suunnitelmissa puulämmitys

[krell]

Valtion energia-avustus mahdollisuus sai pohtimaan että pitäisikö ottaa uusiutuvan energian käyttö oman talon lämmityksessä mukaan kun tällä hetkellä on varaava sähkölämmitys, sen muuttamiseen olisi siis tarjolla tukea 20%.

Elikkäs nykyinen järjestelmä on:
varaaja n.4000 l
vastukset 3*12 kW (lämpiää yösähköllä)
yösähkönkulutus on noin 20 000kW
Talo on 1968 rinnetontille rakennettu
pinta-ala noin 180 m2 joista n. 80 m2 semi lämmintä (alakerta)
piippu 6m n. 150*250
alakerrassa erillinen kattilahuone leveys 2m pituus 2m ja korkeus 2m (ollut saunapuuvarastona)

pikasella kyselykierroksella on saanu kaikennäkösiä tarjouksia ja mielipiteitä. Keskustelupalstojakin on tullu aika paljon luettua mut ei oikein ole tullu vielä mistään kattilasta vahvaa mielipidettä. Sen verta on kuitenkin että ala- tai käänteispalo kattila se on mutta nyt tarvis valistuneita neuvoja käytettävyyden ja nuohouksen suhteen koska vaimokekin joutuu välillä pärjäämään joitakin hetkiä sen kanssa 
ja nuohouksesta kun kattilahuone on 2m korkea niin ei hirveesti tilaa yläpuolelta nuohota jos sellanen pitää tehdä ylhäältä päin. Vielä jos lisäis niin en myöskään halua muuttaa kattilahuoneeseen asumaan.

mutta tälläsiä tarjottu:

Veda 50 puhaltimella n.4200
jäspi econature 40 n.3100
arimax 35 n.4900
veto B-40 n.3100

hinnan puolesta olis "monimutkanen" jäspi  ja  "yksinkertanen" veto mut miten käytäntö.

Tietysti tuohon tarvii latauspumpun ja paisunta astian noin 400l jos olen oikein ymmärtäny että noin 10% varaajan koosta.
 
Kiitoksia etukäteen jo neuvoista.

[Pähkäilijä]

Veda 50 puhaltimella n.4200
jäspi econature 40 n.3100
arimax 35 n.4900
veto B-40 n.3100

Moi, jep tuo 10% paisunta-astiaa on ohje, itsellä jää vähän vaille kun 3000 litraisessa varaajasssa on 250 litrainen paisari.

Noista vaihtoehdoista tiputtaisin Arimax 35+ pois jo pelkästään kokonsa puolesta noin pieneen pannuhuoneeseen.
Nuohous päältä ja alasivuluukut takaa konvektorien tuhkanpoistoon.  Veto B-40 raakkaisin pois myös - käänteispaloinen versus alapaloinen - ensimmäinen parempi (arimax 35+ myös alapaloinen) ja sama juttu tuhkanpoistossa takaa alhaalta.

Vedan ja Jäspin konvektorit pitää myös nuohota takakulmasta ylhäältä ja tässä suhteessa Jäspi on parikymmentä senttiä kapeampi että sen ohi mahtuu menemään. Vedassa puupuoli tosin 2x suurempi ja tuon kokoisen varaajan kanssa voi aina lämmittää huoleti koko pesällisen. Vedan kanssakin mahtuminen tuohon pannuhuoneeseen voi tehdä tiukkaa... Siinä mielessä Jäspi voi "sirompana" olla helppohoitoisempi. En tuota "monimutkaisuutta" Jäspin suhteen pidä ongelmana, sillä saavutetaan parempaa hyötysuhdetta ja puhtaampaa polttoa => vähemmän menee klapeja.

Harmi ettei kukaan taida tuoda maahan Värmebaronen kattiloita

http://www.varmebaronen.com/html/vedolux_37_vedpanna.html

se ois edestäpäin nuohottava käänteispaloinen ahtaampiinkiin paikkoihin.

[lorvi]

>Moi, jep tuo 10% paisunta-astiaa on ohje, itsellä jää vähän vaille kun 3000 litraisessa varaajasssa on 250 litrainen paisari.

Mistähän ne niitä ohjeita laskeskelee ? Minulle laskettiin aikaisempaan 5 kuution öljysäiliöön, mikä oli varaajana jotain 500 litran paisuntasäiliötä. Laitoin "väliaikaisesti" 200 litran tynnyrin ja ajattelin lisätä sitten toisen mutta eipä käytännössä tarvinnut. Nykyisin on ollut jo kymmenisen vuotta 200 litran muovitynnyri. 4m3 varaajalla siinä on ~30 asteisena ~1/3 vettä ja 100 asteisena 2/3 osaa täynnä elikkä juuri sopiva. Käytännössä menisi pienempikin kun nuo ovat niitä ääripään arvoja. Käytännössä liike on 40-50 litraa.

Kattila riittävän iso ja helposti puhdistettava. mielummin edestä

[Eko]

Omaa käänteispaloa tullut lämmiteltyä heinäkuun jälkeen n.160h . Tuhkanpoisto parin viikon välein
käänteispalo kammiosta etuluukusta , samalla vetäsen yläosan tuhkat alas ja pois .
Tulitiilien sivuille alas ei sitten tässä ajassa juuri tule tuhkaa mutta senkin otan pois .
Joka kerta lämmityksen alussa nyin kattilan sivussa olevaa nuohuos vipua muutaman kerran
ja tällä konvektorit tulee puhdistettua .

Kaksi kertaa on tullut otettua tuhkat kattilan takasivuilla olevien luukkujen kautta , mutta silloinkin
sitä on tullut arviolta litra . Pari kertaa olen myös käyttänyt tänä aikana kattilan päältä takaosasta
konvektoripuolta auki , mutta sieltä ei tuhkaa ole tullut . Nuohouksen osalta näyttäisi riittävän
kun viikon kahden välein ottaa alaosasta tuhkat pois .

Sytytys tapahtuu sytyttämällä puut ja painamalla kaksi kertaa käynnistysnappia , jolloin puhallin
ja latauspumppu ym. toiminnat käynnistyvät . Siitä sitten n. kaksi tuntia eteenpäin ja kattila
sulkee itsensä ja otto ilmakanavat sulkeutuvat moottorilla . Käytännössä kattilan voi jättää
sytytyksen jälkeen omilleen , se huolehtii itse lopusta . Myös silloin kun kattila on sammuttanut itsensä
ja hiillos nostaa lämpöä yli 90 asteen , automatiikka käyttää latauspumppua niin kauan , että kattilaveden
lämpö lasketuu muutaman asteen .

Meillä edellytyksenä puukattilalle oli myös se , että vaimo pystyy hoitamaan veden lämmityksen silloin
kun en itse ole paikalla . Huoltotarvekin on ollut niin vähäinen , että itse olen aina tuhkanpoiston
pystynyt tekemään . Noen kanssa käänteispalokattilan kanssa ei tarvi tuskailla , kun sitä ei julman
kuumuuden takia pääse muodostumaan . Ja kattila Attack DPX 25 Lamda .

[Pähkäilijä]

>Moi, jep tuo 10% paisunta-astiaa on ohje, itsellä jää vähän vaille kun 3000 litraisessa varaajasssa on 250 litrainen paisari.

Mistähän ne niitä ohjeita laskeskelee ? Minulle laskettiin aikaisempaan 5 kuution öljysäiliöön, mikä oli varaajana jotain 500 litran paisuntasäiliötä. Laitoin "väliaikaisesti" 200 litran tynnyrin ja ajattelin lisätä sitten toisen mutta eipä käytännössä tarvinnut.

Eiköhän tuo kalvopaineastia ole jotenkin laskettavissa kuinka monta litraa sinne menee vettä jotta paine nousee esimerkiksi 0.5-1.5 bar. Meillä on kalvopainepumppu 26 litran säiliöllä pannarissa ja 4=>1 bar antaa noin 5-6 litraa vettä.

Kotipaikalla oli avopaisunta-astia yläkerrassa yli 30 vuotta, sitten yksi vähemmän kaunis yö ruostui puhki ja saatiin "aaltoja"... Nykyisin siellä on varaajassa erikseen 15 metriä ryppykuparia patterivesipuolella ja varaajan vesi erikseen, vieressä pari saataa litrainen avopaisunta-astia.

EDIT

eikös siellä ole paisunta-astia nyttekin systeemissä?

Latauspumppu löytyy paketissa termostaatin kanssa esim tuollanen http://www.laddomat.se/media/upload/Lm21_Fin.pdf

EDIT 2

4000 litraa +4C vettä +70C lämpeneminen tuottaa 4100 litraa ja +4 -> +100 vesi laajenee 4%

[krell]

EDIT

eikös siellä ole paisunta-astia nyttekin systeemissä?

Joo tuo olikin hyvä pointti. Itsellä ei kyllä käyny mielessäkään että tuo nykyinen avopaineastia periaatteessa käypi ja nyt kun tarkemmin miettii niin noinhan se menee mut samalla kun remonttia tehdään niin päivitetään tuokin uuteen kalvolliseen  

Veda 50 puhaltimella n.4200
jäspi econature 40 n.3100
arimax 35 n.4900
veto B-40 n.3100

Moi, jep tuo 10% paisunta-astiaa on ohje, itsellä jää vähän vaille kun 3000 litraisessa varaajasssa on 250 litrainen paisari.

Noista vaihtoehdoista tiputtaisin Arimax 35+ pois jo pelkästään kokonsa puolesta noin pieneen pannuhuoneeseen.
Nuohous päältä ja alasivuluukut takaa konvektorien tuhkanpoistoon.  Veto B-40 raakkaisin pois myös - käänteispaloinen versus alapaloinen - ensimmäinen parempi (arimax 35+ myös alapaloinen) ja sama juttu tuhkanpoistossa takaa alhaalta.

Vedan ja Jäspin konvektorit pitää myös nuohota takakulmasta ylhäältä ja tässä suhteessa Jäspi on parikymmentä senttiä kapeampi että sen ohi mahtuu menemään. Vedassa puupuoli tosin 2x suurempi ja tuon kokoisen varaajan kanssa voi aina lämmittää huoleti koko pesällisen. Vedan kanssakin mahtuminen tuohon pannuhuoneeseen voi tehdä tiukkaa... Siinä mielessä Jäspi voi "sirompana" olla helppohoitoisempi. En tuota "monimutkaisuutta" Jäspin suhteen pidä ongelmana, sillä saavutetaan parempaa hyötysuhdetta ja puhtaampaa polttoa => vähemmän menee klapeja.

Harmi ettei kukaan taida tuoda maahan Värmebaronen kattiloita

http://www.varmebaronen.com/html/vedolux_37_vedpanna.html

se ois edestäpäin nuohottava käänteispaloinen ahtaampiinkiin paikkoihin.

mitä tässä on taas ollut aikaa ja kerennyt vähän tutkia asioita niin kyllä tuo jäspi alkaa kääntyä aika vahvaksi ehdokkaaksi. Mutta vähän kuitenkin mietityttää että kuin pitkä ikäsiä nuo puhaltimet ja muut sähkö viritykset on.

[Pähkäilijä]

Meillä oli kotipaikalla Hakas-Sampsa alapalokattila puhaltimella. Pariinkymmeneen vuoteen tais mennä 3 puhallinta, toisaalta vaikka puhallin hajoaakin niin ei se lämmittäminen kokonaan lopu vaan hyvällä vedolla toimivassa piipussa kattila pelittää vielä jotenkin siitä huolimatta.

Tuohon pannuhuonemitoitukseen ota huomioon myös putket. Vaikka se kattila sinne mahtuukin niin missä kohtaa pannua on sitten tulo + lähtö kun nekin tarttee saada mahtumaan.