Pystyuuni hitsatulla palotilalla ja palokanavilla

[velikulta]

Hei konkarit.
Mitä ajatuksia herättää?
 

#Pystyuuni teräksisellä palotilalla ja poskikanavilla perinteisen muuratun pystyuunin tapaan mitoitettuna.
# Varaavat kivet ladottu terässydämen ja piipun ulkopuolelle verkon sisään joidenkin kiukaiden tapaan

(1) Löytyykö mitään parempia ominaisuuksia perinteiseen muurattuun pystyuuniin verrattuna?
(2) Onko teräksen kesto-ominaisuus tulikanavissa parempi, jos poltetaan maalattua puuta, lastulevypaloja, ym polttopuun seassa?
(3) Mikä on palamisen hyötysuhde verrattuna vastaavaan muurattuun pystyuuniin?
(4) Kuinka hyvin irtokivet pystyvät varaamaan lämpöä? Tuli ja kaasut kun kulkevat teräsputkessa eivätkä nuole kiveä.
(5) Kerääkö laitos liikaa pölyä lämmityskauden ulkopuolella?
(6) Onko vaarana liian nopea rautalämpö löylyhuoneen kiukaan toimintaperiaatteen mukaan?
Tosin lämmitettävä tila on 60m2*4m korkea = 240m3
(7) Löytyykö markkinoilta vastaavaa, johon mahtuisi 60cm klapit?
(8 ) Jos kannattaa kokeilla, mistä löytyisi hitsari? Jos ei, niin mistä muurari pääkaupunkiseudulle? 

[Jra]

Mikä etu tällä saavutettaisi? Ehkä keveys, jos sitä haetaan niin kannattaa tutustua kiertoilmatakkaan.

Ainakin tulipesä kannattaa tehdä muurattuna niin palotapahtuma on parempi. Palamisen hyötysuhde on todennäköisesti huonompi kuin muurattuna - jos palotilan lämpö saadaan kunnolliseksi niin se käy liian kuumana ja tarvitaan materiaaliksi tulenkestävää..

[lmfmis]

...painossa ei kauheasti pääse säästämään....tuo teräs kun on aika painavaa?

Mitä tällä yritetään saavuttaa verrattuna tavalliseen varaavaan?

Ulkonäkö?  Eikös saman saisi aikaiseksi verhoilemalla tavallisen tiilitakan kiviverkolla? Vai tuleeko liian suuri...poskikanavat muurattuna lappeellaan kenties?

[seppol]

Teräksen tai raudan käytöllä varaavassa uunissa ei ole mitään hyötyä. On tehty sisäosia joilla lämmintä saadaan nopeammin mutta varaavassa uunissa siitäkin on vain haittaa. Anoppilassa on pellistä tehty sisäosa takassa -50 luvulta. Nyt ilman mukana tulee savut sisälle. Ei voi korjata vaan koko uuni on purettava.
Teräkset ei kestä uunin sisällä olevia olosuhteita. Teräslevy eristää kiviä lämpiämistä kun ne lämpiää muutenkin huonosti. Teräksen lämpölaajeminen on erilaista kiveen verrattuna joten se ei voi koskettaa muurausta. Vain vettä sisältävät osat on tehtävä metallista ja niihinkin tulimuuraus suojelemaan metallia liekiltä.

[Pannarix]

Tässä juuri uusimassa yhden puukattilan luukkuja joissa on ollut sisäpuolella 1cm paksut teräslevyt liekkiä vasten. Jäähdytysrivoista huolimatta teräslevyistä ei jäljellä muuta kuin nurkat joissa pultit kiinni. Seppol on aivan oikeassa, tulitiiltä sinne missä on tulta, muu ei kestä, jos sekään. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan.
Pystyuuneihin saa koettuja ohjeita joista voi soveltaa sopivan laitoksen. Ei muuta kuin opettelemaan muurausta, ohjeita on netti täynnä. Ainahan voi yrittää tehdä paremman.

[seppol]

Kävin Metko messuilla Jämsässä. Katselin yhtä puukattilaa ja siinä oli luukun sisäpinnalla ainakin 10 sentin tulenkestävä eriste. Vähitellen ymmärretään se että palopesää ei saa jäähdyttää. Veden lämpötilalla ei ole mitään tekemistä palotapahtuman kanssa.
Viisi vuotta sitten tein hyödyllisyyssuoja-anomusta Vesimiilustani Patentti ja rekisterihallitukselle. Siinä on lähdetty siitä että ensin poltetaan ja sitten jäähdytetään. Tulitiiliverhous palopesässä näkyy liitetystä havainnekuvasta. Edelleenkin esitetään että laustermostaatti "suojelee" kattilan palotapoahtumaa liian kylmältä vedeltä.

[Pähkäilijä]

Valurauta tuon kestää, peltikattilat alkaa vuotaa nopeemmin

[ev3449]

Kävin Metko messuilla Jämsässä. Katselin yhtä puukattilaa ja siinä oli luukun sisäpinnalla ainakin 10 sentin tulenkestävä eriste. Vähitellen ymmärretään se että palopesää ei saa jäähdyttää. Veden lämpötilalla ei ole mitään tekemistä palotapahtuman kanssa.
Viisi vuotta sitten tein hyödyllisyyssuoja-anomusta Vesimiilustani Patentti ja rekisterihallitukselle. Siinä on lähdetty siitä että ensin poltetaan ja sitten jäähdytetään. Tulitiiliverhous palopesässä näkyy liitetystä havainnekuvasta. Edelleenkin esitetään että laustermostaatti "suojelee" kattilan palotapoahtumaa liian kylmältä vedeltä.

Kyllä kait tuo on ymmärretty jo niin kauan kuin fysiikkaakin on ymmärretty. Kokonaisuudesta on kyse, eikä lopputulos ole monestikaan jokaisen yksittäisen kohdan osalta ideaali. Tämä ei varmaankaan johdu ymmärtämättömyydestä. Veden lämpötilalla on tekemistä kattiloiden kohdalla myöskin kokonaisuuden kannalta, ei yksittäisesti niinkään palotapahtuman. Monesti lataustermostaatilla on monia toimintaan vaikuttavia ja sen käyttämiseen ratkaisuissa vaikuttavia tekijöitä.

Olen asiasta eri mieltä.
Polttotapahtumassa vesikiertoisessa tulisijassa veden lämmöllä on ratkaiseva merkitys.
Palotapahtumassa fysiikan lakien mukaan lämpö siirtyy kylmempään päin, joten kuuma liekki kun kohtaa kylmän pinnan, seurauksena on nokeentuminen.

Kyllä ja kyllä. Nämä eivät kuitenkaan ole millään tavalla ristiriidassa seppol:n mainitseman kanssa. Kyse on toteutuksesta ja siitä ettei veden pitäisi olla tekemisissä ideaalitilanteessa palamisen kanssa laisinkaan.
Palotapahtumaahan ei haluta millään jäähdyttää? Voiko vesi olla palamislämpöistä? Onko mahdollista pitää metalli, etenkin jos sitä toiselta puolelta jäähdyttää vesi, liekin lämpötilassa palotapahtumaa jäähdyttämättä?

[seppol]

En viitsisi ruveta saivartelemaan mutta en voi mitään sille että uunien ja kattloiden valmistajat tekee tuotteensa niin että veden lämpötila vaikuttaa palamiseen. Toista vuotta sitten olin mukana yhdessä etupesä projektissa. Siinä palaminen tapahtuu kokonaan kattilan ulkopuolella 40 senttisen tulimuurauksen sisällä. Kattilaan puhalletaan vain kuumat kaasut. Ei se etupesä tiedä onko siinä kattilassa vettä vai ei eikä myöskään sen mahdollista lämpötilaa.
Vettä nestenä voi olla 374 asteen lämpötilaan saakka. Tosin painetta pitää olla 225 bar.

[Rampe]

Lämpötilalla on ainakin vaikutusta vesijäähdytteisen kattilan kestävyyteen. Alhaisilla lämmöillä on vaarana kastepiste, joka voi syödä peltiä nopsaankin tahtiin esim. konvektiokanavista.

Kattilapajalla valmistaja näytti oikein paikat mistä se menee puhki ensin, jos ajellaan matalilla lämpötiloilla.. ja toisaalta vielä tuon lisäksi käytetään kosteaa polttoainetta.
Heillä oli jonkinlainen kokemus asiasta, kun paikkaustöitä ovat tehneet.

[ev3449]

En viitsisi ruveta saivartelemaan mutta en voi mitään sille että uunien ja kattloiden valmistajat tekee tuotteensa niin että veden lämpötila vaikuttaa palamiseen. Toista vuotta sitten olin mukana yhdessä etupesä projektissa. Siinä palaminen tapahtuu kokonaan kattilan ulkopuolella 40 senttisen tulimuurauksen sisällä. Kattilaan puhalletaan vain kuumat kaasut. Ei se etupesä tiedä onko siinä kattilassa vettä vai ei eikä myöskään sen mahdollista lämpötilaa.
Vettä nestenä voi olla 374 asteen lämpötilaan saakka. Tosin painetta pitää olla 225 bar.

Kuten sanottu, ideaalitilanne ja kaupallinen tuote usein eroavat toisistaan. Vaikea kuvitella tehtaan valmistavan kotitalouteen kattilaa esim. 40cm tulimuuriseinämällä, 374 asteisella vedellä 225bar paineessa???

Itseään kunnioittavat kattilanvalmistajat pyrkivät varmaankin olosuhteet huomioiden parhaaseen kompromissiin ja tietämystä kyllä löytyy. Lopulta markkinat määrää tuotteen laadun.

Linkin mainosvideossa näkyy perus käänteispalokattilan toiminta ja rakenne aika selkeästi. Varsinainen palaminen on pyritty pitämään eristettynä ja riippumattomana veden lämpötilasta hyvinkin pitkälle.

https://www.youtube.com/watch?v=KWUbsPhp57w

[AnssiKo]

Tarkoitin latausautomatiikan turhan olemassaolon käyttöä järjestelmässä.

Siltä osin kun lataustermostaatti nopeuttaa lämpötasapainon saavuttamista, siitä on oma hyötynsäkin. Samaten, mikäli latauspumpulla saadaan pata toimimaan pienemmällä vesitilavuudella, saadaan kokonaishyötysuhdetta karva nostettua.

[seppol]

Muistuttaisin vaan että kumpikaan, kattilan tai varaajan tilavuus, ei esiinnyt kattilan hyötysuhdetta laskettavassa kaavassa.

[geswas]

Ei varmaan palotapahtuman hyötysuhdetta laskiessa mutta kokonaishyötyä mitä varaajaan saatiin talteen esiintyy. Tuo ylimääräinen kattilan vesi kun on aina lämmitettävä ensin ennekuin varaajan lataus alkaa ja kaiken hauskaksi se myös suurelta osin jäähtyy lämmityksen loputtua hormista harakoille.

[velikulta]

kiitokset ajatuksista ja kommenteista