Kirjoittaja Aihe: Varaajien yhteiden luonnostelua  (Luettu 16413 kertaa)

Kattilakalle

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 107
Varaajien yhteiden luonnostelua
« : 05.09.2014-17:11 »
Pitäisi pistää 2kpl 1100 litraisia varaajia tilaukseen: Luonnostelin yhteiden paikkoja Paintilla Seuraavasti.

Tuumin, että varaajat kytketään rinnan. Toiseen tulee varuiksi 6kw-vastuspaketti. Tähän varaajaan tulee sitten myös esilämmitys ja kv-kierukat.

Lähinnä mietityttää, että voiko varaajalta patterille menevät yhteet olla liian ylhäällä? Tai ovatko muut yhteet pystysuunnassa järkevästi toisiinsa nähden?

Orligno 200 25kW, 2x1000l varaaja 6kW-vastuksella, ILA15-ilmalämmitys, puukiuas ja hella, takka. Mitsu fh 25 ILP, Talo: rv 1982, n.130m2

Harri2

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 319
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #1 : 05.09.2014-21:23 »
Pari kyssäriä: Miksi patteripaluut ovat niin ylhäällä ja miksi rinnan, ei sarjaan?
Atmos DC70GSX, 3600l, 180m² vm.-37, 100m² 1/4lämmintä.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #2 : 05.09.2014-21:41 »
Ainakin oman ovaalin kanssa on huonointa se, kun kattilalta tulo ja meno ovat samassa pystylinjassa. Kattilalle palaa kuumempaa kuin on toisessa päässä varaajaa. Tämän näen hyvin kun on varaajan toisessa päässä logtemp anturit. Siellä on yleensä 10 astetta viileämpää vielä vesi, kun kattilalle paluu nousee nopeasti yli 55 asteesta 70 asteeseen ja toinen pää tulee paljon perässä. Sarjaan myös laittaisin ja kesä käytössä toinen pois käytöstä kokonaan, varsinkin jos joskus lyö aurinkoa rinnalle lämmittään.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Kattilakalle

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 107
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #3 : 05.09.2014-22:08 »
Kiitos kommenteista.

En itse tarkkaan ottaen ymmärrä sarjaan- ja rinnankykennän plussia ja miinuksia. Kuvittelin, että jos varaajat halutaan ladata "täyteen", niin se on yks ja sama miten kytketään. Putkari kävi katsastamassa asennuskohdetta. Kun mielipidettä häneltä kysyin, niin vastaus oli: "Kyllähän ne yleensä rinnan kytketään...". Tähän en osannut vasta-argumenttia esittää.

Patteripaluut (nro 3) olivat tuolla korkeudella pohjiksi lainaamissani kuvissa. Läimäisisitkö ne ihan alas asti?
Orligno 200 25kW, 2x1000l varaaja 6kW-vastuksella, ILA15-ilmalämmitys, puukiuas ja hella, takka. Mitsu fh 25 ILP, Talo: rv 1982, n.130m2

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #4 : 05.09.2014-22:26 »
Youtubesta löytyy hyvä video lämpökamerakuvauksesta, lataamisesta ja luovutuksesta. Linkki löytyy täältäkin jostain, ainakin Pähkäilijän muistista.

Edit. Tuolla tarkemmin: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=616.msg11756#msg11756
« Viimeksi muokattu: 05.09.2014-22:29 kirjoittanut kahe »
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Kattilakalle

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 107
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #5 : 05.09.2014-23:10 »
Tuo video on tullut töllöteltyä. Komeastihan siinä näkyy infrapuna-aallonpituudella kun varaajat sarjassa latautuu. siltikään en suostu ymmärtämään rinnan ja sarjakytkennän oleellisia huonoja ja hyviä puolia kotitalouden lämmityksessä:)

jos verrataan vaikka akkuihin: sarjaankytkemällä saadaan korkeampi jännite mutta kapasiteetti pysyy samana ja resistanssi kasvaa.

Rinnankytkenässä jännite pysyy samana mutta kapasiteetti kasvaa ja resistanssi pienenee.

Vääntäkää tästä joku minulle järkeenkäypä vesivaraaja-analogia, kiitos
Orligno 200 25kW, 2x1000l varaaja 6kW-vastuksella, ILA15-ilmalämmitys, puukiuas ja hella, takka. Mitsu fh 25 ILP, Talo: rv 1982, n.130m2

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #6 : 06.09.2014-07:55 »
Täälläkin olen pähkäilly toisen varaajan laittoa ja sarjaan tottakai. Hyöty on pitemmänmatkainen kerrostuminen ja lämpimän käyttöveden riittävyys myös keväästä syksyyn mahdollisimman pitkään kun ensimmäisessä ois 2 esilämmityskierukkaa.

Eniten täällä mietityttää miten mahdollisimman hyvin saa varaajaan palaavan veden jäähdytettyä ja siihen tuo sarjan ensimmäinen varaaja on tarkoitus valjastaa, patteripaluusta lähee lattialämmityksen meno, siihen paluuseen levari ja autotallin glygoli lattialämmitys. Sitten on helppo syöttää tähän varaajaan esimerkiksi auringosta tulevaa haaleaa vettä ( reijitetyllä latausputkella oletettavasti, ei kierukalla/ levarilla).

Kun varaajat on sarjassa saa lämmityksen aloituksen jälkeen puolta nopeammin käyttövettä & kuumaa patterikiertovettä. Varaajien yläpäähän jää usein "karvahattu" kun kierukat eivät ole katossa kiinni, pitäisikö sitten rinnankytkennässä olla 2 käyttövesikierukkaa molempien varaajien katossa jos haluaa maksimoida tilanteen keväästä syksyyn?

Toki oma tilanne on oma tilanne eikä nämä minun suunnitelmat jossain toisessa kohteessa toimi.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

kaji

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #7 : 06.09.2014-09:39 »
Kyllä mä ainakin luotaisin tältä palstalta saatuihin neuvoihin ennemmin kuin tämän päivän putkimiehien neuvoihin, rupee vaan olemaan noiten putkarien ammattitietämys aika surkeeta, onhan poikkeuksia olemassa mutta nekin rupee olemaan katoava lunnonvara.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #8 : 06.09.2014-10:12 »
Kierukat kun ovat siinä ekassa ja saat kesäaikaan hanoilla suljettua toisen, niin ei tarvitse molempia pitää välttämättä kuumina. Tietysti kapasiteetti on pienempi yhdellä. Rinnan on myös huonompi kuin yksi samankokoinen iso, koska lämpöhäviöt ovat kaksinkertaiset kahdesta pienemmästä. Aurinkokäytössä kesällä, jos sitä joskus siihen lisää, sitten tuo 1100 litrainen on  parempi kuin isompi tilavuus. Tarvittaessa voi sitten lisätä sarjaan lisää tilavuutta. Tämäkin on ihan omaa järkeilyä asian suhteen ja ihan käyttöveden maksimoinni kannalta. Rinnan kytkettynä kierukoista saisi parhaimman tehon molemmista ylhäältä. Vai kuinka? Onhan monella kaksi varaajaa, niin voisi hyvinkin kommentoida asiaa.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Kattilakalle

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 107
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #9 : 06.09.2014-10:20 »
Uskon sitä tahoa joka esittää minulle vakuuttavimmat perustelut.  Toistaiseksi olen vakuuttuneempi tämän foorumin perusteluista ;). Putkarin perustelu oli siis "Kyllähän niin ja niin on yleensä tehty".

En sikäli väheksy hänenkään ammattitaitoa. On ollut alalla rapiat 30 vuotta ja puukattiloita on puheiden mukaan tullut asenneltua kaikenmallisia ja kokoisia.

Jos kytkisin varaajat sarjaan ja minulla olisi kaksi kierukkaa käytössä, niin laittaisin ne siihen varaajaan johon tulee kattilalta vesi, eikös?

Onko jossain tällaisesta kahden varaajan sarjakytkennästä hyvää kaaviokuvaa, kiitos?
Orligno 200 25kW, 2x1000l varaaja 6kW-vastuksella, ILA15-ilmalämmitys, puukiuas ja hella, takka. Mitsu fh 25 ILP, Talo: rv 1982, n.130m2

Kattilakalle

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 107
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #10 : 06.09.2014-10:34 »
Rinnan on myös huonompi kuin yksi samankokoinen iso, koska lämpöhäviöt ovat kaksinkertaiset kahdesta pienemmästä.

Jos otetaan esimerkiksi 2 kuution varaaja (korkeus 2m , leveys 1m ja syvyys 1m) niin kokonaispinta-ala on 10m2.

Jos tämä korvataan kahdella 1 kuution varaajalla niin kokonaispinta-ala on 12m2. Eli pinta-alaa on 20% enemmän.

Eikai tämä kaksinkertaista lämpöhäviöitä vai?

Tietysti ylimääräiset putkitukset tuovat vielä lisää hävikkiä.
Orligno 200 25kW, 2x1000l varaaja 6kW-vastuksella, ILA15-ilmalämmitys, puukiuas ja hella, takka. Mitsu fh 25 ILP, Talo: rv 1982, n.130m2

VPJ

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 899
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #11 : 06.09.2014-10:53 »
Minulla on sarjassa, lämpenee hyvin ja nopeasti ensimmäinen ja toinen tulee perässä. Lattialämpöä otetaan kahdesta kerroksesta bi-valent venttiilillä. Tallin pattereihin otetaan ensisijaisesti lattialämmön paluusta, toiseksi kylmemmän varaajan ylhäältä ja viimeiseksi kuumemman varaajan keskeltä. Kytkentäkuvaa ei ollut tällä koneella, katson kotoa illalla.

Jonnekkin olen laittanut linkin saksan liveseurantakohteista jossa kytkennät sarjaan.

http://www.solarwebseiten.de/Anlagen/Rodermark/Live_RM/live_rm.html

Ylhäältä valitaan paikkakunta.


« Viimeksi muokattu: 07.09.2014-16:31 kirjoittanut VPJ »
Attack DPXL 25, Schiedel 250mm x 6150 mm Attack AS800K Akva 1000solarplus Ouman EH800B EXP 800 ja TMR/SP
Tyhjiöputket 70x1900mm  84 kpl
Aurinkopaneelit (sähkö) odottaa asennusta.
"Päiväkoti" Attack SLXL30, RST 154mmx6000mm+Akva Nero 2000 l+300 l, EH800B ja TMR/SP, Tp 20 kpl

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #12 : 06.09.2014-11:10 »
Kyllähän tältäkin foorumilta löytyy vastaukset noihin kysymyksiin jo moneen kertaan...

Mielestäni on onnistumisen kannalta olennaista että on tiedossa mitä haetaan. Jos vähintäänkin osasyy on harrastus (kuten monella palstalaisella) on lähtökohdat jotain muuta kuin jos haetaan mahdollisimman pienellä vaivalla ja edullisesti toimivaa lämmitysjärjestelmää.

Kun lähdetään hakemaan ratkaisua tarpeeseen päästään paljon parempaan lopputulokseen, kuin jos on mielessä ajatus jolle haetaan perusteluja ja ratkaisuja joilla sen saa toimimaan.

Vain erikoistilanteissa varaajan lämpötilakerrostumisella ei ole merkitystä.
Mitä korkeampi varaaja, mitä vähemmän sekoittavaa virtausta (eritoten sivuttais virtausta joka on pelkästään haitallista kerrostumisen kannalta), mitä suurempi lämpötilaero jne. jne. kerrostuminen on tehokkaampaa.
Lieriömäinen, korkea varaaja jossa otto ja paluu on johdettu ääripäissä keskelle, mahdollisimman suurella lämpötilaerolla ja sekoittamatta mahdollistaa parhaan kerrostumisen.

Kun lähdetään hakemaan parhaiten toimivaa, olosuhteet sanelevat nopeasti rajat ja määrittävät kuinka optimaaliseen tulokseen päästään.

Toinen vaihtoehto on lähteä rakentamaan systeemiä jonkun ajatuksen perustalle kuten usein saneerauksen tjms. "pakon" saneleman johdosta joudutaan. Lopputulos ei kuitenkaan ole paras vaikka toimisikin ihan hyvin.

Ei ole mitään syytä käyttää lämmönvaihdinta (kierukka/"levari") jos sellaiselle ei ole tarvetta. kyseiset lämmönvaihtimet on ensisijaisesti suunniteltu kohteisiin joissa kaksi kiertoa eivät saa sekoittua. Jos molemmissa kierroissa on sama aine eikä muuta syytä ole pitää kiertoja erillään on mielestäni järjetöntä miettiä miten saan homman toimimaan mahdollisimman tehokkaasti kierukan tai levarin kanssa. Tällöin esim. reikäputki jne. voi olla hyvä ratkaisu, mutta tarve ei olekaan enää erottaa kierrot, vaan tehostaa kerrostumista.

Akuilla ja vesikiertoisella lämmitysjärjestelmällä ei ole toistensa kanssa mitään yhteistä. Sähkö-vesi vertailut riittävät havainnolistamaan todella yksinkertaisia yhteneväisyyksiä. Noilla tiedoin ei pystytä lämmitysjärjestelmän toimintaan mitään rakentavaa tuomaan.

Varaajien kohdalla koko tilavuus on teoriassa kapasiteettia, mutta käytännössä käyttäjälle on vähemmän merkitystä varaajien koolla jos varastoitua energiaa ei voida hyödyntää.

Mielestäni pitäsi lähteä kysymyksistä miten paljon energiaa kuluu? Mihin se kuluu? Miten paljon aikaa/rahaa/vaivaa siihen ollaan valmiita satsaamaan? jne. jne.

Tämän jälkeen haetaan optimaalista ratkaisua. Lopulta päädytään ratkaisuun joka on kompromissi monessa, mutta kuitenkin paras "olosuhteet" huomioiden.

Lisää OT:

Hyvä esimerkki aiheeseen liittyen oli mielestäni hakea perusteluja varaajahankinnalle suhteellisen "kalliista", "huonomaineisesta" jne. liikkeestä. Suomalaisen käsityön perustelu oli tuskin tosissaan kirjoitettu?!
Jos ja kun jossain vaiheessa itse "uutta" systeemiä rakennan koen että mielummin sijoitan rahani tarpeen mukaan ja niille tahoille jonne se "kuuluu".
Jos työllä on merkitys hankinnanvalinnassa, eikö suunnittelu, tuotekehitys, testaus, asiakaspalvelu jne. paina vaakakupissa.
Monet kattilanvalmistajat esim. keskieuroopassa panostavat paljon näihin asioihin ja se toki vaikuttaa myös tuotteen hintaan. Kuitenkin suomalainen kuluttaja sijoittaa rahansa slovakialaiseen kopiokattilaan sekä peltipurkkiin jossa säilötään vettä. Kummassa tapauksessa työn tehnyt saa enemmän itselleen? Onneksi markkinoita on myös Suomen ulkopuolella jolloin myös kehitys on mahdollista ja myös me täällä Suomessa saamme nauttia tulevaisuuden "lambda" keksintöjen tuomista eduista...


40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #13 : 06.09.2014-11:15 »
Tuo on se pahinta, että sanotaan, että näin on aina tehty. Uutta ei enää opita eikä hyväksytä, vaikka olisi perustellusti todistettu toisin. Tekniikat ja käsitykset muuttuvat. Ei minullekaan nuori putkari maininnut, että lattiapaluu tulee liian ylös ja suoraan. Nyt puskee sitä kautta kuumaa lattiaan koko ajan, mikäli kiertovesipumppu pyörii hiljaa.

Kaikki ajatelma menee tuon käyttöveden saannin kanssa, jonka kanssa itsekin pähkäilen miten sitä jälkikäteen parantaisin järkevimmin vanhaan. Kun ymmärrät tuon videon latauksen purkuvaiheen, niin käsität kyllä missä ne kierukat pitää olla. Rinnan kytkettynä, en nyt muista tuolle vastaavaa videota suoraan, mutta kierukan yläpuolelle jää yleensä paljon vettä ja sitä kuuminta, kun lataus viilentää varaajan alhaalta ylös, niin lämmin käyttövesi loppuu nopeammin kierukan kohdalta. Eikä siinä auta esilämmityskierukka alhaalla, kun ei siellä ole enää kovin lämmintä. Auttaa se tietysti jonkin verran. Sarjassa tuo koko kakkospytyn kuuma vesi purkautuu ensin ja hyödynnetään kokonaan. Näkyy videosta hyvin värierona, kun ykköspytty jää alhaaltakin haaleaksi, kun kakkospytty on kokonaan viileämpi tyhjänä. Kahta rinnan voi ajatella pelkästään kuin tuo ykkösvaraaja purkautuessaan. Ladattaessa tosinpäin kuten Pähkäilijäkin kertoi, eli nopeammin tulee lämmintä käyttöön heti sarjassa kuin vaikka kymmenenn rinnan. Kaikki lämpiävät yhtä hitaasti ylhäältä käsin kunnes saavuttavat yläkierukan. Tämän takia myös kierukka mahdollisimman ylös hattuun.

Lämpöhäviö ei nyt ole ihan kaksinkertainen, mutta on se enemmän kuin 20%. Joudut pitämään kuumempana ja suurempi lämpötilaero aiheuttaa suuremman lämpöhäviön. Suurimmat lämpövuodot tulevat myös yhteistä.

Saa korjata, jos jotain pielessä.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Kattilakalle

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 107
Vs: Varaajien yhteiden luonnostelua
« Vastaus #14 : 06.09.2014-13:17 »
Kyllähän tältäkin foorumilta löytyy vastaukset noihin kysymyksiin jo moneen kertaan...

Varmasti onkin, mutta aina ei aloittelija ymmärrä edes mitä on kysymässä, saati sitten vastausta :D. Tästä on itselläni kokemusta sekä kysyjänä että vastaajana. Toiselle selkeä vastaus on toiselle täyttä hepreaa.

Mielestäni on onnistumisen kannalta olennaista että on tiedossa mitä haetaan. Jos vähintäänkin osasyy on harrastus (kuten monella palstalaisella) on lähtökohdat jotain muuta kuin jos haetaan mahdollisimman pienellä vaivalla ja edullisesti toimivaa lämmitysjärjestelmää.

Kun lähdetään hakemaan ratkaisua tarpeeseen päästään paljon parempaan lopputulokseen, kuin jos on mielessä ajatus jolle haetaan perusteluja ja ratkaisuja joilla sen saa toimimaan.

Omalla kohdallani haen ratkaisua jossa huomioitava kompromissina kokonaiskustannukset sekä teknisen toteutuksen järkevyys. Itselläni myös ahtaat tilat ovat selkeä rajoite. Jos helppoa ratkaisua haluaisin, niin ottaisin kaukolämmön.

Ei ole mitään syytä käyttää lämmönvaihdinta (kierukka/"levari") jos sellaiselle ei ole tarvetta. kyseiset lämmönvaihtimet on ensisijaisesti suunniteltu kohteisiin joissa kaksi kiertoa eivät saa sekoittua. Jos molemmissa kierroissa on sama aine eikä muuta syytä ole pitää kiertoja erillään on mielestäni järjetöntä miettiä miten saan homman toimimaan mahdollisimman tehokkaasti kierukan tai levarin kanssa. Tällöin esim. reikäputki jne. voi olla hyvä ratkaisu, mutta tarve ei olekaan enää erottaa kierrot, vaan tehostaa kerrostumista.

Nyt en heti saa kiinni mitä tällä tarkoitat. Itse tarvitsen kaksi kierukkaa käyttöveden lämmitykseen. Luin, että esilämmityskierukka auttaa säilyttämään kerrostuman paremmin. Aiemmin yritin kysyä, että miten esilämmityskierukka ja varsainen kv-kierukka on järkevää kytkeä varaajien sarjakytkennässä.

Akuilla ja vesikiertoisella lämmitysjärjestelmällä ei ole toistensa kanssa mitään yhteistä. Sähkö-vesi vertailut riittävät havainnolistamaan todella yksinkertaisia yhteneväisyyksiä. Noilla tiedoin ei pystytä lämmitysjärjestelmän toimintaan mitään rakentavaa tuomaan.
Tämä on varmasti pitkälti totta. Itse vaan tajuan sähköistä enemmän, joten pääni sisällä ajattelin varaajaa konkkana, kattilaa virtalähteenä, potentiaalieroa kerrostumana, jne... ;D

Mielestäni pitäsi lähteä kysymyksistä miten paljon energiaa kuluu? Mihin se kuluu? Miten paljon aikaa/rahaa/vaivaa siihen ollaan valmiita satsaamaan? jne. jne.

-n. 20000kWh
-suurelta osin lämmitykseen ja käyttöveden tekoon
Puiden teko käsipelillä (moottorisaha/kirves)/kattilan ja varaajan uusimisen budjetti n. 9-10k€/Vaivaa tässä kyllä on nähty kun asioita nollalähtötiedoilla on yritetty edistää ;D

Hyvä esimerkki aiheeseen liittyen oli mielestäni hakea perusteluja varaajahankinnalle suhteellisen "kalliista", "huonomaineisesta" jne. liikkeestä. Suomalaisen käsityön perustelu oli tuskin tosissaan kirjoitettu?!

Saamani varaajatarjous Enekalta oli samaa luokkaa kuin Hemeltronilta. Enekan edustajan neuvot olivat asiallisia ja sain kysymyksiini ja tarjouspyyntöihini vastaukset nopeasti. Plussana voi sanoa, että selkeällä suomen kielellä. Hemeltronin edustajan suomi on hyvää verrattuna Toru-Jyriin. Tosin Hemeltorniltakin pyysin ehdotusta missä varaajat olisivat sarjassa ja yhteet pitkissä kyljissä. Sain kaavion jossa varaajat olivat rinnan ja yhteet kapeilla sivuilla:




Toru-Jyriltä saamani ensimäinen vastaus (suora lainaus):
Lainaus
Ota pyöreä muoto varaaja, niin on mahdollista eristää sitä. Ovaali varaaja emme voi eristää. Mikä on mielipiteeni?

No, kyllä tästä eteenpäin päästiin muutaman selventävän postin jälkeen :D.

Enekalla oli myös nopein toimitusaikalupaus ja halvin rahti. Kuitenkin netistä löytyy keskusteluja Enekan taloustilanteesta ja tämä hieman rajoittaa ostohaluja. En tosin tuomitse firmaa yhden suoli24-keskustelun perusteella. Siksi kyselin täältäkin kokemuksia...

Kotimaisuus ei minulle sinänsä ole suuri asia, mutta jos samaan hintaa saa, niin voisi olla jopa ratkaiseva tekijä.
« Viimeksi muokattu: 06.09.2014-13:26 kirjoittanut Kattilakalle »
Orligno 200 25kW, 2x1000l varaaja 6kW-vastuksella, ILA15-ilmalämmitys, puukiuas ja hella, takka. Mitsu fh 25 ILP, Talo: rv 1982, n.130m2