Toisioiimasta vielä

[lmfmis]

Toisioilmaa pitää olla ja tässä meidän takassa sitä pääsee ihmettelemään lasin läpikin mukavasti....


Parhaimmassa tilanteessa toisioilma puhaltaa liekkien päälle ja "syttyy uudestaan" keltaisella liekillä. Silloin kaikki varmaan toimii kuin pitääkin.

ok

Mutta tuli siitä vähän hiipuu, tuo toisioilman "syttyminen" lakkaa. Toisioilmaa virtaa pesään edelleen.

Onko se silloin turha? Pitäsikö kuristaa silloin?

[Pähkäilijä]

Polton eri vaiheissa palaa eri aineet - kopsattu tuolta

http://www.tulisijat.tv/tietoa/sivuti.htm

Palamistapahtuma etenee eri lämpötiloissa seuraavasti:

alle 170    Puu kuivuu, vesihöyryä syntyy. Tämä vaihe kuluttaa energiaa.
170 - 200   Hajoaminen alkaa ja liekit leimahtelevat noin 180 asteen tienoilla. Tuloksena pieniä määriä CO2 ja CO. Lämmöntuotto alkaa.
200 - 600    Hajoaminen voimakkaimmillaan, itsenäinen palo alkaa 270 asteen vaiheilla,
300-350    puun paino vähenee 50% haihtuvien aineitten poistumisen vuoksi.

Polttopuun aineosat hajoavat eri lämpötiloissa
Hemiselluloosa hajoaa 200 - 260 C
Selluloosa hajoaa 240 - 350 C
Ligniini hajoaa 280 - 500 C

600 -    Hiilimonoksidi ja kiinteät aineet, esimerkiksi hiilihiukkaset palavat. Tulisijoissa saavutetaan yleensä noin 900-1000 asteen lämpötila polton ollessa kiivaimmilkaan, aina kuitenkin pitäisi saavuttaa vähintään 850 astetta, jotta palaminen olisi puhdasta.

Joku lambdapolttaja voinee kertoa miten ensiö ja toisiopuoli säätyy polton eri vaiheissa. Itse asiaas löytys täältä jostain muistaakseen Ekon kertomana.

[lmfmis]

Juu, tuo on tullut luettua..

Mutta jos toisioilma ei aiheuta "näkyvää palamista" liekeissä - onko siitä silloin mitään hyötyä?

[Pähkäilijä]

Kun kukaan viisaampi ei ole vastannut niin minä sitten kirjotan 

Lambaohjatussa kattilassa näyttää toisio menevän kiinni hiillostusvaiheessa

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=152.msg937#msg937

ennen hiiltä palavat kaasut ovat jo poltetut ja hiili ei sitten tarvitse toisioilmaa. Kun puun sisus on saatu yli 500 asteiseksi palavat kaasut on silloin poltettu ja jäljelle jää vain häkä joka palaa sinisenä +600 asteessa niin minun ymmärtääkseni hiillos voi olla ilman toisioilmaa? Kuitenkin hiilloksen lämpö on itsessään jo kuuma.

[seppol]

Kommentoin vähän tuota tulisijat linkkiä.
Siinä sanotaan että: Tulisijoissa on periaatteessa kolme palokammiota. Ne ovat tulipesä, nielu ja toisiopesä. Tääosa kaasujen palamisesta tapahtuu tulipesässä. Nielussa palokaasut ja ilma loppusekoitetaan. Toisiopesässä poltetaan loppuun palamatta jääneet kaasut ja hiukkaset. Tämä edellyttää lämpötilan säilyttämistä korkeana. On edullista jos koko palokammiojärjestelmän materiaali on heikosti lämpöä johtavaa. Näin saadaan lämpötila nopeasti nostettua ja säilytettyä korkeana.

Tämähän aivan oikein. Eikö?   Mutta kaikki unohdetaan kun ruvetaan suunnittelemaan vettä lämmittävää kattilaa. On vain veden ympäröimä palotila. Nielusta tai tosiopesästä ei ole tietoakaan. Hommataan vain lataustermostaatti ja pidetään vettä kuumana vain sen vuoksi että palaminen tapahtuisi kunnolla. Mutta tuo 85 ei riitä mihinkään. Lämpötila pitäisi olla 500 enemmän.

Latausventtiilien esitteet on kyllä hyvät ja niihin on helppo yhtyä  vaikka ne ovatkin osin ristiriitaiset. Niiden mukaan palamista ei ole mahdollista tehdä kunnolla ilman veden korkeaa lämpötilaa. Eniten minua ihmetyttää se että kaikki kulkevat kuin pässit narussa siinä perässä.
Minä olen valinnut toisen tien ja edennyt siinä viisi vuotta. Minä poltan puut ensin kiviuunin tapaan ja siirrän sitten lämmön veteen. Vesi voi olla miten kylmää tahansa.

[vmj]

Kommentoin vähän tuota tulisijat linkkiä.
Siinä sanotaan että: Tulisijoissa on periaatteessa kolme palokammiota. Ne ovat tulipesä, nielu ja toisiopesä. Tääosa kaasujen palamisesta tapahtuu tulipesässä. Nielussa palokaasut ja ilma loppusekoitetaan. Toisiopesässä poltetaan loppuun palamatta jääneet kaasut ja hiukkaset. Tämä edellyttää lämpötilan säilyttämistä korkeana. On edullista jos koko palokammiojärjestelmän materiaali on heikosti lämpöä johtavaa. Näin saadaan lämpötila nopeasti nostettua ja säilytettyä korkeana.

Näinhän se menee nykyaikaisissa keskuslämmityskattiloissakin. Palopesä keramiikkaa ja vasta polton jälkeen kuuma savukaasu pääsee laajemmin metallin kanssa kosketuksiin, lämmittäen metallivaipan sisällä olevaa vettä.

[lmfmis]

Tässä se kysymys: jos toisioilma ei enää "sytytä näkyvästi" palokaasuja....tapahtuuko sitten enää palamista?

[Pähkäilijä]

Tässä se kysymys: jos toisioilma ei enää "sytytä näkyvästi" palokaasuja....tapahtuuko sitten enää palamista?

vanhan kansa ohje on kun sininen liekki häviää voi pellin laittaa kiinni. Monet heistä nukkuivat kyllä seuraavana yönä rauhallisesti pois...

Nykyisihän häkävaroitin huutaa tuossa vaiheessa kun pelkkä hiillos on jäljellä ja pelti laitetaan kiinni.

[seppol]

Palon hiipumisvaiheessa toisioilmaa ei juurikaan tarvita koska hiilen hehku ja liekki on matala. Vähäinen ensiöilma kuitenkin on tarpeen että häkä palaa.

Mielenkiintoinen tuo "nykyaikaisissa lämmityskattiloissa" on keraaminen palopesä. Kun mulla on oman kattilani hyödyllisyyssuoja No 8743 myönnetty 27.5.2010 ja siinä on kohta:
"Suojavaatimuksen 1 mukainen varaava puu-uuni, tunnettu siitä tulipesä on verhottu tulenkestävällä muurauksella, joka erottaa palotilan varaajan seinämistä."

[lorvi]

Täytyy huomoida myös että,
ympäristöystävällinen ja hyötysuhde
ovat sama kuin
hyvänmakuinen ja terveellinen
Ne eivät useimmiten mahdu samaan tuotteeseen.

[lmfmis]

En nyt puhu hiilloksesta.


Täytyy varmaan ottaa kuvia, mutta tilanne on tämä:


1. tuli käynnissä, hyvät lieskat - ja toisioilmaa puhalletaan lieskoihin jotka siis "syttyvät lisää" iloisesti

sitten;

2. tuli käynnissä, pienemmät lieskat (EI ole hiillos) - ja toisioilmaa puhalletaan - samalla tavalla - lieskoihin jotka siis eivät reagoi lisäilmaan



Tilanteessa 2: onko toisioilmasta tuolloin mitään hyötyä?

[25mottia/v]

Takuulla pelkällä kouratuntumalla vastaan:  Jos lämmöt molemmissa tapauksissa ovat tarpeeksi korkeat, ei minusta ole muuta mahdollisuutta kuin että jos ei jälkipaloa näy, sitä ei ole, siis palavaa kaasua ei ole!  Joko kaasun muodostus on palon eri aikoina muuttunut taikka sitten eri polttoaineella sitä ei tule samalla tavalla kuin toisella.
täysin tietämättömänä tapauksesta, arvioisin että jos jälkipaloa ei näy, mutta sitä haluttaisiin lisää, pitää kaasuuntuvaa ainetta kaasuttaa lisää!  Antamalla ensiöilmaa lisää, panemalla pökköä lisää taikka jos on jatkuva ja krooninen ilmiö, miettimällä, pitäisikö ensiöilman puhallusta muuttaa isompaan polttoainemäärään vaikuttavaksi.
ja nyt myös minä odottelen kommenttia palotapahtumien teoreettisemmin hallitsevilta ( asia kiinnostaa vähintään yhtä paljon minua kuin alkuperäistä kysyjää)

[AnttiLehtinen]

Kiinnostaa täälläkin, tarttis savukaasu-analysaattorin ja asiantuntevan hepun sitä käyttämään.
Omaa kamiinaani kun lämmitän olen alhaalta ylöspäin katsoessani, ainoastaan kerran nähnyt savukaasujen syttyvän toisioilman vaikutuksesta. Tuntuu siis tämä näkymätön palaminen toisioilman avulla mahdottomalta.
Mutta kun tähän vielä sekoitetaan valmistajan/jälleenmyyjän näkemys puiden polttamisesta, joka on se että mahdollisimman vähän ensiö-ilmaa ja mahdollisimman paljon toisioilmaa, niin kyllä olen yhtenä kysymysmerkkinä.

[lmfmis]

Tuossa hieman koepolttelin:


Kun toisioilma "lakkaa sytyttämästä" liekkejä:  ei ensiöilman rajukaan lisääminen (palon lämmön nostaminen) saa niitä myöskään uudelleen syttymään. Eli toisiopalossa palavat kaasut ovat irronneet puusta?

Jos "näkymätöntä" palamista ei ole, niin jotenkin olen taipuvainen uskomaan että toisioilma on silloin jo turhaa ja vain jäähdyttää.

[kaji]

Niin se ainakin tossa vanhuksessa tekee....jos ei oo mitään joka toisiopalais ja avaa luukku aina vain "josko se viel syttys" lopputulos on savukaasut vain jäähtyy.