Pelkkä pumppu latauspaketin sijaan

[seppol]

Hitsattuihin rakenteisiin tulee mahdollisesti suuriakin sisäisiä jännityksiä. On tuttua että ohuet levyt vetelee hitsattaessa. Ei paksummatkaan vähemmän vetele mutta ei tule suuria ulkoisia muodon muutoksia. Yleensä nämä jätetään huomiotta. Jos niistä halutaan eroon koko kappale on hehkutettava. Se on erikoinen taiteen tai tieteen laji ja siihen on omia yrityksiään. Hehkutus voidaan tehdä 500 1200 asteen lämpötiloihin aineesta riippuen yleensä uunissa.
Kun hitsasin Vesimiiluja ajateltiin lämmittää sitä nestekaasupolttimella mutta ei sitä sillä saa ollenkaan kuumaksi. Sitten meinasin tehdä kovat tulet sen ollessa tyhjä vedestä. Jäi kuitenkin tekemättä. Luulisin ettei kattilantekijät niitä juuri hehkuttele. Jos se kuitenkin on lähes jännityksetön on turha toivoa että se muutaman kymmenen asteen lämpötilaeroilla hajoaisi. Näillä omakotikattiloilla vaan vähän lämmitetään vettä.

[AnssiKo]

Tarkoittanet lämpölaajenemista.

Pienenä vinkkinä:
 Itte ymmärrän jännityksen ja laajenemisen tarkoittavan eri asioita.  Tietysti jos rakenne on suunniteltu vähä miten sattuu, niin otollisissa olosuhteissa lämpölaajeneminen aiheuttaa jännitystä rakenteisiin. Pahimmillaan rajut jännitykset rikkoo rakenteita. Oikein suunniteltuna ja toteutettuna ne ei aiheuta harmmia.

Lämpöjännityksellä tarkoitin eri osien erilaisen lämpenemisen kautta tulevia erilaisen lämpölaajenemisen aiheuttamia jännityksiä. Vaikka bi-metalliliuska, niissä lämpeneminen on sama mut eri metalleilla on erilaiset lämpölaajenemiskertoimet. Samalla metallilla tulee sama reaktio, kun eri osat lämpenevät eri määrän. Eli ei ilmiö, vaan sen seurannaisvaikutus.

Ja lämpölaajeneminen on fysikaalinen ilmiö, lämpötilan muutoksen funktiona. Sitä ei pysty kiertämään tai välttämään. Ilmiön vaikutuksia voi minimoida materiaalivalinnoilla, eri materiaaleilla on erilainen lämpölaajenemiskerroin. Tai sitten hillitsemällä lämpötilan muutoksia.

Koneenrakennuksessa on likimain aina kyse kaikenlaisista kehä- tai kotelorakenteista. Usein pääosin liian jäykkä rakenne siirtää kaikki voimat siihen heikoimpaan kohtaan, joka sit napsahtaa. Jos koko rakenne olis sopivasti joustava, samanlaista kuormituspistettä ei tulisi. Kuten sanoit, tuo on suunnittelua.
Lämpölaajeneminen ei lopu ajan kuluessa, mutta metalli käyttäytyy eri tavalla.

[AnssiKo]

Täytyy puuttua nyt puheena olevaan proplematiikkaan metallien rakenteisiin ja käyttäytymiseen erilaisissa lämpötiloissa.
Metalleissa tapahtuu puristus-ja vetojännitystä erilaisissa rakenteissa ja lämpötilan muutoksen johdosta.
Kattilarakenteissa uudelleen kiteytymistä (rekristallisaatio ) tapahtuu vain osassa kattilaa, jolla ei ole siten suurtakaan merkitystä keston suhteen. Metallien jännitykset poistuu  " lämpökäsittelyn " myötä nopeasti. Kattilaan kohdistuu myös mekaanista rasitusta, joka pahimmillaan voi rikkoa rakenteita. Biopoltossa myös erilaiset hapot syövyttävät kattilan rakenteita.

Mites tuon rekristallisaatiolämpötilan kanssa on, kun toisella puolella on vesivaippa, päästäänkö noihin lämpötiloihin?

Entäs mitä nuo mekaaniset rasitukset ovat? Joku pöljä tökkii trukilla kylkeen? Entäs jos on vain pumppukärry, onko mekaaniset rasitukset silloin ongelma?

[AnssiKo]

Hitsattuihin rakenteisiin tulee mahdollisesti suuriakin sisäisiä jännityksiä. On tuttua että ohuet levyt vetelee hitsattaessa. Ei paksummatkaan vähemmän vetele mutta ei tule suuria ulkoisia muodon muutoksia. Yleensä nämä jätetään huomiotta. Jos niistä halutaan eroon koko kappale on hehkutettava. Se on erikoinen taiteen tai tieteen laji ja siihen on omia yrityksiään. Hehkutus voidaan tehdä 500 1200 asteen lämpötiloihin aineesta riippuen yleensä uunissa.

Myös matskun lämmönjohtavuus vaikuttaa vetelyyn. Helppo (=pakko) oppia, kun hitsaa esim rosteria. Heftit ja hitsausjärjestys auttaa vetelyyn, mutta jännitykset ei siitä vähene. Hehkutuksen lisäksi jännityksiä saa pois muillakin keinoilla.

[seppol]

Ei jännitys ole huono asia. Oikeastaan juuri siihen perustuu rakenteen kestävyys. Jännitys syntyy esimerkiksi jos paino on palkin päällä. Sisäiset jännitykset ovat useimmiten täysin turhia ja niiden suuruutta tai suuntaa ei tiedetä. Jos pingotan tangon kahden kiinteän pisteen välille, odottaisin ehdotuksia kuinka jännitys siitä puretaan lämmittämättä tanko niin että tapahtuu muodonmuutos. Ulkoapäin on vaikea saada selville onko tangossa edes vetoa vai puristusta.

Tämä jännitysasia ei estä käyttämästä pelkkää latauspunppua. Käsitellään lujuusoppia jossain muualla.