Apua puulämmityslaitteiston uusimiseen

[AV]

Nyt kaivattaisiin apua puulämmityskattilan uusimiseen.

Kyseessä vanha kivirakenteinen koulu vuodelta -38 ja neliöitä löytyy n. 669 m2 / 492 m2 huoneistoalaa. Kerroksia on kolme ja huonekorkeus 270-300 cm väliltä koko talossa. Ilmanvaihto on painovoimainen, ikkunat entisöidyt 2-lasiset ja patterit alkuperäisiä kunnostettuja.

Pannuhuone sijaitsee pohjakerroksessa / maan alla. Varaaja on vuodelta -82 ja tilavuus on 4000 l. Nyt kuluvan vuoden puun kulutus (2013 marraskuu -2014 marraskuu) on noin 110 mottia metrin halkoja. Nykyinen vanha Högforsin kattila on liian työläs talvella lämmityksen ylläpitoon sillä jo -15 asteen pakkasjaksoilla joudutaan lämmittämään kaksi kertaa päivässä ja aikaa tähän ruljanssiin meneekin aika lailla vielä kun odottaa hiilloksen sammumista että pellit saa kiinni.

Varaaja lämmitetään 90-100 asteeseen ja näillä keleillä mitä nyt viime talven on ollut, lämpö laskee seuraavaan päivään & lämmityskertaan 45-60 astetta. Koulun aikoina käytössä on ollut öljy ja sähkövarauskin on olemassa mutta niitä ei olla itse käytetty.

Olemme nyt yhden tarjouksen kysyneet ja meille suositeltiin Aritermin 60+ kattilaa. Kuulemma puun menekki vuodessa voisi pienentyä jopa 50%.

Mutta mitä te suosittelisitte?

[peltsi]

Itse ainakin harkitsisin jo hakekattilaa tuon kokoisen rakennuksen kanssa.
60kw klapikattila tuntuu vähän pieneltä ja samoin tuo varaaja. Mielummin 100kw käänteispalokattila ja varaaja ainakin puolta isompi jos haluaa klapien/halkojen kanssa lämmittää. Pitäisi pyrkiä että korkeintaan pakkasilla kerran päivässä lämmitys.
Jonkun verran tulee säästöä kun vaihtaa yläpalokattilan nykyaikaiseen käänteispaloon, mutta ei nyt sentää 50% tule. Viime talvi oli aika leuto että halkojen kulutus on isompi kylmänä talvena.

Yhdellä sukulaisella oli vastaava tilanne  kun osti vanhan koulun ja siinä oli öljylämmitys. Öljyä meni muistaakseni yli 20kuutiota vuodessa. Hän laittoi 60kW heizomatin hakekattilan ja jätti öljykattilan varalle. Hakekattila oli aika tarkalle mitoitettu ja kovilla pakkasilla öljypoltin tuli avuksi. Tuo ratkaisu on todella helppohoitoinen jos vertaa klapikattilaan. Hintaa on sitten jonkun verran enemmän.

[jussi]

Hakejärjestelmällä pääsee tosiaan paljon pienemmällä työllä.

Hake-järjestelmässä vaan investointi kustannus tulee aika isoksi, 30kW Heizomat (HSK-RA 30) jousipurkaimella ym hilppeillä maksaa verollisena 25000€. Siihen sitten rakennus ja lvi töitä päälle.

Tosin puupannulle+varaajillekin tulee hintaa tuossa koko luokassa.

Kannattaa rakentaa exceli johon hintoja naputtelee ja sitten päättelee miten paljon huolta ja vaivaa haluaa nähdä lämmittämisen hyväksi.

[vesimies]

Lähtökohtaisesti lämmitysjärjestelmän valinnassa on se että mistä saat puut? Lämmitätkö ns. ilmaisilla puilla vai joudutko ostamaan ne jostain? Jos olet ostopuiden varassa niin kannattaa vakavasti miettiä hake tai ehkä paremminkin pellettikattilaa, joka on investointina paljon hakejärjestelmää edullisempi. Pellettikattilana riittänee joku 50-70kw kattila ja tietystikin silloin sellainen joka on ns. täysautomaattinen eli syttyy ja sammuu automaattisesti, sellaisia jotka palavat jatkuvasti ei kannata ostaa, koska niissä kulutus huomattavasti suurempi.
esim. https://kotly.com.pl/produkt-boiler-for-pellets-eg-pellet-60-kw-3249.html?l=en
Periaatteessa et tarvitse kuin tuollaisen pellettikattilan, kaiken muun voit jättää entiselleen.
Jos hommaat puukattilan niin ehdottomasti käänteispalo, mutta kyllä noissa sinun talosi kuutioissa menee kyllä motteja ihan älyttömästi.

[Pähkäilijä]

110 p-m3 puuta jos se ei koivua ole tekis noin 143 000 kwh energiaa. Siitä jos kovimpana talvikuukautena käytetään 20% se ois 30 000 kWh eli 1 000 kwh päivälle. Nykyisen kattilan hyötysuhde lienee 60-70% paikkeilla ja Arimax 60 pannulla ei puumäärää saada puolitettua. Sen varastopesään Erbish on tainnut saada mahtumaan 58 kg koivua jolla voi saada ~200 kWh kerta energiaa varaajaan.

jos 4 m3 varaaja jäähtyy 50c se luovuttaa noin 4.8 kWh/c lämpöä -> 240 kWh ja tuon energiamäärän tuottamiseen tarvitaan nykykattiloillakin noin 70 kg puuta + kuinka paljon polton aikana menee vielä käyttöön? Eli talvella saisi kerralla ladattava puumäärä olla kokoluokassa 100 kg eli varastopesän koko 500 litran paikkeilla. Sen kokoiset pannut on harvassa ja hintakin reipas, tuo Arimax 60 on turhan pieni tuohon leikkiin, pesän täyttöväli ei yhtään helpotu vaan ennemminkin lisääntyy.

Sinänsä jos varaaja jäähtyy tuota vauhtia voit siitä laskea kulutustarpeen lukemalla 4.8 kWh/c ja miettiä mikä on pakkasilla tehon tarve rakennuksessa jos tuon tuottaa suoraan ilman varaajaa. Ehkä nykykattilaankin saisi stokerisyöttimen ja hakkeella tuo päivittäinen työmäärä jäisi paljon pienemmäksi.

[Erbish]

Hake ehdottomasti jos pelimerkit riittävät ja kalusto kunnossa hakkeen käsittelyyn.
Jos taasen tuohon aritermiin päätyy niin siihen voi viritellä jatko pesän jolloin puuta mahtuu x määrä.
Kespes jatkopesällä voisi olla yksi kohtuuhintainen laitos.

[tjh]

Jos klapikattilaa meinaa laittaa niin Atmokselta löytyy 100 kW malli 400 litran puupesällä ja Orlanilta (Suomalaisen maahantuojan tarroilla Termaxilta) 80 kW malli 465 litran pesällä. Molemmilla hintaa viitisen tonnia ainakin ulkomailta tilattuna. Jollain tuollaisella alkaisi ehkä pärjätä yhdellä täytöllä per päivä, vaikka pakkasta hieman olisikin.

[Rampe]

Tuntuis siltä, että tuo varaaja voisi olla isompikin kuin 4 m3. Jos tuo mitoitetaan "oikein" niin tuo säiliö saisi olla melkein toinen mokoma lisää tilavuutta 
Tietysti jos kattilassa on jatkuvan palon ominaisuuksia, niin tuolla ei ole väliä. Energiavarastona toimii silloin myös kattilan varastopesä.

[vesimies]

Orlanilta löytyy myös 96 kw kattila jossa on noin 600 Litran pesä ja menee metriset halot https://kotly.com.pl/produkt-wood-gasification-boiler-orlan-super-96-kw-2881.html?l=en
Samaa kattilaa on myös 130 kw versiona jossa samankokoinen tulipesä ja hintaa vaan 500 euroa enemmän tuohon 96 kw verrattuna.
Jos hakekattila niin ei nekään maksa mitään kymmeniätuhansia kun tilaa euroopasta.
tässä esim. 75 kw systeemi  8770 euroa https://kotly.com.pl/produkt-boiler-for-wood-chips-cichewicz-futura-bio-standard---75-kw-2568.html?l=en
Jos päädyt puukattilaan niin tuo Rampen mainitsema varaajan koon kasvattaminen on viisas vaihtoehto niin saa polttovälit pidemmiksi, jos talosi on noin suuri niin tilaa on varmasti reilummallekin varaajalle. Tässä esim. 5000 Litran varaaja https://kotly.com.pl/produkt-accumulation-tank--without-coils--galmet-sg--b--5000-l-1755.html?l=en

[timotei]

Aloittaja vosi vähän tarkentaa, mitä tavoitteita ja vaatimuksia hänellä on puulämmitykselle. Sitten raadilla varmaan olisi asiantuntemusta antaa toimiviakin vinkkejä. Pitääkö esim. välttämättä olla klapeja? Yksinkertaisin ratkaisu olisi varmaan hankkia pellettipoltin nykyiseen kattilaan. Joku 30 kW riittää varsin maniosti. Jos puuta on omasta takaa ja hakelogistiikka onnistuu, niin stokeripoltin kattilan kylkeen.

[AV]

Tännehän oli tullut jo paljon vastauksia, kiitos!

Kaikki puut on hankittu ostona (62e motti eli vuodessa vajaa 7000 €) ja arviolta 80% on ollut koivua, muut sekapuuta. Tavoitteena meillä on tämän lämmitysjärjestelmän uusimisen kanssa se, että lämmittäminen ei olisi näin työlästä mitä se puilla 2 kertaa päivässä talvella lämmittäessä on ollut. Töissäkin pitäisi jaksaa & ehtiä käydä

Nyt tyhmä kysymys, mutta saako haketta ostettua kuinka helposti jos sitä ei omasta takaa tule ja missähän hinnoissa se menee? Pelletti on varmasti kalliimpaa? Ja voiko nämä järjestelmät kuinka helposti mennä tukkoon?

Alakerrassa pannuhuoneen vieressä on vielä keskeneräistä tilaa jota pystyy hyödyntämään lämmityslaitteistolle ja avoimin mielin kyllä etsitään parasta ratkaisua.

[Harri2]

Haketta saa hakekaupasta!  Eli paikalliselta hake/lämpöyrittäjältä. Hintataso helmikuussa 2014 Bioenergialehden tilaston mukaan: Hake 20.8€/MWh ja pelletti 37,3€/MWh, +alv irtotavarana. Tuo 20,8€/MWh meinaa 2,08senttiä/kWh.

Tuolla kulutuksella, (eikä edes pienemmällä) ei mitään ämpäritäyttöistä hakesysteemiä kannata edes harkita!
Tuosta mallia hakelaitteistoon:
http://www.gilles.fi/hakelammitys/hakelammitys_mallikohteet

[timotei]

Pelletti on samassa hintaluokassa kuin nuo aloittajan ostopuut. Hake on sitten vähän halvempaa, jos sitä on saatavilla. Haketta saa siis lämpöyrittäjiltä. Jos lämpöyrittäjä löytyy, niin kannattaa kysäistä myös tarjousta suoraan lämmöstä. Tällöin yrittäjä itse hankkii tarvittavan laitteiston ja huolehtii myös koko laitoksen toiminnasta. Tämä on  mielestäni järkevin vaihtoehto hakelämmitykselle.
Pellettivaihtoehdossa ovat investoinnit hyvin vähäiset: minimissään riittää poltin nykyiseen kattilaan ja ulkosiilo. Rehusiilo käy. Tämä on hyvin varmatoiminen ja taatusti vähätöinen.

[Pähkäilijä]

Kaikki puut on hankittu ostona (62e motti eli vuodessa vajaa 7000 €) ja arviolta 80% on ollut koivua, muut sekapuuta.

Olet klapikauppiaan unelma-asiakas 

Bioenergia-lehden metsähakkeen hinta on suurempien polttolaitosen kokopuu/hakkuutähde haketta ja kosteus & laatu (tikkuisuus) voi pienemmillä laitteilla olla ongelma, karsitusta puusta tehty hake on arvokkaampaa. Toisaalta jos tilaa on ympärillä niin suoraan kuitupuuta ostamalla pari rekkakuormaa (noin 100 m3 ~3000€ + alv + kuljetus paikalle + haketus)  ja hakeyrittäjän paikalle tilaamalla sitten se varastoon hakkaamalla voi päästä edullisemmin mutta sitten pitäs olla myös varastotilaa jonne voi hakettaa koko vuoden tarpeen kerralla.

Tuosta energian vuosikulutuksesta vähän haarukkaa

86 x 1700 = 146 200 kWh koivulle
33 x 1300 = 42 900 kWh muulle puulle

yht 189 100 kWh, 60% hyötysuhteella 113 460 kWh, 70% 132 370 kWh, 80% 151280, 90% 170 190 kWh. Kattila lienee jossain 70% paikkeilla ja nykylaitteilla voidaan päästä lähemmäs 90% eli kokoluokkaa 40 000 kWh on tuo säästömahdollisuus lämmitysjärjestelmässä vuoteen.

Tosin numerot ei paljoa lämmitä mutta tää oli aika suuripiirteistä pähkäilyä josta vähän suuntaa antavaa laskelmaa voi tehdä tulevaisuutta varten.

[peltsi]

Heizomatilla onnistuu pelletinkin poltto hakkeen lisäksi. Ketjuarinamallilla RHK-AK onnistuu myös paljon tuhkaa sisältävien polttoaineiden poltto kuten puunkuori, olki ja vilja.
Kesäkäyttö ei myöskään ole ongelma vaikka tehonkulutus on pientä. Palonsuojaukset on siinä moninkertaiset.
Veljellä on maatilalla käytössä 60kw hsk-ra eli pyöriväarinamalli ja pikkuserkulla 60kw ketjuarinamalli. Asensin molemmat itse lukuunottamatta sähköjä ja putkitöitä, niin uskallan suositella.
Gilles on hyvin samanlainen, se oli hiukan heizomatia kalliimpi kun veli pyysi tarjouksia. Siinä on ulkonäkö hivenen muotoillumpi mutta hakkeensiirtolaitteet hyvin samanlaiset. Sen perustaja on kuulemma heizomatilta lähtöisin.