöllä kuulee ja aikansa menee, ennen kuin yöllä sitä lakkaa kuuntelemasta. Jäähdytyskäytössä vastaavaa ei ole havaittu.
En osaa sanoa, kannattaako ilppiä laittaa yläkertaan. Ehkä itse laittaisin ilpin asuinkerrokseen alas ja poistojen kautta kesällä ja ehkä talvellakin tasaisin yläkerran lämpöjä.