Attack DPX 45 Profin käynnistely ongelmaa...

[Jortsu]

Tänään sain viimein ensisavut kattilasta. Tuli vaan mutkia matkaan, lähtevän veden lämpö ei nouse millään yli 75c puhallin kyllä pyörii mutta ei vaan lämpö nouse. Ja tuo ylimääräinen termostaatti toimii jostain syystä väärinpäin?!?!? (se ilmeisesti mittaa savukaasuja) jos käännän sen vaikka 150c niin kattilan persiissä oleva puhallin sammuu mutta jos käännän sen oikein pienelle niin sitten taas puhallin pyörii. Latauspumppuna on laddomat 21-60 ja vaikka sen laittaa hitaimmalle asennolle niin silti ei lämpö nouse yli tuon 75 vaikka asetuksena olisi 90c. Puu oli kuivaa haapaa ja kuusta, eli ei mitään priima koivua mutta kyllä entisellä yläpaloisella sai lämmintä vettä niilläkin.

Hieno on kattila, vielä kun se lämpeis 

[Erbish]

Olisikohan laddomatissa vakio termari eli 72c ja siksi lämpö ei nouse tuon ylemmäs ennen kuin varaajasta palaa tarpeeksi kuumaa vettä takaisin.
Tuo termostaatti vika tuntuisi olevan vain väärin kytkentä, eli joku johto on on laitettu termarissa väärään kohtaan.
Jos siis termostaatin pitäisi kylmänä avata ja kuuman sulkea.

[Jortsu]

Laddomatissa on kyllä vakiotermostaatti mutta kyllä entisellä yläpaloisella etnalla kun löi pesän täyteen puuta niin hetken päästä  varaajalle lähti 90 asteista vettä olipa paluuvesi miten vilpakkaa tahansa, itseasiassa se tuli entisessä systeemissä suoraan varaajalta. Eikös tuo termostaatti vaikuta vain siihen että kattilaan ei palaa varaajalta liian viileää vettä, vai olenko ihan ulkona koko latauspumpun ideasta?!? Paljonkohan noiden savukaasujen lämpötila pitäisi olla, nekään eivät tainneet nousta juurikaan yli sadan, ohjekirja sanoo että standard ja profimallissa ei pitäisi noihin ilmaläppiin koskea mutta kovin kesylle tuntuu tuo pannu näillä asetuksilla...

Anturihommasta arvelinkin että on vaan kytkentämoka tehtaalla. Kärki toimii juuri väärinpäin pitää kaivella ne johdot esiin ja korjata tilanne.

[Erbish]

Oikein tuo laturi tuntuisi toimivan. Itsellä 83termari ja lähtevä vesi yleensä 85-88c.
Sitten vasta kun palaava vesi nousee yli 65c rupee tulemaan vielä kuumempaa.
Varmaankin vanhat vehkeet toimineet eri tavalla jos varaajalle menevä vesi on noin vaihdellut.
Laddomaattihan kierrättää vettä kattilan sisällä ja hörppää sitten lisää kylmää kun termari alkaa aukeamaan ja samalla varaajaan päin menee kuumaa eli sitä 75 asteista vettä.
Savukaasujen lämmöistä varmaankin kerrotaan ohjeessa suositukset, jos ei kerrota niin varmaankin noin150-180 olis passeli siis ihan oletuksella kun mennään.

[Pähkäilijä]

Latomatti tuntuu toimivan niinkun pitääkin. Täällä (ei Laddomat) termari hoitaa homman samalla tavalla, 80c termari laskee 80c paikkeilla olevaa vettä varaajaan, nyt on 72c ja varaajaan menevä pyörii 70c paikkeilla.

Aikaisemmin linjat on ahdistanu jos lähtevä vesi on ollu 90c vaikka termari on sitten ollut viileämpi, vai oliko?

[Jortsu]

No entisessä systeemissä ei mitään termostaatteja ollut. Varaajaan menevän veden lämpö määräytyi sen mukaan miten paljon puuta lappoi pesään, mihinkä asentoon ilmaluukun pönkkäsi ja mihin asentoon pumpun väänsi , yleensä se 90-95 astetta Sillä tässä pomppasin kattoon että eikö riitä teho tossa kattilassa kun ei kattilalle lähtevää vettä saa heti 90 asteiseksi. Paluuvesin tuli suoraan varaajalta joten se oli aina sen lämpöistä mitä varaajalta takaisin tuli.

[Pähkäilijä]

Jos latauspumppu pyörittäsi vettä 1000 litraa tunnissa niin 10c tarviaa 11.6 kW tehon, mikäli varaajan alapään ja yläpään ero on ollut vaikka 60 astetta (30/90c) on vanha pannu on sitten ollut 70 kW paikkeilla. Silloin on tuntiin mennyt reilusti yli 20 kg puutakin. Jos taas vanha pumppu on kierrättänyt 500 litraa tuntiin samoilla lämmöillä tipahtaa puun kulutus ja tehot puoleen.

Eikös Laddomat pidä siitä huolen ettei varaajasta enää pääse haalea vesi kattilaan (esim 30c) vaan se sekoittaa kattilalle menevän veden jonnekin 60c paikkeille?

[Jortsu]

Entinen pannu oli 50kw etna. Ja käytännössä lämmitys oli aina 50c->90c.

Nykysysteemissä paluuvesi on n.60c eli toi laddomat toimii niinkuin pitääkin, niinkuin ilmeisesti koko muukin systeemi. Tuo matala lähtevän veden lämpötila vaan hämäsi äkkinäistä...

[Juhanisto]

Itsellä on eri kattila mutta..

Minun laddomaatissa on tuo termari +78, eli käytännössä kattilaan menee n. +80 ja palaa heti alusta alkaen kun kierto alkaa varaajaan n. +90. Lämmityksen loppuvaiheessa kattila vielä antaa hiukan lämpöisempää eli sen n. +95 varaajaan päin, tämä sen takia että varaajasta tulevakin vesi on jo reilusti lämpöisempää. Latauspumppu on aina täysillä kierroksilla, niin kun laddomaatti suosittelee.  Harva kattila pystyy +20 astetta nostamaan vedenlämpöä, jos yksikään. Vai onkos jollain foorumilaisella sellainen kattila    Jää yleensä sinne 7-10 asteen välille.  Ja yleensä minulla on se paluuvesi kuumempaa mitä kattilan lämpö, ainakin näin laddomaatin mittarit kertoo. Ei muuta kun termari vaihtoon ja kattila kuumaksi 

[Jortsu]

Hommat selkisi mutta kirjotetaan tänne jos joku toinen yhtä rautaisen kokemuksen puulämmittämisestä omaava ihmettelee samaa 
Tarkemman tutkiskelun jälkeen se savukaasutermostaattikin toimii ihan oikein, ei vaan äkkinäinen ymmärtänyt sen tarkoitusta. Sen tarkoitus onkin näköjään sammuttaa puhallin kun savukaasut laskee alle asetetun arvon, eli käytännössä vahtia puiden loppumista.

[Jortsu]

Nyt on pari polttokertaa takana ja ei oikein vakuuta tuo toiminta. Vajaan pesällisen polttamiseen menee käytännössä koko ilta ainakin viitisen tuntia, lämmitys on todella tehoton. Ei riitä illan polttaminen että saisi varaajan edes 45c -> 73 asteiseksi(laddomatin termostaatti). Savukaasun lämpötila profin oman savukaasutermostaatin mukaan n.100-110. Savupiipun mitta on savuhormiputkesta ylöspäin mitattuna noin 5,5m ja tiilipiipun sisähalkaisija on 30x30cm, eli minusta pitäisi vetääkkin riittävästi kun aikoinaan mitoitettu 50kw etnan kattilalle jossa ei koskaan ollut mitään veto-ongelmia. Molemmat ilmansäädöt on tehdasasetuksissa (merkit) eli ylempi täysin auki ja alempi jokusen millin auki. Polttopuuna oli haapaa ja kuusta jotka kuivatettu ulkona pari kesää, ei ehkä kuivimmassa ja tuulisimmassa paikassa mutta leivinuunissa palavat sihisemättä ja kilahtavat yhteenlyötäessä, (kaiken lisäksi tuommoisella 5h maratoonipoltolla mikä tahansa puu olisi kerennyt jo kuivaa tulipesässä).

Onko nämä käänteispaloiset todellakin näin tehottomia vai onko tässä nyt joku perustavanlaatuinen hämminki, alkaa jo kaduttaa vanhasta yläpalosta luopuminen... Kattilaremppaan upotetuilla tuhansilla olisi maksellut jo sähkölaskujakin pitkän pätkän. Minulla oli tarkoitus lämmittää tuolla kattilalla taloa eikä tehdä tervaa ...

T: nimim. turhautunut 

[kahe]

Lukases tuota ohjetta Profin kohdalta sivulta 13:
http://www.attack.sk/UserFiles/File/navody/en/Navod_DPX_08_2010_EN.pdf

Taulukossa sivulla 6 on savukaasun lämpötila 190 astetta nominal teholla eli siihen pitäisi päästä, jotta toimii oikein.

Piipun 20*20 cm mitta on annettu minimi 7m, joten kyllä tuolla piipulla on varmaan veto kohdillaan. Saamassani manuaalissa kyllä suositellaan vedon mittaamista ja sen rajoittimen asentamista tarpeen mukaan.

DPX15, DPX25, DPX35, DPX45
20x20cm min. height 7m
Ø20cm min. height 8m
15x15cm min. height 11m
Ø16cm min. height 12m

2. Test of the correct chimney parameters:
Correct boiler function significantly depends on the good chimney with the correct
parameters. Chimney diameter has to be at least 150 mm, the recommended
dimension is 200 mm. The chimney must be designed / regulated to ensure the
prescribed draught of 23-30 Pa by the nominal value of the boiler flue gas
temperature.
ATTENTION! If the chimney does not fulfil the required parameters, it may cause
reduced boiler function (low flue gas temperature, low output, excessive
condensation of the tubular exchanger, shorter life, total boiler dysfunction).
Warranty is not valid if the boiler is installed with the chimney of incorrect
parameters.

Kuulostaisi siltä, että säätöihin on koskettava, jotta saa polttoa kovemmaksi. Toisio ilmaa suuremmaksi vaan ja seuraa savukaasun lämpöä. Ja onhan kattilalle tuleva vesi yli 65 asteista?

9. Correct adjustment of the air inlets:
By the STANDARD and PROFI boilers is the correct adjustment of the primary and
secondary air marked (indicated) on the plate and it is not necessary to change it.

Correct setting of the primary air (the upper one) is at 100%, by the secondary air
(the bottom one) it is 35%. This relates to all output models DPX (15, 25, 35, 45).

Eipä siinä mitään. Omassakin on jotain hämärää, kun kattilaveden lämpö ei nouse 78 astetta korkeammalle ja tehot jäävät heikoksi, mutta paloaika on sen 2-3 tuntia. Pitää tehdä nuohous putkille ja katsoa uusiksi lämpöjä.

[AnssiKo]

Onko nämä käänteispaloiset todellakin näin tehottomia vai onko tässä nyt joku perustavanlaatuinen hämminki, alkaa jo kaduttaa vanhasta yläpalosta luopuminen... Kattilaremppaan upotetuilla tuhansilla olisi maksellut jo sähkölaskujakin pitkän pätkän. Minulla oli tarkoitus lämmittää tuolla kattilalla taloa eikä tehdä tervaa ...

Jotain isompaa hämminkiä on. Käänteispalojen hyötysuhde jää alhaiseksi jos palotapahtuma jää varastopesään. Tuota saa korjattua vähentämällä ensiöilmaa, joskus pitää 'tukahduttaa' varastopesän roihuja jopa rajulla hetkellisellä vähennyksellä. Kun puukaasut sitten palavat siellä missä pitääkin eli toisiossa, voi antaa normaalimmin ensiöilmaa, jotta puuta myös kaasuuntuu. Puulaatu vaikuttaa, rutikuivalla puulla tuo tuntuu ongelmoivan helpommin.

Silti lämmitystulos ei sulla ole edes sen vertaa kuin ees huonoillakin säädöillä pitäis kertyä. 
Miten muuten pellin asento, tuossa Attackissahan se on manuaalinen? Tietänet, ettei se ole savupelti vaan ohituspelti? Eli auki vain sytytettäessä tai jos luukun joutuu ottamaan auki ennen hiilloksen hiipumista. Muutoin kiinni.

[AnssiKo]

9. Correct adjustment of the air inlets:
By the STANDARD and PROFI boilers is the correct adjustment of the primary and
secondary air marked (indicated) on the plate and it is not necessary to change it.

Correct setting of the primary air (the upper one) is at 100%, by the secondary air
(the bottom one) it is 35%. This relates to all output models DPX (15, 25, 35, 45).

Aika mielenkiintoinen pata, pelaa samoilla säädöillä vaikka puulaatu vaihtelisikin!
Taitavat suhtautua Attackilla käyttäjiin vähän niinku aikoinaan Applella, käyttäjistä ei oo kuin haittaa, joten on parempi suojata käyttis käyttäjiltä.

Miksköhän Lambada-mallissa noi on sitten automatisoitu, jos vakiosäädölläkin pärjää noin hyvin??? 

Käänteispalojen ilmasäädöt on kyllä aika herkkiä, mutta mikäli moinen Attackki omassa pannarissa majailisi, muuttaisin ilmasuhteita kyllä huoletta mikäli selvää tarvetta olisi. Kokonaissäätö tietenkin aina ensisijaisesti puhaltimen nopeudella, räppänöistä vain ilmanjaon hienosäätöä.

[kahe]

Kyllä ne moottorit surahtelee täällä ja reagoi jopa oven avaukseen, kun tulee ilmaa pannariin toisella tapaa kuin pienestä reiästä seinässä. Jäi mainitsematta tosiaan tuon puhaltimensäätö eli siihen varmaan pitää myös koskea. Vähän turhan manuaalisäädettävä tuo Profi, siksi valitsinkin itse lambda mallin.

Yksi mikä tuli mieleen, niin eihän ole kaasutusreikä tukossa puilla? Muuten ei pääse kaasut palamaan toisiopesässä ja puut yrittää palaa vain pesässä. Savuakin tulee sitten tuossa tilanteessa piipusta.