Neuvoa puulämmitykseen

[finrahka79]

Moikka, löytyiskö täältä pähkäilyseuraa ja kommentointia ajatukselle että lisäisin kiinteistölle puukattilalämmityksen.

Lähtötiedot:
- Omakotitalo (hirsi) 150m2, autotalli (puurunko) 65m2, molemmat rakennettu vuonna 2017
- molemmissa rakennuksissa lattialämmitys, autotallissa noin 12m2 lämpimänä varastona ja loput autotallia. Talon ja tallin välillä menee 2 putkinen 32 lämpökanaali.
- tällä hetkellä lämmitys viesmann vitocal 222-s ilma-vesilämpöpumppu + 200l puskurivaraaja. nyt kytketty niin että pumppu lämmittää puskurivaraajaa josta omalla shuntilla lähtee vesi lattiakiertoon.
- ongelmana ilma-vesilämpöpumpun teho, kun lämpötila laskee alle -16astetta, ulkoyksikkö lopettaa toiminnan ja siirtyy pelkälle sähkölle. (tehtaan ominaisuus, ei vika) tässä vaiheessa kulutus pelkällä sähköllä noin 10kw. Tämä talvi on paljastanut järjestelmän heikkouden kun on ollut paljon kovia pakkasia sekä pörssisähkö on mitä on. Tammikuun sähkönkulutus 3500 ja sähköenergian lasku 700+€.
- Tätä ongelmaa taklaamaan olen harkinnut puukattilajärjestelmän lisäämistä kiinteistölle
- Paras paikka järjestelmälle olisi autotallin päädyssä oleva "kylmä"varasto mihin olisi mahdollista rakentaa pannuhuone.

- Lämpökäyrä millä pysyy rakennukset lämpimänä on ulko 0, käyrä 28 / ulko -5, käyrä 32 / ulko -10, käyrä 34 / ulko -25, käyrä 40.
- Kiertonopeus noin 1500l/h ja tällä hetkellä tulo ja menoveden lämpötilaero noin 4-6 astetta.
- Olisi saatavilla lähiseudulta 2400l varaaja, mutta kattila sekä oikea mitoitus vielä hakusessa/kokemuksen ääntä vailla.
- 2 putkinen lämpökanaali taitaa rajoittaa ainakin sen että puukattilalla saisi tehtyä myös lämpimän käyttöveden, joten se tod.näk jää viesmanin huoleksi?

Olisiko kenelläkään huomiota, vinkkejä, suosituksia, kehuja, risuja ym ym. Eli vapaata keskustelua ja pohdintaa toivoisin, pysyen itse asian ympärillä:)

Myös jos koet omaavasi hyviä kontakteja myytäviin kattiloihin / varaajiin / suunnitteluun ym niin anna kuulua itsestäsi. Ensi talveksi olisi tarkoitus järjestelmä saada käyttöön.

[Tune]

Moi ja tervetuloa foorumille.

Mitoituksellisia seikkoja on mielestäni muutama niin niistä voisi asiaa lähestyä.

Mitoitustehon (40/34 °C ja 0,42 l/s @ MUT) mukainen arvo on hieman reilu 10 kW, jonka mainitsit IVLP ottavan sähkötehona tietyn ulkolämpötilan alapuolella. Tällöin energiatarve olisi vuorokaudessa  liki 250 kWh.

Varaajatilavuuden suhteen ajateltuna 90/34 °C (keskilämpötila lämmityksen päättyessä/uuden lämmityskerran alkaessa @ MUT) varaajan energiasisältö ~155 kWh. Nimellisteholtaan 60 kW kattila tuottaisi tämän optimitilanteessa n. 2,5 h aikana. Samaan aikaan mitoitusteholla kulutetaan n. 25 kWh energiaa eli lämmitysaika pitenee.

Itsellä on varaajatilavuuttaa 3 000 l, jota tohotan nim. 40 kW tehoisella kattilalla. Reaalimaailmassa teho on sekapuulla 28-32 kW riippuen edellisestä nuohouskerrasta. Mitoituksellinen lämmitysteho on reilu 7 kW niin tänä talvena on kyllä saanut uskoste lämmittää.

Mielestäni a ja o on riittävä varaajatilavuus, ei liian vähän muttei liikaakaan. Häviöt ovat melko suuret kun varaajassa on yli 80 °C vesi niin mikäli varaaja ei ole olkkarissa, lämpö menee lähtökohtaisesti haaskuun.

[Iskä]

Tervehdys,

Pesän tilavuus on kattilan tärkein parametri, joka valinnan jälkeen muuttuu vakioksi. Sen olisi hyvä sopia päivän kulkuun, eli latausväli 1 pv, 2 pv ja 1,5 pv:kin on ihan hyviä. 0,75 tai 1,3 huonoja. Huipputeho ja 1 pv väli antaa normi talvipäiväksi noin kahden päivän välin. Tätä pidempiä ei juuri kannata havitella, koska lopun hukka helposti perii. Puu sisältää 4,1 kwh/kg ja 0,85 on hyvä arvio hyötysuhteeksi.

Varaajan koko pitää sovittaa valitun kattilan pesän kanssa. Pienestä reservistä ei ole haittaa, mutta liioittelu ei kannata. Mitä pienempi on kattilan teho (ja pidempi paloaika), sitä pienempi varaaja riittää. 1,16 kwh/m3/lämpöaste on vakio.

Kattilahuone ja varaaja olisi hyvä saada mahdollisimman ohuen eristeen taakse lämpimästä ulkorakennuksesta, yhtenäisen lämpövaipan sisään. Varaaja ei tarvitse olla kattilahuoneessa, mutta mitä lähempänä, sen parempi.

Mielestäni kinkkisin asia on yhteen sovittaminen lämpöpumpun kanssa. Onko puskurivaraajassa välilaipiota, jonka alapuolella pystyisi kierrättämään jo kattilahuoneessa sopivaksi suntattua lattiakiertovettä? Kanaaliin kannattaa syöttää mahdollisimman viileää. Käyttöveden uittaminen kanaalia pitkin voi olla turha homma. Kannattaa laskiskella, kuinka monta kwh vuodessa tarvitaan ja päättää sen mukaan. Yksi vaihtoehto on myös erillinen lämpöpumppu käyttöveden lämmitykseen, joka ottaa lämpönsä huoneilmasta, mutta maksaako koskaan takaisin? Luultavasti ei.

Olisiko kanaalin paluuvesi sopivaa ulkorakennuksen lattiaan? Menisikö jopa samalla pumpulla kuin kanaalin kierto siinä tapauksessa?

Puulogistiikka kannattaa miettiä alusta loppuun niin, että hanskankuvia per klapi tulee mahdollisimman vähän. Millaista mittaa saat tehtyä? Tämä vaikuttaa kattilan valintaan. Kattilan lähettyville välivarasto, esim. 2 mottia, niin ei tarvi päivittäin tuhrata ja saat polttaa lämpimiä puita.

Kattilaksi kannattaa valita tunnettu merkki keskisestä Euroopasta. Suomen pienille markkinoille tehtyä en itse lähtisi enää toiste kokeilemaan.

Tässä nyt jotain alkuun. Voidaan tarkennella.

[Iskä]

Sanokaa nyt muutkin jotain. Ei tämä näin tyhjentävä ollut. Mitä aloittaja miettii?