Uskaltaakohan näitä polttopuumääriä yleesäkään julkaista kun joku uusi ministeri kohta haluaa puumerkkinsä
saannoksistaan ja alkaa verottaa omanpuun käytöstä lämmitykseen saadusta edusta, kenties joudutaan pitämään
päiväkirjaa poltetuista puista ja ilmoittamaan hallinnolle kuukautisittain kuten ALV. Toinen pistää sitten
paremmaksi ja alkaa periä päästömaksua poltettujen puukilojen mukaan. Kolmas keksii että kattila on katsastettava
joka vuosi ja suurempi painetesti suoritettava 2 vuoden välein ja oven yläpuolelle on asennettava kirkas punainen
valo joka varoittaa että täällä voi polttaa näppinsä. Lisäksi käyttäjän suoritettava lämmittäjän lupakirjatutkinto
ja käytävä lisäkoulutuksessa vuosittain, ja kaikki tietenkin lämmitysjärjestelmän omistajan laskuun.
Otetaan riski.
Ajoin varastoon juontokouralla ~100m³ polttopuuta käteisvarastoksi talven varalle. Muija pähkäili jotta hän pinoaa
ne niin saadaan mahtumaan kaikki pihalta sisälle. Tokaisin ettei siihen paljoa enempää mahdu vaikka ne pinoaisikin
mutta sehän vain pisti vauhtia pinoamiseen ja heitinhän minäkin siinä muutaman kapulan. Yllätys oli kun siihen
mahtuikin lähes toinen mokoma puuta ja nyt kaikki pinottuna siinä on ~100m³ pinoja 85cm pitkiä sekapuuhalkoja ~20cm
pinovälillä.
Jos tuo juontokouralla ajettu olisi heittomotteja, niin....no eihän tuossa pinottuna nyt ole kuin ~80m³ pinomotteina.
Paljonko tuossa on kiintokuutioina?
Siitä saisi osviittaa sitten mitä on kiloina ja jos saan nuo laskurit toimimaan jotta saan varaajaan ladatut
kilowatit automaattisesti talteen, niin siitä sitten saisi jopa jonkinlaista hyötysuhteen suuntaa antavaa tietoa ja
lisäksi vielä lämmityksen ja muun kulutuksen suhteen kun tuo patteriveden kulutus on tiedossa.
Vaaka-anturikin olisi ja tarkoitus olisi tehdä vaaka mikä nappia painamalla ynnäisi puut tietokantaan, mutta saa
nähdä riittääkö innostus niin pitkälle kun nämä puunpolttohommat ovat aina enempi tai vähempi ~..noin.
80m³ pino painaa 32800kg 1 kg= 4kWh elikkä puista saa irti 131200 kWh. Ehkä niillä talven yli pärjää, ehkä toisenkin.
heti kompurointia, toisen kaavan mukaan energiasisältö 80m³*1300=104000 kWh
05.09.2013 poltin roskat purkulaudoilla höystettynä yhteen uunilliseen sullottuna 29kg, mistä tuli 64,77 Kwh varaajaan
23.09.2013 tyrkkäsin tuubit harjalla
Hyötysuhteessa on huomioitu kattilan tarvitsema puumäärä lämmetäkseen siihen tilaan kunnes energiaa alkaa siirtyä varaajaan. Minun kattila vaatii 12kg puuta. Toinen hyötysuhdelukua vääristävä tekijä on ylimmäinen anturi. Lämpötila nousee heti kun lataustermostaati avautuu ja silloin kuudella anturilla laskelma osoittaa että viidesosa varaajasta on jo tuon lämpöistä, mikä ei tietenkään alkuvaiheessa pidä paikkaansa. Tämä vääristymä ilmenee etenkin pienellä puumäärällä ja on jo kuukauden mittauksilla havaittavissa. Lämmityksen aikana kulutettu energia puuttuu laskelmista, jotenkin sekin ...(korjattu). Lämmitysajat ei silloin pidä kutiaan kun loimutan lohta tai savustan muikkuja koska täsmään lämpötilan niiden mukaan.(tämäkin kompensoitu)
sähkön kulutuksen seurantaatällaista polttoainetta 27.9
esipoltettua 04.10 > 03.11.2013
7.11.2013 rassasin tuubit, puu kuivaa laudanpätkää ja pystykuivaa närettä sekaisin
Yllättävän hyvin näytti irtoavan lämpöä myös epäkurantista polttoaineesta näin jälkeenpäin taulukosta tarkasteltuna vaikka välillä tuntui ettei edes se tuli niissä kestä, suhisi ja pihisi mutta lämmöksi lopulta muuttui.
Hyötysuhde ei kärsinytkään niin paljoa mutta kattilan heikko teho oli ilman mittauksiakin havaittavissa.
23.11.2013 alkaen sekalaista halkoa.
1.2.2014 tuubit harjalla
