Aika vähän liittyy Ariterm 60+ ongelmaan joten vastaan täällä. Miksi se pitäisi tietää ja kuinka muuten sen voisikaan tietää ellei sitä testaa asumalla? Tyhjillään oleva rakennus vie erilailla kuin asuttu (käyttösähkö, lämmin käyttövesi, ruuanlaitto, jokainen asuja on lämpöpatteri jne). Vuoden energiatarve ei ole tänä vuonna samanlainen kun viime vuonna. Helpoimmallahan vuoden energiamäärä selviää (jos sen tahtoo selvittää) kun laittaa mökin sähköllä lämpiämään ja lukee laskusta mitä meni tai ostaa joltain konsultilta energiatodistuksen jolla ei ole mitään tekemistä kulutuksen kanssa.
Hypoteettinen mökkeily liittyy Aritermiin topikin aloittajan mitta- ja arviotarkkuuteen vaikuttavien asioiden huomioimisen osalta. Maailma on täynnä mittalaitteita ja vertailukelpoisin mittatulos saataisiin varmaankin kyseisessäkin tapauksessa hankkimalla identtinen laitteisto VTT:n käyttämän kanssa. Tämä ei kuitenkaan usein ole tarkoituksenmukaista ja kevyemmänkin mittalaitteiston hankkiminen enemmänkin lämmitystä "harrastavien" puuha, kuin käyttäjän joka haluaa kuluttaa touhuun mahdollisimman vähän aikaa. Yleensä tyydytään jo olemassa olevaan laitteistoon tai hankitaan korkeintaan muutama edullinen mittari joista sitten arvaillaan mitä arvaillaan. Olipa laitteisto millainen hyvänsä, mitä paremmin vaikuttavat tekijät ja mahd. virheet mittauksissa huomioidaan, sitä "parempia" tuloksia voidaan olettaa saavuttettavan. Lisäksi mielestäni on esim. kattilan parempaa toimintaa tms. haettaessa mielekkäämpää pitää lähtökohtana fysiikan lakeihin perustuvia teorioita ja arvioita kuin puhtaasti säätää tuntumalla tai kokeilemalla ilman mitään vertailukohtaa tai suntaa. Kokemuksen tuomaa arvoa en missään nimessä vähättelä, mutta mitä laajempi on kiinnostuksen kohteiden skaala, sitä rajallisempaa kokemuksen kerryttämiseen liikenevä aika. Lisäksi ei edes kokemus ole mielestäni riittävä perustelu fysiikan lakien kyseenalaistamiseksi.
Lämmmitystarveluvulla voi laskea suunnilleen arvoa kunhan on selvillä yhdeltä kuukaudelta tarvittu energianmäärä
Lämmitystarveluvun voi kaiketi laskea itse vaikka omalle takapihalleen ja suhteuttaa oman kiinteistönsä lämmitysenergiankulutuksen siihen huomattavasti tarkempien tulosten aikaansaamiseksi. (17K- vuorokauden keskilämpötila, keväällä ja syksyllä vähän monimutkaistuu). Täten jo kohtuu lyhyelläkin otannalla saadaan mittaustarkkuuksista riippuen hyvinkin kohdilleen osuvaa "tietoa" ilman vuoden mökkeilyä ja sähkölämmityslaiteinvestointeja. Mittausdatan kertyessä tarkkuuskin sitten paranee.
Jos tahdot Högforssilaisen hyötysuhteen selville niin pollucom ja punnittu puumäärä kertoo sen tarkemmin kuin pari lämpömittaria varaajassa. Enemmän lienee useammalla kysymys tarvitseeko sitä oikeasti edes tietää kun puulämmitys vie kaiken mitä tulisijaan kantaa eikä yhtään kalikkaa tarvitse ulos kantaa kun niitä ei mennytkään. Puuta kun on "puskurissa" useamman vuoden tarve ei yhden vuoden puumäärällä ole niin suurta merkitystä jos ne eivät ala loppumaan kesken talven.
Pollucomin tai vastaavan energiamittarin toimivuudesta haettaessa tarkempia mittaustuloksia olen kanssasi samaa mieltä. Ja, jos jossain vaiheessa "haaveeni" aurinkokeräinten asentamisesta toteutan, todennäköisesti tässä yhteydessä myös pollucomin tai kaksi järjestelmääni asennennan vaikka vain omaa tiedonnälkääni tyydyttämään.
Itse Högforssilaisen kohdalla hyötysuhteen merkitys ei ole itselleni sillä tasolla että viitsisin nyt energiamittaria asentaa. "Ongelmat" ovat lähinnä käyttöä helpottavien osien ja käyttökokemuksen puutteessa. Lämmityskauden ulkopuolella luultavasti kuitenkin jonkinlaisen kokeilunkin kattilan ja muun laitteiston kanssa toteutan jos aikaa tähän suinkin liikenee. Huomioitavaa kuitenkin lämmittelymietinnöissäni on esim. suhteellisen korkea kokonaishyötysuhde verrattuna kattilan ja varaajan hyötysuhteeseen. Tässä esim. patterikiertoon asennetun Pollucomin tulosten tuijottelu antaisi täysin väärän kuvan talon lämmitysenergian tarpeesta. Jo pelkästään olohuoneessa massiivinen tiilipiippu toimii 5,5m:n matkalla tehokkaana lämmittimenä luovuttaen kattilan hyötysuhteessa hukkaamaa energiaa tasaisesti taloon. (Vertaa leivinuunin vaikutus) Siirryttäessä esim. maalämpöön jouduttaisiin patteriverkon kautta jakamaan huomattasti suurempi energiamäärä jotta lämpötila talossa pysyisi samana.
Asioiden ja tiedon tarpeellisuus on kovin suhteellista ja yksilökohtaista. Toinen etsii täältä neuvoja polttopuun kuivatukseen ja toisen tarve on vaihtaa ajatuksia ja ideoita toisten, asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Itse olen vankka jälkimmäisen "rakentavuuden" puolestapuhuja. Pähkäilijä ymmärtää varmasti "pähkäilyn" merkityksen.
Itselle sattuu tuo puulämmittämiseen liittyvä polttoainelogistiikka myös tuomaan motivaatiota mietintöihin nimenomaan määrien ja organisoinnin muodossa. N. 1600m
2 taajamatontilla ja norm. omakotitalossa useamman vuoden energiapuskurin (n. 20-30pm
3/a?) järjestäminen luo omat haasteensa. Etenkin kun priorisointi/teknisistä syistä pannuhuoneen vieressä sijaitseva, nyt puun välivarastona toimiva 15m
2 tila tullaan puulämmityksen jatkuessa todennäköisesti ottamaan suurelta osin varaajien käyttöön. Kiinteistössä ei tällä hetkellä ole muuta puiden kuivatukselle/varastoinnille tarkoitettua paikkaa.
