Högfors H 04 "suoraselkäinen"

[ev3449]

Saksalaisella forumilla sanoivat että Högforsilaisen säätö ongelmaan saattaisi löytyä helppo ratkaisu, ilmeisesti suomeksi vedonrajoitin/vedontasain?
Haulla koitin etsiskellä, mutta paljoa ei tietoa foorumilta löytynyt.
Onko kellään kokemuksia tai tietoa josko tuolla saisi rajoitettua/säädettyä vedon tasaiseksi ja täten savukaasulämmöt koko polton ajaksi hallintaan? Tiedän että ei ole varsinainen ratkaisu puuttuvien osien ongelmaa korjaamaan, mutta helppo ja edullinen väliaikaisratkaisu toimiessaan?

Lisätty linkki
http://www.hormistokeskus.fi/vedonrajoitin.html
http://www.hemeltron.fi/savupiipun-vedonrajoitin-10-35-pa.html

[Pähkäilijä]

Saksalaisella forumilla sanoivat että Högforsilaisen säätö ongelmaan saattaisi löytyä helppo ratkaisu, ilmeisesti suomeksi vedonrajoitin/vedontasain?
Haulla koitin etsiskellä, mutta paljoa ei tietoa foorumilta löytynyt.

tuossa on aiheesta juttu

http://www.ktarke.net/veto.html

[timotei]

Nuo linkeissä esitetyt mallit säätävät hyvin ulkoisista tekijöistä (tuulenpuuskat, ulkolämpötila) aiheutuvaa vedon vaihtelua. Tämän högforssilaisen akuutteihin ongelmiin niillä ei varmaankaan helpotusta kovin paljon tule. Parempi olisi laittaa kattilan lämpötilan mukaan säätyvä vedonrajoitin ensiöilmaluukkuun ja automaattinen ilmakello hoitamaan höyryt pois kattilasta. Vedonrajoitin nykyisen turvaventtiilin anturin paikkalle. Se antaisi paljon paremman turvan kattilallekin.

[arveccio]

Löytyisköhän tämmöseen: https://www.netrauta.fi/portal/takat/takan_ja_uuninluukut/nokiluukut/nokiluukku_htt_105__musta?pIndex=1&pCount=28&min=-1&max=-1&man=&st=6&showall=1 valmista säädintä... olis näppärä heittää suoraan luukun tilalle. Tuossahan on valurautainen kehys.

[timotei]

Pitää huomoida, että noellekin jää tilaa. Vedonrajoittimesta  ei ole juuri iloa, jos se jos se on nokikasan takana.

[arveccio]

Juuei. Eipä tuosta kattilasta hirveesti nokea tule. Nuohosin tammikuussa sekä takan että kattilan piipun. Molemmilla samanverran mittaa, kattilan piippu 3 metriä pidemmältä matkalta kylmässä. Molemmat samanmoisia shiideleitä 160mm. Ainoa ero että kattilassa on menny about 10x enemmän puuta edellisen nuohoamisen jälkeen. Takan piipussa oli senverran tavaraa että hengityssuojain oli pikimusta ja koko mies noessa muutenkin kun taas kattilan piipun operoinnin jälkeen hengityssuojain oli vielä valkonen eikä sieltä muutenkaan irronnu hirveesti mitään. Kertonee jotain polttotekniikoiden eroista tuokin.

[ev3449]

Nuo linkeissä esitetyt mallit säätävät hyvin ulkoisista tekijöistä (tuulenpuuskat, ulkolämpötila) aiheutuvaa vedon vaihtelua. Tämän högforssilaisen akuutteihin ongelmiin niillä ei varmaankaan helpotusta kovin paljon tule. Parempi olisi laittaa kattilan lämpötilan mukaan säätyvä vedonrajoitin ensiöilmaluukkuun ja automaattinen ilmakello hoitamaan höyryt pois kattilasta. Vedonrajoitin nykyisen turvaventtiilin anturin paikkalle. Se antaisi paljon paremman turvan kattilallekin.

Kyseinen laite tunnettaneen myös nimellä vedonrajoitin. Jos piipun veto on mitoitettu riittäväksi kesän lämpimillä keleillä, jo pelkästään kovempien pakkasten tuoma lämpötilaero lisää mahd. vetoa moninkertaiseksi. Kyseisellä laitoksella piipun vedon saa rajattua suunnitellulle tasolle ja täten esim. Högforsilaisen puutteellisillakin säätömahdollisuuksilla voitaneen saada homma hallintaan ja sijoituksen ollessa alle 150€ ja tulevankin kattilan sen avulla paremmin toimiessa, laitoin Tigex 50 mallin tilaukseen. Saksalaiset olivat ihmeissään järjestelmästä jota yritetään saada toimimaan vakioimatta itse piipun vetoa ensin. Väittivät foorumilla että "kaikkiin" järjestelmiin tuollainen on jo kauan Keski-Euroopassa asennettu vaikka olosuhteiden vaihtelut meihin verrattuna huomattavasti vähäisempiä ovatkin. Vaimoni myös raportoi lämmittämisen olevan huomattavasti "helpompaa" näin leudoilla keleillä. Kokemustahan meillä ei Högforsin toiminnasta ole kuin kuluneelta talvelta.
Tuon höyrynpoistonkin vielä järjestän kokeilu mielessä joko ilmakellon tai alkuperäisen suunnitelman mukaisen putken muodossa. Nämä muutokset ja kokeilut kannattaa mielestäni vielä tehdä helppoutensa takia muutamaakin lämmityskertaa varten ja etenkin omaa ymmärtämystä kartuttaakseni...
Raportoin mahd. vaikutuksesta kotiuduttuani...

[ev3449]

Tässä lötymäni asennus- ja käyttöohje skannattuna. Jos ei muuta, niin ehkäpä selventää epämääräisiä selityksiäni koskien rakennetta jne...

Sivun 1 osat G ja H ovat omasta kattilastani puuttuvat ilmanohjauslevy ja ilmanjakokotelo. Sivulla 5 ohjeistus kohdassa palamisen tasaaminen. Toisioilmapuolella ei myöskään ole mahdollisuutta tulpata aukkoja kuten samaisessa kappaleessa mainitaan.

Sivulla 2 on savupiippusuositus mainittu, vetovastus 7 Pa. Itselläni veto on ollut aivan liian suuri, tästä lisää myöhemmin.
Varastopesää olisi myös mahdollisuus laajentaa entisestäänkin hakesiilon luukkuun korkeutta jatkamalla.

Sivulla 3 näkyy hyvin kattilan vesipuolen rakenne ja valmistajan ohjeistus liitännöistä. Huom. liitos ns. kiehuntayhteestä avopaisuntaan.

Sivulla 4 on kuvattu edellämainitun yhteen tarpeellisuus ilmanpoistossa.

Sivulla 5 löytyy ohjeistus välipanostukseen ja varoitus varastopesään muodostuvista kaasuista ja näiden äkillisestä palamisesta.

jatkuu seuraavassa viestissä...

Hakua helpottamaan...
Högfors 04, Högfors H 04, Högfors H04 Asennus- ja käyttöohje

[ev3449]

jatkuu...

Sivulla 6 ohjeistus mahd. kiehumisen seurauksena vähentyneen vesimäärän kohdalla. Varoitus räjähdysvaarasta lisättäessä vettä kuumentuneille pinnoille.

Sivulla 7 itseltäni poistettu termostaatti.
 
Hakua helpottamaan...
Högfors 04, Högfors H 04, Högfors H04 Asennus- ja käyttöohje

[ev3449]

Mainitsemani hurja veto on nyt vedonrajoittimen asennuksen yhteydessä todettu faktaksi. Hormin veto, jopa näillä leudoilla keleillä on niin voimakasta, että rajoitin on lähes täysin auki koko polton ajan. Tilan ahtaudesta johtuen toisen samanlaisen asentaminen ei helposti onnistu.
Kattilan käytös (säädettävyys) kuitenkin muuttui täysin ja jo nyt tehon säätö pelkän peltiluukun (ensiöilmaluukku jossa klappia, ei tiivis jne.) avulla muuttui mahdolliseksi. Jos ilmanjakokotelon ja ilmanohjauslevyn vielä saisi askarreltua uskoisin lämmittämisen tämän kattilankin kohdalla jo olevan siedettävällä tasolla.
Kuvassa näkyy myös automaattinen ilmain joka ensikokemuksen perusteella toimii kuten olin ajatellutkin. Paras olisi toteuttaa putki paisuntaan, mutta toteuttaminen vaatisi rakenteiden purkamista useissa kerroksissa eikä siten tule nyt kysymykseen.

Toisessa kuvassa näkyy Högforsilaisen kontektori ylhäältä katsottuna. Eli kyseessä suora tuubi rivoituksella savusolassa vesitilan ympäröimänä. Toimisiko näihin kanaviin roikkumaan laitetut mahdollisimman paksut ketjut turbulenssin muodostajina/vedon hillitsijöinä vai olisiko spiraali/joku muu ehdottomasti parempi vaihtoehto. Ja jos spiraali/joku muu, mistä sellaista löytyisi tai miten se olisin kotikonstein valmistettavissa?

[ev3449]

Aikanaan, viestissä #23 mainitsin jonkinlaisen hyötysuhde-/teho"testin" tekeväni kun ei kulutus ole kokeita sotkemassa...
Mitään todellista tiedettä en tästäkään tehnyt vaan mittalaitteina tyydyin jo olemassa oleviin 100g tarkkuudella näyttävään vaakaan ja varaajan kolmee analogiseen lämpömittariin. Ennen ja jälkeen lämmitystä sekoitin varaajan kiertovesipumpulla tasalämpimäksi.

Poltettu 40,8kg HOT brikettejä ja 5,3kg koivua. (~196kWh+~22kWh)
Varaajalämpö ennen 40C ja jälkeen 86-87C. (varautui ~170kWh)
Varaajaan varautui energiaa n. 78% hyötysuhteella.
Sytytyksestä (09:30) reiluun hiillokseen (16:00) laskettuna puuta paloi teholla ~34kW ja varaajaa ladattiin ~26kW teholla.
Laskuissa huomioitu ainoastaan varaajan ja kattilan sisältämä vesimäärä (~3000l + ~150l).
Jos itse kattilan ja varaajan metallirakenteiden lämpeäminen otetaan huomioon paranee hyötysuhde vielä hieman.

Vedonrajoittimen vaikutusta talon lämmityksen kokonaishyötysuhteeseen on mahdotonta näin lämpimillä keleillä laskea. Kuitenkin tiilihormin lämpeneminen on huomattavasti vähäisempää jäähdyttävän ilmavirran vaikutuksen ansiosta. Polton hallinta on joka tapauksessa vedonrajoittimen ansiosta helpompaa ja savuttaminen mm. säädettävyyden parannuttua "lämpöväreilytasolla".

[ev3449]

Hiukan päivitystä tähän aiheeseen...

Muutoksia joita tehty vanhaan Högforssilaiseen helpottamaan lämmitystä:

1. asennettu sekoitusventtiili nostamaan/ylläpitämään kattilalle menevä veden lämpötila sopivana
2. asennettu terminen varolaite
3. lisätty ilman/höyryn poistin kattilan päälle
4. lisätty hormiin vedonsäädin/rajoitin
5. tehty uusi ilmanjakokotelo ja ilmanohjauspelti arinan alle
6. asennettu ketjut (haitoiksi/jarruiksi) konvektioon
7. muutettu ilmansaanti puhaltimen/säätimen annostelemaksi perustuen savukaasun ja kattilaveden lämpötilaan (ensiö ja toisioilman suhde manuaaliset.)

Käyttö on satunnaisen holvauksen/säätimen asetusten jne. aiheuttamat "häiriöit" poislukien hyvällä tasolla. Etenkin kattilan sisäisten rakenteiden kohdalla kehiteltävää riittäisi. Huomiota asennuksien jälkeen ei kannata kiinnittää (lähes kaikki kokeiluasteella)

[ev3449]

Ketjuhaitoilla sai lämmön siirtymistä veteen tehostettua ja savukaasujen lämpöä laskettua huomattavissa määrin. Tarpeeksi suuren ketjun löytäminen ja hinta eivät satu kohdilleen joten päädyin kokeeksi väsäämään pellistä kuvan mukaiset, "pykälletyt spiraalit" haitoiksi konvektioon.

[ev3449]

Hyvin tuntuvat haitat parantavan lämmön siirtymistä varaajaan. Kuvassa varaajan alalämpö, joka ennen haittojen asennusta nousi samanlaisella latauksella reilusti alle 90 asteeseen.

[timotei]

Sinähän olet kovasti modernisoinut tuota vanhusta. Toivottavasti kestää vielä.
Mistä hankit tuon puhaltimen ohjauksen?