Kirjoittaja Aihe: Varaajien yhteiden luonnostelua  (Luettu 16364 kertaa)

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 516
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #30 : 08.09.2014-04:19 »
Joo, sitä minäkin pähkäilin. Tuo kaaviokuva on siis Hemeltronin 1100 litran varaajasta.

Itse luonnostelin tälläisen, joss kattila- ja patteriyhteet olisivat mahdollsimman ylhäällä ja alhaalla sekä vastusyhde ylempänä. Ajatttelin lähettää tänään Raplametalille tarjouspyyntöä varten:


Miltäs näyttää ?


edit: Näitä tulisi sitten siis kaksi. Toiseen ei tulisi kierukoita ja yhteet olisivat peilikuvina.

kattila/varaaja putkille tarpeeksi pitkät ohjainputket sisäpuolelle niin vesi liikkuu sinne minne tahdotaan.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

syrjaki

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 287
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #31 : 08.09.2014-08:21 »
Mitenkäs homma toimisi, jos sijoittaisi nuo varaajan lähdöt kuvassa keskelle pyttyä ja sen verran ohjausputkea, että ovat syvyyssuunnassakin keskellä.

Voisi kuvitella, että tällöin tuo vesi lähtisi jo kohtuullisesti kerrostumaan tuolla.

Tietty toinen vaihtoehto voisi olla, pistää nuo lähdöt vastakkaisiin kulmiin.
Matalaenergialato + talousrakennus selluvillaeristeillä. Orlan Super 40 kW, muokattu Akva 3000, Tiileri tytti

Jra

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 232
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #32 : 08.09.2014-08:58 »
Kyllä mä kans kytkisin varaajat ehdottomasti sarjaan ja patteripiirin lähtö voisi olla jopa samassa yhteessä kattilalta varaajalle tulevan veden kanssa -> Saataisi pattereille lämmintä vettä heti kun sitä kattilalta tulee (tilanteessa jossa varaaja on päässyt kylmäksi). Kesäkäyttökytkennöille en näe tarvetta, sarjaankytkentä hoitaa sen luonnostaan, poltetaan kesällä vähemmän puuta kerralla niin vain eka pytty lämpeää.
En lähtis juuri kikkailemaan lämpötilojen kanssa vaan yksinkertainen sarjakytkentä ja sähkövastus yläosassa varalämpönä.
Lämpökikkailuja tarvitaan lämpöpumppupuolella, kun siellä on oikeasti kallista tehdä lämmintä vettä pumpulla.

Käyttövesikierukkaa ei kannata koskaan laittaa aivan pohjalle, siellä ei riitä lämpöä kuin hetkeksi. Itse laittaisin
kierukan kummankin varaajan yläosaan.

Ammattimiehistä puheenollen, taitaa nykyään mennä työelämässä liian suuri osa kapasiteetista byrokratiaan. On käänteistä alvia, työmaiden ilmoitusvelvollisuutta, repullinen kortteja jne. Kyllä se näkyy itse työhön panostamisessa. Toisaalta putkimiehenkin tontti on melkoisen laaja, kannattaa etsiä lämpölaitteisiin erikoistunut putkimies ja ettei asia menis liian helpoksi niin oikea osoite ei varmasti ole energia-ammattilaisiksi itseään nimittävä (agressiivisesti mainostava) maalämpökaupustelija..

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #33 : 08.09.2014-09:51 »
Mitenkäs homma toimisi, jos sijoittaisi nuo varaajan lähdöt kuvassa keskelle pyttyä ja sen verran ohjausputkea, että ovat syvyyssuunnassakin keskellä.
Noin tekisin itse. Monimutkaisemman kytkennän mallintaminen ilman kokeiluja voi osoittautua vähintäänkin haasteelliseksi.

Toinen hommeli on tuo esilämmityskierukan paikka. Onko sen pakko olla ihan pohjalla? Itse saattasin ennemmin sijoitella sen keskivaiheille pyttyä niin saapi varaajan pohjalla olla kylmää ja silti on tehokkaampi esilämmitys ja voipi kerrostumaki olla parempi noin? tai sitte laitat sen tuohon alas ja pyydät semmosen ylöstaittuvan kierukan siihen? sietää ehket laskea lämmöt alemma nuilla vinkeillä enneku alkaa suihkusta kuulua vaimoväen huutelu ;D

Kierukan kohdalla lämpötilat pyrkivät saavuttamaan toistensa lämpötilat. Eli kierukan kohdalla vesijohtovesi pyrkii jäähdyttämään varaajaveden vesijohdosta tulevan veden lämpötilaan (~8-10astetta). Jos varaajassa alempana ei ole kylmempää, aiheuttaa kierukka muualla kuin pohjalla alaspäin suuntautavaa virtausta. Halutaanko tätä ja kuinka olennaista tämä on???
Niin kauan kuin lämpötilaero on molempien kierukoiden kohdalla "riittävä" käyttöveden tarpeeseen kuluu varaajasta aina sama määrä energiaa, ainoastaa paikka mistä se otetaan vaihtuu.
Eli kun verkosta tulee se 8 astetta ja suihkussa tarvitaa 38 astetta pitää veden lämmetä kokonaisuudessaan 30 astetta. Tuo vaatii 12l/min. virtauksella ~25kW tehon. 35l/min kierukan nimellistehoksi mainitaan 90kW eli kunhan lämpötilaero pysyy riittävänä, yksi kierukka riittää hyvin. Itselläni ~50 astetta yhdellä 35l kierukalla on raja.
Kun on käytettävissä kaksi kierukkaa, (Saksalaiset ovat tajunneet sijoittaa yhden pitkaän kierukan varaajaan pystysuunnassa mikä on optimaalisin tapa) on aivan sama tekeekö alempi kierukka 10kWh ja ylempi 15kWh:n työn vai jotenkin muuten. Olennaista on että ylemmän kohdalla lämpötila on mahdollisimman pitkään mahdollisimman korkea. Tämä saavutetaan pitämällä "osaston" ääripäiden lämpötilat mahdollisimman kaukana toisistaan ja minimoimalla sekoittavat virtaukset.

Itsellä on 1m3 varaaja jossa on tosin välipohja 2/3 osan kohilla eli ei suoraan verrannollinen tietenkään. Esilämmitys tuon pohjan alla ja tulistus päällä-> aika hyvin piisaa lämmintä vettä vaikka yläkerrassa on lämpötila alle 50, puolivälissä esim 35 ja pohjalla 20+astetta... 6kw Vastus on tuon tulistuskierukan alareunan tasalla välipohjan päällä ja hyvin piisaa paukut kv:n tekkoon ja lattialämmityksiinki tarpeen vaatiessa loma-aikoina...

Verrattuna kysyjän suunnittelemaan systeemiin on sinulla 333l ja 666l varaajat sarjassa ja esilämmityskierukka toisen varaajan yläpäässä. Kysyjällä on tulossa vastaavasti osastot 1100l ja 1100l. Ja jos järjestelmä kytketään osastoittain 4-tie shuntilla = bivalent toimii homma aivan samoin kuin omassasikin ja jos sinulla energiat riittää, riittää se varmasti suuremmassakin tilavuudessa.
Jos talon maksimi lämmitysenergiantarve ei ylitä 6kW, ei varaavuutta tarvita toeriassa laisinkaan (suoralämmitin).
Käyttöveden riittävyys kierukalla tuotettuna on helposti laskettavissa ja on riippuvainen massasta ja lämpötilasta.
333l varaajasi hatussa on 50 asteisena energiaa varastoituneena 12 asteeseen (50-38 dT=12) ~4,6kWh 0 asteen loppuerolla. Vastuksen teho ei riitä lämmittämään suihkuvettä lennossa (vertaa 6kW-25kW).

Käyttövesikierukkaa ei kannata koskaan laittaa aivan pohjalle, siellä ei riitä lämpöä kuin hetkeksi. Itse laittaisin
kierukan kummankin varaajan yläosaan.

Tuossa tilavuudessa talon lämmitykseen menevä energia sanelee käytännössä minimi-lämmitysvälin ja patterikierto ruokkii jatkuvasti esilämmityskierukalle energiaa kierrosta. Kesäaikaan kun mennään käyttöveden ehdoilla, ei kierukalla kakkosvaraajassa ole mitään järkeä. Pahimmillaan jos varaaja jäähtyy alapäästään esim. huoneen lämpötilaan 20 astetta, on esilämmityksen lämpötilaero vielä 12C ja ylhäällä tarvitaan parhaimmillaan enää 18 asteen lämpötilan kohotus. Jos el-kierukka on toisen varaajan yläreunassa lämmitysteho on sama, mutta kerrostumisen parannusefekti jää ensimmäisestä varaajasta käyttämättä. Huonolla onnella varaaja on täynnä 37 asteista vettä jota ei voida hyödyntää...
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #34 : 08.09.2014-10:45 »
Erittäin hyvä ja selventävä kirjoitus ev3449. Täällä toteutuu juuri tuo lopun lause:
"Jos el-kierukka on toisen varaajan yläreunassa lämmitysteho on sama, mutta kerrostumisen parannusefekti jää ensimmäisestä varaajasta käyttämättä. Huonolla onnella varaaja on täynnä 37 asteista vettä jota ei voida hyödyntää.",
kun käytössä on vain yksi kierukka ylhäällä. Alhaalla ovaalissa on tuota lähes 40 asteista vettä puoliväliin asti, jota ei pääse hyödyntämään ilman esilämmityskierukkaa. Logtempin käyristä myös näkyy kuinka yläkierukka voi imaista lämmöt kierukan kohdilta kylmemmäksi kuin on varaajan puolivälissä. Eikä tuo niin enää sekoitu jälkeenpäin tai lämpö tasoitu noiden kerrosten kohdalla.

En tiedä oman ovaalin tarkkoja mittoja, kun on piilossa ja rakentajan oma tekele, mutta tuntuma on, että yhteet&kierukka&lattialämmityksenyhteet ovat varaajan keskellä ja omat mittaukset osa ovat toisesta reunasta logtempillä.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Jra

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 232
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #35 : 08.09.2014-10:52 »
Ei silti kierukkaa ihan pohjalle, sama jos "ämpäriin asentaisi" - kierukalta loppuu lämmin vesi! Tässä tosin pelastaa varaajan suht. suuri pohjan pinta-ala.
Aurinkokierukan paikka on ihan pohjalla el-kierukka vähän ylemmäs.

Kattilakalle

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 107
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #36 : 08.09.2014-11:30 »
Kiitän jälleen sivistävistä vastauksista:

Nyt on varaajat tilattu Jyrilta. Meni syteen tai saveen:

« Viimeksi muokattu: 08.09.2014-11:59 kirjoittanut Kattilakalle »
Orligno 200 25kW, 2x1000l varaaja 6kW-vastuksella, ILA15-ilmalämmitys, puukiuas ja hella, takka. Mitsu fh 25 ILP, Talo: rv 1982, n.130m2

Tero59

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 14
    • @pump_upp - best crypto pumps on telegram !
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #37 : 08.09.2014-11:52 »
Minun olisi tarkoitus tehdä vanhasta teräksisestä öljysäiliöstä paineeton varaaja. Mitat ovat 1m*1m*2m eli noin 2000 litraa. Säiliö on kellarissa, joten siihen pääsee hyvin käsiksi. Säiliö on tyhjennetty ja pesty puhtaaksi.

Neliskanttinen varaaja ei kestä painetta, joten siihen tulee avopaisunta ja kierukat lämmitystulolle kattilasta seka lähtö patteriverkostoon ja käyttövedelle. Kysymys kuuluu miten ne tulisi sijoittaa?

Toinen kysymys liittyy kerrostumiseen, paineettomassa varaajassa seisoo koko ajan sama vesi, onko se kerrostumisen kannalta hyvä vai huono asia?

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #38 : 08.09.2014-12:22 »

Nyt on varaajat tilattu Jyrilta. Meni syteen tai saveen:

Kyllä tuosta toimiva tulee, onnittelut  :)

Minun olisi tarkoitus tehdä vanhasta teräksisestä öljysäiliöstä...

Nimimerkki riepueetu taisi juuri toteuttaa suunnitelmasi mukaisen muunnoksen. Häneltä varmaan löytyy vinkkejä.
Noitten miljoonien omien kiertojen tarpeellisuutta kannattaa pohtia. Täällä myös käytössä avopaisunta eikä käyttöveden lisäksi kierukoita tai muita lämmönvaihtimia ole.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

riepueetu

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 137
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #39 : 08.09.2014-12:45 »
Morjens!

Tosiaan täällä tuherrettiin omasta kantikkaasta akku.
Entinen järjestelmä (öljypannun yhteyteen tehty ) oli sen verran uusi viritys,  että päätin liittää akun ja käyttövesivaraajan siihen joka toi muutaman "mutkan matkaan". Kaikki on kuitenkin lähekkäin toisiaan, niin päästiin lyhyillä putkivedoilla liittämään.
Akkuun en itse laittanut lämmitykierukoita vaan hoidan sen lämmityksen lämmönvaihtimen kautta, lämmitämpä sitä sitten Puulla tai Auringolla. Öljyllä akkua ei lämmitellä koskaan. Akusta otan lämmintä vain lämmityskiertoon.
Koska minulla on lämmönvaihdin , niin siellä akussa kiertää sama vesi kokoajan; mutta näyttää se lämmin kerrostuvan kantikkaassa ja aika matalassa säiliössäkin.
Oli ensin suunnitelmissa tehdä paineellinen akusta , mutta alkoi matkanvarrella hirvittää ja tuli sitten laitettua avopaisunta-astia akun päälle. Pääsin paljon helpommalla ja halvemmalla.
Kyllä sitä pitkään tuli mietiskeltyä ja suunniteltua (liiankin pitkään) , mutta lopulta aika yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus siitä lopulta tuli. Toki ei se noille nykyajan lämpöakuille pärjää...

Aurinkoista syksyä!

-Eetu-

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 516
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #40 : 08.09.2014-15:18 »
Minun olisi tarkoitus tehdä vanhasta teräksisestä öljysäiliöstä paineeton varaaja. Mitat ovat 1m*1m*2m eli noin 2000 litraa. Säiliö on kellarissa, joten siihen pääsee hyvin käsiksi. Säiliö on tyhjennetty ja pesty puhtaaksi.

Neliskanttinen varaaja ei kestä painetta, joten siihen tulee avopaisunta ja kierukat lämmitystulolle kattilasta seka lähtö patteriverkostoon ja käyttövedelle. Kysymys kuuluu miten ne tulisi sijoittaa?

Toinen kysymys liittyy kerrostumiseen, paineettomassa varaajassa seisoo koko ajan sama vesi, onko se kerrostumisen kannalta hyvä vai huono asia?

Käyttäjällä Jolla tais olla aikoinaan ja varaajana tilatankki vaakatasossa. Jossain täällä on siitä kirjoituksia jos vaan muistas missä  ;) hyvinhän sekin tais toimia.

Tuo kierukka on ongelmallinen jos sillä siirrät kattilasta varaajaan lämmöt. Ihan alas se pitäs laittaa mutta siinä kärsii kerrostuminen kun koko varaaja lämpenee niinkuin kattila liedellä (toki jäähtyy kerrostuen jos paluu on alas). Jos laitat sen ylös ei se lämmitä kun varaajan ylä-osan ja on vielä huonompi vaihtoehto. Voi paineettomaan varaajaan liittää suoraan kattilankin. Meillä on kotipaikalla 2,5 m3 varaaja avopaisarilla ja Arimax 35 kattila, avopaisarin alareuna on noin metrin kattilan yläpuolella. Laita se kierukka patteriverkostolle ja käyttövedelle, molemmille yläreunaan. Kotipaikalla on pannari kellarissa ja tuolla keinoin lämminvesikiertokin on omassa paineessa ja vesi kiertää 2 kerrosta ylöspäinkin.

pähkäilin tuota lisää, jos kierukalla lämmitetään varaajaa ja tarve ois vaikka 70c patterivedelle niin koko varaaja pitäs saada 70c lämpöön ennenkun sen lämpöistä alkas pattereihin mennä. Mikäli varaaja ois päässy vaikka 40c lämpöön jäähtymään 2 kuution vesimäärää 30 astetta lämmittäessä tarvitaan 72 kWh ja mikäli kokoajan menee myös käyttöön X määrä lämpöä on tuossa pikkupannulla tuntien homma (30 kW luokan vehkeillä) ennenkuin sopiva lähtevän veden lämpötila on saavutettu. Normisysteemeissä kun kattilan kuuma tulee varaajan yläpäähän saadaan haaleaankin varaajaan nopeasti kuuma patteriverkon lämpötila aikaiseksi. Toki jos lattialämmitys on lämmönjakona on tilanne eri.
« Viimeksi muokattu: 08.09.2014-21:41 kirjoittanut Pähkäilijä »
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #41 : 08.09.2014-22:25 »
Harvinaisen paljo tiivistyny hyvää ja tarpeelista infoo tähän ketjuun!

Jos Kattilakalle hurahat joskus aurinko tms hommeleihin niin mahdollinen luukkujen puute ei tule ongelmaks 1-varaajassa kun levarilla tai tuplakierukoilla onnistuu nekin hommat ihan kevyesti nuilla yhteillä/luukuilla! 2-varaaja voikin sitte käyttää dumppina ylituotolle 8)

Varmasti riimaa puskee nuilla varaajilla kun vaan saat kaikki kytkettyä kuvalleen-> teet ite niin tulee just eikä melkeen!
Vinkkejä saat varmaan aika hyvin tältäki voorumilta. Näillä muutamilla hepuilla ei mee näköjään ihan mutuiluna nää hommat niinku itellä tuppaa menemään yleensä ;D
Hitaasti mutta epävarmasti.

Kattilakalle

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 107
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #42 : 09.09.2014-00:27 »
Harvinaisen paljo tiivistyny hyvää ja tarpeelista infoo tähän ketjuun!

Kyllä näin on!

Kaikkea jos uskos mitä putkimiehet ja myyjät suustaan päästää, niin olisi huonommat vehkeet kalliimmalla. Kaltaiselleni ex-kaukolämmittäjälle foorumista on suuri apu.

Varaajiakin olisi toteutettu vaikka minkälaisten piirrustusten pohjalta. Kerroin kyllä käyttötarpeen ja pyysin, että jos jokin näyttää huonolta, niin saa huomauttaa. Myyjiä lähinnä kiinnosti, että milloin olen valmis maksamaan laskun, että saadaan tilaus vetämään. Täällä sitten sain parempia neuvoja esim. yhteiden sijoittamiseen, jne. Tietysti saattaahan se myyjäkin olettaa, että asiakas tietää mitä haluaa.

Tänään juttelin putkimiehen kanssa sarjaankytkennästä bivalentilla ja vaikutti olevan hieman tuntematon periaate hänelle, joten siinä lienee pohjimmainen syy rinnankytkennän suosimiselle.

Itsekin yritin netistä imeä tieto ks. venttiilityypistä. Eikös se ole ihan vaan 4-tieventtiili kahdella sisääntulolla, sekoituksella ja ulostulolla?

Ymmärtääkseni yksi lajinsa edustaja on Esbe VRB 140. Saakos tuohon Esbeen Ouman 800 heittämällä kiinni? Vaikuttivat nuo Esben omat kontrollerit melko hinnakkailta.
Orligno 200 25kW, 2x1000l varaaja 6kW-vastuksella, ILA15-ilmalämmitys, puukiuas ja hella, takka. Mitsu fh 25 ILP, Talo: rv 1982, n.130m2

VPJ

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 899
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #43 : 09.09.2014-08:44 »
Eikös se ole ihan vaan 4-tieventtiili kahdella sisääntulolla, sekoituksella ja ulostulolla?

Ymmärtääkseni yksi lajinsa edustaja on Esbe VRB 140. Saakos tuohon Esbeen Ouman 800 heittämällä kiinni? Vaikuttivat nuo Esben omat kontrollerit melko hinnakkailta.

Ekaan ON ja saa myös kytkettyä yksi sisään jo kolme ulos tai kolme sisään ja yksi ulos.

ESBE:n sivuilla hyvät kytkentäohjeet, LK Armatur tekee vastaavaa bi-valent venttiiliä (LK830) jossa neljä sakaraa helpottamassa ohjaimen kiinnitystä.
Molempiin saa Oumanin kiinnitettyä sopivalla välipellillä ja Oumna 800 mallejakin on kahdella eri takalevyllä ja molempiin omat sovitelevyt. Uuden ostaessa tulee muutama pelti mukana.

Jos tämäkään ei riitä niin Esbellä on 5-tie venttiili muistaakseni 5MG  :o laitetaan putkimies aivan sekaisin :o

Pattereiden paluuvettä voi käyttää lattialämmitykseen tai minun tapauksessani lattialämmityksen paluuvettä tallin lammitykseen (10c)
Nämä monitieventtiilit mahdollistavat fiksuja kytkentöjä vielä kun yhdistää siihen lämmön painovoimaisen  kerrostumisen vähän isommassa putkessa ???  Tätä en osaa selittää mutta pitäisi ottaa kuva.

Kannattaa tosiaan tutustua ESBEn katalogiin ja lukea ne pienellä painetut jossa kielletään tekemästä jotakin jonkun toisen patentoiman systeemin takia. Niistä saa hyviä vinkkejä :)




« Viimeksi muokattu: 09.09.2014-09:16 kirjoittanut VPJ »
Attack DPXL 25, Schiedel 250mm x 6150 mm Attack AS800K Akva 1000solarplus Ouman EH800B EXP 800 ja TMR/SP
Tyhjiöputket 70x1900mm  84 kpl
Aurinkopaneelit (sähkö) odottaa asennusta.
"Päiväkoti" Attack SLXL30, RST 154mmx6000mm+Akva Nero 2000 l+300 l, EH800B ja TMR/SP, Tp 20 kpl

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #44 : 09.09.2014-09:12 »
Tuossa yhden valmistajan tuote:

http://www.vexve.com/fi/tuotteet/vexve/lammonsaatotuotteet/sekoitusventtiilit/vexve-abv4/
http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/i/C0QmBQ/CJFrZa1KU785kI4oaoBf3Q/Vexve-AMV_ABV_manual-FI_DE_EN_SV_FR_RU.pdf

Noiden sekoitusventtiilien kohdalla on moottoriohjauksen yhteydessä hyvä miettiä Kv-arvo mahdollisimman hyvin kohdilleen. Väärin mitoitettu aiheuttaa helposti moottorin turhaa "sahausta" (esim. ylikorjaus).

Kytkennässä kakkosvaraaja ensisijaiseksi ja ensimmäinen toissijaiseksi lämmönlähteeksi.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.