Vigas 40 LC - mitä mitä ?

[Nuukakimmo]

Jep, on vähän vaikea kysyä kun ei ole kuin pelkkää ihmetystä.
Lähdetään asetuksista:
Lambda 1,26
Savukaasut max. 220
Lataustermari 72
Kattilan lämmöt max. 85, enempää ei ole valikossa.

Käytössä lambda hakeutuu 1,30 , vähän alle/ vähän päälle. Polton edetessä arvo lähtee hiipiytymään 1,8 hujakoille, joskus isommaksikin.
Mitä se tarkoittaa kun  arvo nousee? Mitä kattila säätää että arvo laskee? Mitä isompi lambda arvo, sen todennäköisemmin näkyy savua piipun päästä, ei aina kuitenkaan.
Savukaasut pysyy 165- 190. Onkohan syynä poltettava puu vai sotiiko asetukset toisiaan vastaan? Puu on alle kaljapullon paksuista pääasiassa halkaisematonta mäntyä ja koivua, kuivaa varmasti.
Kattilan lämmöt nousee korkeintaan 75 asteeseen, eli se ei ainakaan jarruttele.
Puhallin on yleensä 80-100%.
Servo on käytännössä aina 45%, mikä on servo?
Miksi mikään säädetty arvo ei toteudu?
Tuntuu aika tehottomalta, toki ihan mutulla. Saattaa olla sekin kun vaihdoin lataustermarin 87->72. Tuntuu ettei varaajassa tapahdu entisen kattilan tahtiin lämpenemistä. Nyt laitoin 78 asteisen tilaukseen.

[varikonniemi]

Sulla ei pala kunnolla, 45% on suurin ensiöilma mitä pystyy säätämään. Eli kattila yrittää toivottomasti saada tarpeeks isoa kaasuuntumista aikaseks. Jos palaa hyvin niin servo on 100-65%
Lambda arvo kertoo miten paljon ylimäärästä ilmaa on poltossa. käsittääkseni 1= ei ylimäärästä ilmaa 2= yhtä paljon ylimäärästä ilmaa kuin polttoon tarvittiin. Jos kattila toimii normaalisti niin piipun päästä ei näy mitään ellei ole pakkasta, silloin näkyy höyryä.

Eiköhän kaikki ala toimimaan kunnolla kun halkaset puut kerran. Sen jälkeen kun palaa hyvin ja täyttäessä on hyvä hiillos pohjalla voit nakkailla niitä halkasemattomia puita.

[varikonniemi]

pääset säätämään sitä tavoitelämpöä ylöspäin huoltovalikosta. Aika älytöntä ettei sillä voi vakiona lämmittää varaajan kuin 85 asteeseen... Siihen pääseen ainakin mun versiossa painamalla vasenta nappia pitkään kotiruudussa ja antmalla pin 0000. Siitä huoltovalikosta saa myös säädettyä sitä toista näkymää ja mitä arvoja siinä näytetään, saat kaikki paitsi yhden tärkeän parametrin näkyviin kerralla yhdeltä ruudulta kun säädät sen kakkos näkymän kuntoon.

edit: mites muuten hoitu se kattilan ominaisuuksien määrittely? Kysykö myyjä miten tulet sitä kattilaa käyttämään ja ohjelmoi ne valmiiksi? Mulle se kattila ainakin tuli tehdasasetuksilla eli piti sieltä huoltovalikosta säätää kuntoon sekä kattilan koko (oli 25kw vakiona) sekä varaajamoodi (oli jatkuvalämmitteinen moodi vakiona). Jos noi on sulla väärin niin varmaan riittää selittämään ongelmat.

[Nuukakimmo]

Ei kysynyt kattilan myyjä kun luukkujen kätisyyden. Kattilan koko oli 40kw valmiiksi,  varaaja asetuksia en osaa katsoa. Tosiaan halkaistun puun käyttö ja palakoon pieni kasvattaminen on antanut myönteisiä tuloksia. Savuton poltto on mahdollista, ensimmäisen tunnin aikana saattaa joutua käydä tökkimässä puita mutta sen jälkeen hiilloksen kasvaessa tilanne paranee. Sytyttäessä olen kokeillut ottaa vanhat hiilet pois ja se on toiminut hyvin. Jos sytytys menee pieleen niin tuntuu ettei lähde toimimaan ennenkuin sytytykseen laitettu puupanos on palanut pohjalle asti.
Lisäys :Kiitoksia vastauksista sekä kiitokset puhelin neuvojalle.

[varikonniemi]

onko siinä näytössä kattilan kuva, vai kattilan kuva+ latauspumppu + varaaja? Siitä tiedät onko se jatkuvalämmitteismoodissa vai varaajamoodissa jos et halua sitä huoltovalikkoa alkaa räpeltää. Jos sulla on savukaasuimuri niin sekin ilmestyy siihen näyttöön kun sen konffaa käyttöön.

[Nuukakimmo]

Jos toisiopalo ei lähde hetimiten käyntiin niin se ei välttämättä lähde vaikka pesän polttaisi loppuun. Aika itsepäinen kattila, ihan vittuillessaan tuntuu jahkailevan sytyttäessä ennen kuin lambdan arvot lähtee nousemaan ja alkaa säätämään servoa. Parhaimmillaan aika hyvä, tosin melko tehoton. Kuvassa on kattila, pumppu, varaaja yms..

[Venttiili]

Miten sytytät kattilan? Edellisestä poltosta jääneet isommat hiilet kannattaa kaapia suutinkiven päälle ennen pesän täyttöä ja sytyttämistä. Tässä kuitenkin tarkkana että ei tuki suutinkiven reikää!

Pesään pitää antaa kehittyä kunnon alkutulet, eli piipusta pitää nousta paksusti savua ennen kuin sulkee luukut ja painaa kattilan napista päälle. Jos on huonosti syttyviä puita (pyöreitä, paksuja, kosteita), vaatii tietysti pidemmän sytytysajan. Tällaista puuta käytettäessä, älä myöskään lado liian tiiviisti, jotta tuli leviää varastopesässä riittävästi ja saa aikaan riittävästi kaasuuntumista. Jos on pyöreitä puita niin voi latoa vaikka vähän siksakkiin.

Jos käyttää rutikuivia, halkaistuja ja sopivan kokoisia (halkaisija 5-15cm) puita, ei sytyttäminen ja ladonta ole niin justiinsa, koska puut syttyvät ja kaasuuntuvat helpommin.

[markkulievonen]

Miten sytytät kattilan? Edellisestä poltosta jääneet isommat hiilet kannattaa kaapia suutinkiven päälle ennen pesän täyttöä ja sytyttämistä. Tässä kuitenkin tarkkana että ei tuki suutinkiven reikää!

Pesään pitää antaa kehittyä kunnon alkutulet, eli piipusta pitää nousta paksusti savua ennen kuin sulkee luukut ja painaa kattilan napista päälle. Jos on huonosti syttyviä puita (pyöreitä, paksuja, kosteita), vaatii tietysti pidemmän sytytysajan. Tällaista puuta käytettäessä, älä myöskään lado liian tiiviisti, jotta tuli leviää varastopesässä riittävästi ja saa aikaan riittävästi kaasuuntumista. Jos on pyöreitä puita niin voi latoa vaikka vähän siksakkiin.

Jos käyttää rutikuivia, halkaistuja ja sopivan kokoisia (halkaisija 5-15cm) puita, ei sytyttäminen ja ladonta ole niin justiinsa, koska puut syttyvät ja kaasuuntuvat helpommin.

Eikös juuri paksu savu kerro huonosta palotapahtumasta? Käänteispalokattilan hyvälle toiminnalle on kulmakivi. Pesän pohjalle muodostunut riittävä  hiillos, joka pitää hyvää toisiopaloa yllä. Hyvä toisiopalo  vaatii korkean alku/hiillos lämpötilan. Kun kyse on käänteispalokattilasta. Toimii lähes savuttomasti jo sytytysvaiheesta lähtien. Toisiopalo paranee/kiihtyy jo sytytyksen edistyessä ja palotapahtuma paranee palamislämpötilan kohotessa.

Pesän pohjalle vaan on valittava sopivat puut ja lievä ristikkoladonta, jotka helposti syttyvät  ja palavat/hiillostuvat ja mahdollistavat hyvän palotapahtuman edistymisen.

[Venttiili]

Kattilan alkutulien on annetaan syttyä ohituspellin ja alaluukun ollessa auki. Se toimii siinä tilanteessa yläpaloperiaatteella. Savunmuodostus on runsasta tämän alun muutaman minuutin ajan, kun täysi pesällinen on sytytetty alta. Tässä vaiheessa ei odotetakaan palotapahtuman olevan vielä hyvä, tarkoitus on vain antaa alkutulien syttyä, jonka jälkeen voidaan käynnistää toisiopalo. Savutus lakkaa, kun luukut suljetaan ja painetaan napista kattila päälle.

[Nuukakimmo]

Olen aloittaessa lämmityksen siivilöinyt edellisen polton tuhkat pois ja laittanut hiilet pesään tasaiseen kerrokseen ,
myös suutinreiän päälle. Hiilipatjan päällä olen polttanut esim. laudasta halkaistua ohutta sälää kunnes  se palaa hyvin. Sen jälkeen lisään halkaistua pientä puuta pari kerrosta ja laitan kattilan päälle. Jos poltto lähtee toimimaan niin parinkymmenen minuutin kuluttua lisään halkaistua puuta luukun alateunaan asti. Sen täydempiä pesiä en polta, koska holvauksen sattuessa näin toimiessa pääsee tökkimään puut hyvään poltto asentoon .

[kuumakalle]

Onko palo tapahtumassa eroa kovalla tuulella vrt tyvenellä säällä?
Voihan olla ettei hormissa veto riitä, käänteispalot näyttää olevan herkempiä heikoille vedolle tai vedon vaihtelulle mitä muut kattila mallit.

[Nuukakimmo]

Ei vaikuta tuuli tai tuulettomuus. Lambda jököttää joka polton alussa arvossa 1,16 tuskallisen kauan. Sitten se ensin pienentää lukua kunnes kiipii 2,2:een.