Puolilämpimän varaajan lataaminen (tehokäyriä)

[teelaakso]

Taas yksi mielenkiintoinen asia havaittu varaajan lataamisesta.
Katso oheiset tehokäyrät. Korkeampi käyrä syntyi kun varattiin keskiosastaan n. 45 asteista 3000 litran kerrostavaa varaajaa. Jälkimmäinen matala käyrä taas tuli kun keskiosa oli n 65 astetta. Alempana vaaraaja oli viileämpi joten pesällinen energiaa pitäisi hyvin mahtua varaajaan molemmissa tapauksissa. Polttopuu oli samasta erästä ja saman verran (n 40kg), sisätiloissa säilytettyä.

Puolilämmintä varaajaa ladatessa kattila joutui rajoittamaan tehoansa aika tavalla ja huipputeho jäi alemmaksi koska riittävän viileää paluuvettä ei ilmeisesti ollut saatavilla. Tehonrajoitus näkyy "värinänä" käyrän huipulla. Latauspumppuna on Laddomat 21

Logiikkani laski kerätyn energiamäärän, se oli yli 140kWh aloituslämmön ollessa 45C, ja vain 90kWh kun aloituslämpötila oli 65C (käyvät vertailuun mutta virhemarginaali ei ole tiedossa).
Tämän perusteella en lämmitä enää puolilämmintä varaajaa vaan odotan kunnes on alle 50 asteinen. Meni yli 1/3 energiasta ihan hukkaan.

[seppol]

Jännää kun itsestään selvä asia on saatu mitattuakin.
Olen ollut noin vuoden näillä puulämmityksen keskustelupalstoilla ja koko ajan kritisoinut sekä lataustermostaattia ja kerrostunutta varaamista. Syy on se että kumpikin huonontaa sekä varaamisen tehokkuutta että kattilan hyötysuhdetta. Kukaan yhdessäkään kirjoituksessa ei ole esittänyt yhtään syytä miksi olisin väärässä. Syyksi ei riitä että näin lataustermostaattien valmistaja väittää.
Joku haluaa kuumaa vettä varaajan yläosaan ja pahoittelee kun sitä ei saada sieltä käyttöön. Sitten niin kuin edellä, kylmää vettä ei saada kattilaan lämmitettäväksi ja kattilan tehoa pitää rajoittaa. Joku haluaa käyttää jotain matalan energian ratkaisua ja ladata sillä varaajan alaosaa. Mutta miksi sijoittaa ne samaan säiliöön kun ne vain haittaavat toisiaan? Aina on kytättävä ettei se alaosa vaan kuume liikaa puita poltettaessa.
Kerrostettu varaaminen pienentää varaaja tehollista tilavuutta ja sitäkö etsitään. Olen luullut että haluttu lopputulos olisi päin vastainen. Miksi valitaan 3000 litran varaaja jos siitä aiotaan lämmittää vain 1000 litraa?

Kerron nyt vielä miten itse varaajaa lämmitän. Latauspumppu kierrättää varaaja vettä alaosasta yläosaan jolloin koko vesimäärä on samassa lämpötilassa. Patterikerto lähtee 20 senttiä yläpinnasta ja paluu tulee suunnilleen samalle korkeudelle. Ei siis varaajan pohjalle. Käyttövesikierukka on 50 senttiä yläpinnasta. Suihkuvettä saa jos varaaja on 40 tai yli. Nyt kun lämmityksestä on kulunut 15  tuntia, ylälämpö on 39 ja alalämpö 38 astetta. 

[Pähkäilijä]

Mielenkiintoista, itse katselin omia vanhoja mittaustuloksia ja varaajan keskiosassa tuo 40->70c lämmönnousu tapahtuu noin tunnissa kerrostumisesta johtuen, alaosasta tulee silti edelleen alle 40c kattilalle koko ajan.

Seppo, se ettei varaajan yläosasta saada kaikkea kuumaa vettä irti on Akvatermin suunnittelupöydän tulos eikä sunkaan koske joka varaajaa joissa on lähdöt laitettu aivan yläreunaan   Harmi kun ei ostaessa tuota tullut ymmärrettyä...

3000 litran varaajalla voi valita aivan itse haluaako lämmittää 500 vai 3000 litraa vettä kuumaksi, jälkimmäisestä pääsee nauttimaan 6x pitempään. Tässä talossa 500 litran varaajalla talvella noin 9 kW kulutuksella ei kovin pitkiä yöunia voisi ottaa.

Malliesimerkki miten varaaja lämpenee täällä  mittauspisteitä 3000 litran varaajassa 5 kappaletta

1 alalähdöt 2 alakierrukkalaippa 3 keskikohta 4 yläkierrukkalaipppa/ylälähdöt 5 yläreuna 6 keskilämpötila
aika      1       2    3      4     5        6      7
1030 33,5  38,5  38  46,9  55,8  42,6    8.9
1110 33,5  38,5  40  56,6  60,5  45,8   12.3
1140 33.5  38.5  43  69.9  62.4  49,5      16
1210 34.0  40.5  56  70.8  63.6  53        19
1240 35.0  43.0  70  71.2  63.9  56.6   21.6
1330 38.0  60.0  70  71,3  64.2  60.7   22.7
1400 46.5  66.0  71  71.6  65.1  64      17.5  
1445 56.0  70.0  77  77.4  73.0 70.7    14.7  
1530 63.9  76.8  80  80?   74.0 74.9       11

Jos tässä kohtaa varaajassa vettä olisi sekoitettu kokoajan kattilan suuntaa lähtevä vesi olisi kohdan 6 lukemissa eikä kohdan 1 lukemissa eli kokoajan kattila sai viileämpää vettä käyttöön kun varaajan keskilämpö on, eroa 8.9-22.7c - laskettu kohtaan 7. Polton alussa kierrukalla siis 46.9c - saman lämpöistä myös lähtenyt patteriverkkoonkin (rivi 4). Jos matalampilämöpöistä tahtoo kiertoon niin sekoittajallahan se hoituu tulkoot varaajasta sitten 90 tai 40 asteista.

Kun katsoo rivin 4 ja 6 lukemia huomaa myös käyttöön lähtevän veden olevan kuumempaa rivillä 4 kun varaajan keskilämmön rivillä 6 koko varaajan lämmitysajan. Jäähtyessä suunta on samanlainen (näkee Lorvin käyristä) joten käyttövesi on koko ajan saatavana kuumempana kun varaajan keskilämpötila.


Viime kesänä asennettiin 2000 litran varaaja jossa sekä kierrukka että patterilähtö ovat aivan varaajan katossa, kuumaa  vettä saa käyttöön nopeasti vaikka varaajan keskimittari osoittaa vielä 25 astetta. Kunhan täälläkin on lämmityskausi ohi pääsee tarkemmin mittailemaan varaajan käyttäytymistä noiden lisämittapaikkojen kanssa, nyt hellasärö estää sen  

[lorvi]

Jännää kun itsestään selvä asia on saatu mitattuakin.
Olen ollut noin vuoden näillä puulämmityksen keskustelupalstoilla ja koko ajan kritisoinut sekä lataustermostaattia ja kerrostunutta varaamista. Syy on se että kumpikin huonontaa sekä varaamisen tehokkuutta että kattilan hyötysuhdetta. Kukaan yhdessäkään kirjoituksessa ei ole esittänyt yhtään syytä miksi olisin väärässä. Syyksi ei riitä että näin lataustermostaattien valmistaja väittää.
Joku haluaa kuumaa vettä varaajan yläosaan ja pahoittelee kun sitä ei saada sieltä käyttöön. Sitten niin kuin edellä, kylmää vettä ei saada kattilaan lämmitettäväksi ja kattilan tehoa pitää rajoittaa. Joku haluaa käyttää jotain matalan energian ratkaisua ja ladata sillä varaajan alaosaa. Mutta miksi sijoittaa ne samaan säiliöön kun ne vain haittaavat toisiaan? Aina on kytättävä ettei se alaosa vaan kuume liikaa puita poltettaessa.
Kerrostettu varaaminen pienentää varaaja tehollista tilavuutta ja sitäkö etsitään. Olen luullut että haluttu lopputulos olisi päin vastainen. Miksi valitaan 3000 litran varaaja jos siitä aiotaan lämmittää vain 1000 litraa?

Kerron nyt vielä miten itse varaajaa lämmitän. Latauspumppu kierrättää varaaja vettä alaosasta yläosaan jolloin koko vesimäärä on samassa lämpötilassa. Patterikerto lähtee 20 senttiä yläpinnasta ja paluu tulee suunnilleen samalle korkeudelle. Ei siis varaajan pohjalle. Käyttövesikierukka on 50 senttiä yläpinnasta. Suihkuvettä saa jos varaaja on 40 tai yli. Nyt kun lämmityksestä on kulunut 15  tuntia, ylälämpö on 39 ja alalämpö 38 astetta.  

Ilmeisesti et lue muiden kirjoituksia, tässä yksi perusteluni


Ajattelin ottaa kantaa näihin väittämiin ihan käytännön esimerkein, koska minulla on erilainen näkemys ja kokemus väittämiisi. En vätä olevani oikeassa, mutta perustelen näkemykseni kuitenkin.

seppol kirjoittaa:
>Kun näyttää että olen niitä harvoja joka kulkee omia teitään tässä puulämmitys asiassa ja yritän kehittää uudenlaisen tuotteen, kerron lyhyesti eroja valtavirran ja omien ajatusteni välillä.
En kannata lataustermostaattia enkä kerrostettua varaajan lämmitystä.

Kunka sitten varmistaisit lämpimän käyttöveden saannin, jatkuvalla lämmittämisellä, vai? sekä nokeentumisongelmat?

seppol kirjoittaa:
>yli 60 asteista vettä ei lämmityksessä tarvitse mihinkään. Joku sanoi tarvitsevansa kuumempaa käyttövettä maitoastioiden desinfioimiseen. Mielestäni se ei ole lämmitystä.

Se, ettei itse tarvitse, ei oikeuta sanomaan ettei kukaan tarvitse.Jos en olisi 4 päivää sitten lämmittänyt kuin 60 asteeseen varaajan, olisi se riittänyt yhden yön yli, mutta nyt on menty torstaista>maanantaihin tekemättä lämmityksen suhteen mitään, kaksi saunailtaakin mahtuu ja muut suihkut lisäksi ja muijan kaksi "maitoastiaa". Kuinka muutoin tuo puilla lämmittäen hoituisi, no hakkeella ja pelletillä, tiedetään.

seppol kirjoittaa:
>Omakotilämmitykseen ei kannata kovin monimutkaista puulämmitysjärjestelmää tehdä. Riittää että kattilan hyötysuhde on hyvä.

Sillä pelkällä hyötysuhteella ei lämpimänä pysy, tehoa täytyy löytyä.

Ja tässä toinen perusteluni


Vs: Latauspumppu
« Vastaus #16 : 21.02.2012-09:41 »
Lainaus  Muokkaa  Poista
Lainaus käyttäjältä: seppol - 19.02.2012-22:21
1.Pähkäilijä on oikeilla jäljillä. Ei ole mitään järkeä lämmittää kattilaa 90 tai sataan tai 120 asteeseen.

2.Missä tarvitaan 90 - 100 asteista vettä lämmitykseen? Eikö varaajaan pitäisi saada mahdollisimman suuri lämpömäärä?

3.On sekoitettu kaksi asiaa, auton moottori ja keskuslämmityskattila.

 4.Mulla on yksi kirja vuodelta 1923 jossa esitellään ruotsalainen keksintö lämmönvaihdin jossa savukaasuilla lämmitetään paloilma n 350 asteeseen.


1. On järkeä, jos tarvitsee niin kuumaa vettä. Esimerkkinä käytännössä käy vaikkapa maitotilan putki/tankkipesuri.

2. Olet itse vastannut heti seuraavassa lauseessasi "varaajaan pitäisi saada mahdollisimman suuri lämpömäärä"
Käytännössä esimerkkinä oma varaaja, kovilla pakkasillakin onnistui jättää 1 lämmityspäivä väliin kun lämmitti 100 asteeseen, 80 asteisena lämmitys joka päivä.

3. Auton moottori käykin hyvin käytännön esimerkiksi, kylmänä ilman termostaattia moottori karstoittuu poikkeuksetta niin että pakoaukot jopa menevät umpeen karstasta. Kyllä se kattila vaan käyttäytyy samoin

4. On siinä svukaasuissa oltava jo yli 350 astetta jos sillä paloilma siihen lukemaan lämmitetään. Tuo asia kyllä kiinnostaisi vielä kokeilla jos intoa riitäisi, ottaa hormin ja ulkovaipan välistä paloilma suoraan kattilaan.
Onko tuosta muuten mitään tietoa - palaako happi ilmasta pois missä lämpötilassa ja paljonko korkea paloilman lämpötila vaatisi vetoa lisää saavuttaakseen saman happimäärän.

Tuossa muussa teoriassa olenkin sitten aivan samaa mieltä, jos sivuvaikutuksia ei oteta huomioon=nokeentumiset, ruostumiset ym. Kosteushan tiivistyy pinnoille jos ne on "kylmät". Käytännön esimerkki auton pakoputkesta tuleva vesi.

Teoriassa teoria ja käytäntö ovat sama asia mutta käytännössä ei

Kirjoitat myös:
"Haen pyykkikorillisen puita illalla 16 - 17 maissa ja teen uuniin tulet. Puita on n. 15 kg. Lisäilen puita uuniin tasaisin välein muutaman kalikan kerrallaan. Lisäämiseen kuluu 5 - 10 sekuntia kerrallaan. Puuhastelen kaikenlaista enkä koe tekeväni lämmitykseen juuri mitään. Pitää vain muistaa lisätä, siis ajatella lämmitystä. Lämmitysjakso kestää 3 - 4 tuntia eli silloin on oltava kotona. Lämmitän veden 85 - 90 asteiseksi. Vesimiilun lämmön luovutusteho on mimissään. Huoneeseen ei tule tukalan kuuma. Kun lämpötila on saavutettu annan uunin sammua. Hiillosta ei juurikaan muodostu ja kohta saan pellin kiinni.
Yli 20 asteen pakkasilla lämmitän aamulla vähän samalla tavalla. Sitten illalla taas paremmin. Tässä on 80 neliötä. Vesimiiluun voi asentaa sähkövastuksen ja säätää sen sopivasti. Erillistä poileria ei tarvita.on sovittu että kesällä lämmintä käyttövettä on vain tilauksesta."

Kyllä sitä aikaa täytyy jäädä muuhunkin kuin lämmittämiseen ja suihkuun päästä aina tarvittaessa.
Monelta ovat puukattilat vaihtuneet vaihtoehtoihin juuri liian pienen kattila/varaaja järjestelmän takia.

[teelaakso]

Kyllä sitä aikaa täytyy jäädä muuhunkin kuin lämmittämiseen ja suihkuun päästä aina tarvittaessa.
Monelta ovat puukattilat vaihtuneet vaihtoehtoihin juuri liian pienen kattila/varaaja järjestelmän takia.

Olen täysin samaa mieltä, jos pitäisi "miettiä" niin meilläkään ei olisi puulämmitystä.
Käänteispalokattila valittiin juuri siitä syystä että koko polttoainemäärän voi ladata kerralla. Kattila vaatii 10 minuuttia 1-2 päivän välein, tuhkan poisto kerran viikossa ja nuohous 2krt vuodessa. Suihkuun pitää päästä aina ja lämpöä pitää saada heti. Paloa ei myöskään tarvitse valvoa.

Varmasti on tehokkaampiakin tapoja lämmittää, mutta siinä taas panos/tuotto suhde on aika huono.
Meillä hyötysuhde lasketaan viikkotasolla kaavalla ((talteen saatu energia / polttoaineen energia)*100) / käytetty oma aika.

Eli siis kaikki mikä menee yli 1 tunti viikkoon huonontaa itse koettua hyötysuhdetta.

Mutta tämä taas on makuasia. Eri ihmiset priorisoivat eri asioita ja ketään ei pidä syyllistää jos pitää mukavuutta tärkeämpänä kuin viimeisiä hyötysuhdeprosentteja.

[25mottia/v]

Nyt on riemuisaa havaita että kaksi tahoa esittää vastakkaisia näkökantoja ja täältä katsottuna molemmat ovat niin oikeassa! 
Se vähävaivainen ja tehokas lämmitys ( puu) on omalta osaltaan tavoiteltava olotila. Lämmitys tapahtuu siellä jossain ja työpanos ja aika on vähäistä mitä se ottaa.  Tunnistan sen myös itsessäni ja pannuhuonekulttuuriani viritän siihen suuntaan. ( Ja myös toiselta osalta toiseen suuntaan, kuten jäljemmässä)

ja sitten on se perinteellisempi kulttuuri jossa tuli ja sen kanssa eläminen on osa iltaista kotonaoloa. Oli kiva tunnelma kun kerran haettiin koiranpentu paikasta jossa oli iso pirtti ja sen laidalla keittiö, jossa puuhella, joka puolestaan piti koko talon kiertoveden lämpimänä. Kahviteltiin ja juteltiin siinä tulen humistessa ja olipas erikoisen mukava tunnelma. Isäntä heitteli aika ajoin pikkuklapeja hellaan ja se oli kyllä enemmän nautintoa kuin työtä.llman sitä elävää tulta olisi talon pirtin tunnelma ollut vain puolet siitä aidosta omintakeisesta kodikkuudesta.
ja mökilläkin sama homma. Nyt on tulikiviuuni vuodelta -91 ja kun sen edessä istuskelee ja pelailee vaikka korttia, niin ei ole mukavampaa kuin lisäillä puita vähän väliä. Se on jotain mitä saa tehdä, on mahdollisuus. Siinäkin jos se puun lisäys olisi korvattu automaattisella hommalla, olisi asiasta osa pois,jotenkin tyhjempää.

Eli se elävä tuli voidaan saada hienoksi tavaksi viettää iltaa, rauhoittua. Jos siihen onnistuu suunnittelemaan lämmön varaamista teknisetsi, niin on onnistuttu sillä puolella kyllä.
Mutta kaikkeen menoon se ei passaa ja minullakin se on sellaisia spesiaali- iltoja varten( leivinuuni ja kohta varaava takka sen sijaan) , eli arkinen meno minullakin puoltaa vähätöisempää pannuhuone-tuotantoa ja vain rajattua aikaa, jonka se on mielessä.   
Hiukan vanhempana tosin voisin kuvitella että illan runko voisi olla hiljalleen illan vietto ja tulen seurailu syrjäsilmällä..

 

[Tune]

Jos nyt fysiikan lakien mukaan tätä hyötysuhdetta ajattelee niin suurin teho saadaan siirtymään mahdollisimman suurella lämpötilaerolla. Kattilaan ei pyritä ajamaan +20 asteista vettä koska ymmärtääkseni se vain lyhentää vesipiirien ikää, vaan latauspiiri pitää veden lämpötilan asetellussa arvossaan (~70-80 'C?).

Kun kattilaan otetaan latauspiiriin varaajan alareunasta vettä, sitä sekoittuu piirissä vähemmän kattilalta tulevaan haaraan ja lataus jää pieneksi. Jos vesi olisi lämpimämpää varaajalta tullessa, kasvaisi kattilalle (ja varaajaan) menevä vesimäärä.

Oikeastaan varaajan käytön kannalta (käyttövesi, lämmitys) kerrostuminen on optimaalisinta mutta lataamisen kannalta tasalämpöinen varaaja olisi paras. Varaajasta pitäisi ottaa alaosasta ja keskivaiheilta latauspiiriin vettä ja säädellä sen lämpötilaa siten, että virtaama latauspiirin läpi (varaajasta kattilalle) olisi mahdollisimman suuri.

En tiedä esitinkö asian riittävän selkeästi ja onko ajatukseni oikeilla jäljillä mutta näin sitä omakohtaisesti olen pähkinyt.

[Eko]

Täällä kanssa kattilan lämmitys mahdollisimman vähällä vaivalla , kerralla täyteen ja tulet perään .
Varaajassa pitää olla lämmintä vettä aina , jos tulee esim. tarve käydä suihkussa . Mitähän siitäkin
tulisi , jos kylmän yön jälkeen varaaja olisi nollilla ja perheen murkku ikäinen neiti haluaa käydä suihkussa
ja tuleekin kylmää vettä .

No tuon keittiön vesitakan kanssa tulee sitten pelattua senkin edestä , mutta se ei olekaan pelkästään
veden lämmityksen takia käytössä harva se ilta , vaan mukavahan se on iltaa viettää takka tulen
loimussa . Tulipahan viriteltyä siihen pelletinpoltoa varten omanlainen arinakin tuossa , pysyy nyt
tosi hyvin puhtaana noesta .

 

[seppol]

Enpä tiennyt aamulla kun tuota vastausta kirjoittelin, millainen päivä tulisi. Kun hain sanomalehden ja avasin sen, siinä oli juttu jossa kerrottiin energia-avustusten tiukkenevan. Ja yllätys yllätys, muuratut ja muut valmis takat jäävät pois tuen piiristä. Tai niissä edellytetään vesikiertoiseen keskuslämmitykseen liitettävyyttä ja energiasta on uunilla tuotettava vähintään puolet. Ei se muuten mitään, mutta juuri tällainen on kehittämäni Vesimiilu ja sen ominaisuuksista olen kanssanne kinannut. Siinä lämpö varataan yksinomaa veteen ja se on olohuoneen seinällä. Siinä ei ole, eikä se tarvitse lataustermostaattia. Veteen varaavaan uuniin mulla on hyödyllisyyssuoja No 8743 vielä 8 v 4 kk .

[lorvi]

Lainaus käyttäjältä: seppol - 20.03.2012-09:06
Jännää kun itsestään selvä asia on saatu mitattuakin.
Olen ollut noin vuoden näillä puulämmityksen keskustelupalstoilla ja koko ajan kritisoinut sekä lataustermostaattia ja kerrostunutta varaamista. Syy on se että kumpikin huonontaa sekä varaamisen tehokkuutta että kattilan hyötysuhdetta. Kukaan yhdessäkään kirjoituksessa ei ole esittänyt yhtään syytä miksi olisin väärässä. Syyksi ei riitä että näin lataustermostaattien valmistaja väittää.

Kun kukaan ei ole vielä esittänyt mitään, niin minä nyt esitän. Kun menee katsomaan lämpötiloista, niin huomaa kerrostuneisuuden ja varaajan ylälämpötila on 60°c ja alemmat <35°c, suihkuun voi vielä mennä kun olen asentanut kierukan sojottamaan ylös.Varaajan keskilämpötila on 35°c ja käyttövesi vielä yli 40°c

Jos nyt seppol väittämän mukaan sekoitetaan tuo varaajan vesi, niin ainakin minun järjen mukaan käyttövesi on lämpöhäviöt huomioon ottaen ~30°c

Tässä nyt näyttöä kun kukaan ei ole esittänyt mitään.