apua uuden lämmitysjärjestelmän hankintaan

[seppol]

Paisari ei  osallistu veden kiertämiseen mitään. Sinne menee vettä vain kun kokonaitilavuus kasvaa ja sieltä palaa kun veden tilavuus pienenee.
Oli pumppu missä tahansa paine ennen sitä on pienempi kuin sen jälkeen. Niinpä jos pumppu on patterikierron paluuputkessa virteusvastuksen voittamiseksi parvittava ylipaine on myös kattilassa tai varaajassa. Ylipaineventtiili on yleensä kytketty jompaan kumpaan, siihen joka sallittu paine on pienempi. Juuri tässä tapauksessa ylipainen venttiili vuotaa jos vuotaa.
Jos sen sijaan pumppu on kattilan tai varaajan jälkeen niissä on pienempi paine kuin edellisessä tapauksessa. Paisunnasta ei tule mitään kummassakaan tapuksessa, tai jos tulee, mihin vesi menee? Putkisto ei tarvitse yleensä varaventtiiliä.

Jos puutarheletkun katkaisee keskeltä vettä saa siirrettyä vain puolet siitä matkasta kuin ennen. Jos pumpun laittaa sen alkupäähän, vesi menee perille mutta jos pumpun laittaa sen loppuun imemään, letku imeytyy tukoon.

Rakensin ensimmäisen omakotitalon 1978 ja kokeilujen jälkeen pistin kiertovesipumpun ohjeiden vastaisesti shuntin päälle kuten nyt Juhanistolla. Siinä se on edeleen vaikka talossa en enää asukaan.

[jolla]

Rakensin ensimmäisen omakotitalon 1978 ja kokeilujen jälkeen pistin kiertovesipumpun ohjeiden vastaisesti shuntin päälle kuten nyt Juhanistolla. Siinä se on edeleen vaikka talossa en enää asukaan.

Kyllä sen voi laittaa ihan mihin kohdin luuppia tahansa, mutta se ei ole sama asia, missä kohdin se on.

[seppol]

Juuri sitä olen koettanut selittää että on parempi laittaa pumppu lämiityskierron lähtevään putkeen. Käytäntö on ollut toinen omakotialoissa ei muualla. Edelleen ei ole tullut etua paluupumppaukselle.

[Höökvorssi]

Toiminnan kannalta ei kuitenkaan liene merkitystä. Maalaisjärjellä ajateltuna paluupuolella pienemmät lämpötilavaihtelut joka ei ole pumpulle ainakaan haitallista. Itselläni pumppu on paluupuolella ja juuri kokeilin painella pumppua päälle ja pois. Painemittari on pumpun painepuolella ja viisarimallin mittari ei värähtänytkään eli paine-ero mitä kv-pumppu järjestelmään tekee on aika pieni. Silti vesi kiertää pattereissa hyvin.

[Juhanisto]

Joku on kuitenkin tutkinut tätä kiertovesipumppu aihetta 4v 

http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Neljan_vuoden_tutkimuskooste.html

[Höökvorssi]

Eiköhän tähän olisi viranomaisillakin määräyksiä jos jompikumpi asennustapa olisi ehdottoman väärä. tuo kummastutti tutkimuksessa että patteria ilmatessa syntyi imu joka veti ilmaa lisää patteriin. Lienee ollut hieman normaalia tehokkaampi kv-pumppu.

[seppol]

Tämä paluupumppaus on kyllä ollut alusta asti väärä. Se vaatii korkeamman staattisen paineen. Lähtevä pumppaus ei erikoistilateessa tarvitse staattista painetta ollenkaan. Mulla kiertää avoimesta varaajasta vesi naapurihuoneen patterissa katon kautta. Mitään ilmausta ei tarvite kun patteri täytyy alhaalta ylös. Siis käytäntöön verrattuna takaperin.

[Juhanisto]

Tähän pumpun paikkaan jos vielä palaisin kun Atmoksen asennusohjeita selailin. Siellä asennuskuvassa kiertovesipumppu on suntin jälkeen menopuolella. Mutta nämä ohjeet onkin jonkun muun kun suomalaisen insijöörin tekemät. Itse kokosin tuon asennusohjeen mukaisesti järjestelmäni ja toimii kun junan vessa. Mitään ilma tai kuplimis ongelmia ei ole ollut sitten ensitäytön jälkeen. Toki on kaksi automaatti ilmainta ennen pumppua ja yksi vielä heti pumpun jälkeen ja ennen pumppua paluupuolella. Eli näitä riittää ja kaikki taitaa nykyään olla jo jumissa. Jotkut vielä sanovat että menopuolen pumppu pitää linjat hiljaisimpina, itsellä ei ole kokemusta paluupuolen pumpun äänistä joten en voi verrata.

Minun mielestä kannattaa katsoa kattilan valmistajan asennusohje ja tehdä sen mukaan. Ilmauksia tarpeeksi vaan jokaiseen sopivaan korkeaan kohtaan. Vaikka tahtovat ajan saatossa mennä nuo automaattiset jumiin. Joku joskus kirjoitti että pieni sulku ennen ilmainta. Tuo pitää itsellekkin toteuttaa kun joskus nuo vaihtaa ja paineet pois päästää järjestelmästä. On sitten helppo tulevaisuudessa vaihdella. Eihän nuo kalliita ole, muistaakseni silloin kun ostin maksoi 6€/kpl, mutta voipi aika kullata muistot.

[jolla]

Tämä paluupumppaus on kyllä ollut alusta asti väärä. Se vaatii korkeamman staattisen paineen. Lähtevä pumppaus ei erikoistilateessa tarvitse staattista painetta ollenkaan.

Mihin perustuu "korkeamman staattisen paineen"? Mitä tarkoittaa käytännössä?

Wiki:
Staattinen paine tarkoittaa ilmakehässä yläpuolella olevan ilmamassan painosta johtuvaa painetta. Nesteen yhteydessä puhutaan hydrostaattisesta paineesta. Ilmakehän paine vaihtelee sääilmiöiden mukaan noin välillä 950 hPa–1050 hPa ja standardi-ilmakehän paineeksi on sovittu 1013,25 hPa merenpinnan tasolla.

Tuohan riippuu pumpun sijainnista, jos pumppu on alempana staattinen painehan on suuremi oli se sitten paluu tai menopuolella.

[jantteri83]

kertokaapa että mitä varten tuo säätöventtiili pitää olla tuossa kattilan menon ja paluun väliputkessa?  mitä sillä säädellään?  vai tarviiko sitä säätöventtiiliäkö mulla tulee tuo termovarin lataus paketti?  tuossa ekasivun piirrustuksessahan on pumppu ja kolmitieventtiili erikseen ...

mitenhän kannattas laittaa nuo pumput 1, 2 vai 3 nopeus?   siis latauspumppu ja kiertovesipumppu..

[lmfmis]

kertokaapa että mitä varten tuo säätöventtiili pitää olla tuossa kattilan menon ja paluun väliputkessa?  mitä sillä säädellään?  vai tarviiko sitä säätöventtiiliäkö mulla tulee tuo termovarin lataus paketti?  tuossa ekasivun piirrustuksessahan on pumppu ja kolmitieventtiili erikseen ...

Et laitanut kuvaa mutta kuvittelisin että se pitää kattilan vakiolämpöisenä.

mitenhän kannattas laittaa nuo pumput 1, 2 vai 3 nopeus?   siis latauspumppu ja kiertovesipumppu..

Isompi nopeus syö sähköä, eli siis trapeen mukaan.

Jos kattilassa lämpö rupeaa vaeltamaan ylöspäin niin latauspumppua isommalle.

Kiertovedessä jos viimeiset patterit jää viileiksi niin lisää kierroksia.

[jantteri83]

no niin nyt on pannuhuone aikalailla valmis.. vedet sisällä ja lämpimät..  kuinka kuumaksi kannattaa antaa mennä tuo kattilavesi tuota latauspumpun nopeutta vielä vähän miettiny..  entä varaajan lämmöt miten kaikista tehokkain alkaa lämmittään? vai näkeekö sen vasta pakkasilla?  tarviiko tuohon varaajan alalämpöön kiinnittää huomiota esim jos alkaa lämmittään ja varaajan ylälämpö on 60

[Juhanisto]

Minulla menee kattilaan +78 ja kattilalämpö +90-97 riippuen tilanteesta. Normaali palolämpö on se reipas +90 ja loppuvaiheessa menee joskus tuonne +97 asti, joskus ollut yli satakin hetkellisesti. Latauspumppu on laddomaatin ohjeen mukaisesti täysillä.

Sitten alkaa lämmittämään kun suntissa on napit kaakossa (täysin auki), tai ehkä hiukan aikaisemmin. Kyllä käytäntö sitten opettaa lämmitys ajankohdan.

Nämä oli sitten vaan minun toiminta tapoja ja ne voivat olla aivan vääriä 

[jolla]

kertokaapa että mitä varten tuo säätöventtiili pitää olla tuossa kattilan menon ja paluun väliputkessa?  mitä sillä säädellään?  vai tarviiko sitä säätöventtiiliäkö mulla tulee tuo termovarin lataus paketti?  tuossa ekasivun piirrustuksessahan on pumppu ja kolmitieventtiili erikseen ...

mitenhän kannattas laittaa nuo pumput 1, 2 vai 3 nopeus?   siis latauspumppu ja kiertovesipumppu..

Se on paineensäätöventtiilli, etenkin korkeuserojen kasvaessa tuo kuuma vesi on niin paljon kevyempää eikä se vesi ymmärrä onko kyseessä paluu vai painepuoli ja venttiilin tarkoitus on lisätä kattilassa olevaa painetta, siksi pätkäkäyntiset latauspumput (kattilatermari) hoitavat hommansa vain matalissa lämpötiloissa ja lämmittäjät ihmettelevät kun jo 80°c ropina kuuluu kattilasta.

[Pähkäilijä]

tarviiko tuohon varaajan alalämpöön kiinnittää huomiota esim jos alkaa lämmittään ja varaajan ylälämpö on 60

Voihan sitä varaajan kokonaislämpöä miettiä niin tietää miten paljon on varaa lämmittää. Esim 2000 litran varaajassa (kannattaa kirjoittaa "allekirjoitus Profiili -> Profiilin ulkoasu -> Allekirjoitus jonne laittaa vaikka talon koon, pannun ja varaajan ni ei tarvitse etsiä aikaisemmista kirjoituksista) 1 aste on ~2.4 kWh ja siihen tarvitaan noin 800g puuta kunhan kattila on saatu ajettua lämpimäksi (se haukkaa pari kolme kiloa puuta).

Jos alalämpö on 30 ja ylälämpö 60 varaajan keskilämpö on sitten 45 astetta. Kerrostuminen tosin tekee omat virhemarginaalit laskentaan mutta pääpiirteissään tuossa mennään. Sitten jos haluat lämmittää varaajan vaikka 80 asteeseen ja samalla ei ole muuta kulutusta voit pähkäillä että 35c x 700g = 28 kg puuta ja pari kiloa päälle pannun lämmitykseen.

Tosin kun kyseessä on yläpalokattila ei lämpö pääse "yllättäen" nousemaan korkealle etenkin jos yrittää polttaa puut edes vähän paremmin saa siellä käydä tiheämmin lisäämässä vähän kerrallaan. Parempi kun puut on täyttöluukun alapuolella kokoajan että edes vähän palotilaa jää pannuun.