Jämä nature/opettelua

[Orlanni]

Siis tämä?:
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CCAQFjAA&url=http%3A%2F%2Fonninen.procus.fi%2Fdocuments%2Foriginal%2F12503%2F7%2F1%2FJamaNature.pdf&ei=n6V3VPHpHKK8ygOinoLAAw&usg=AFQjCNFk1NEHmx47vh5lgCQToEJ-TUBUng&sig2=MKvF6GxyEeD3svz0IYJcoA&bvm=bv.80642063,d.bGQ

Kuvasta pääteltynä näyttäisi siltä, että ensiöilma syötetään luukusta suoraan puiden sekaan, eikä sitä ohjata varastopesän alaosaan kuten useimmiten näissä uusimmissa kaasutuskattiloissa. Samoin toisioilma näyttäisi menevän luukusta suoraan  arinan alle ilman esilämmitystä. Tälläinen järjestely toimii kuitenkin esim. Veda 35:ssa. Kannattaisiko verrata Vedan ja Jämän arinoita josko sieltä löytyisi jotain vinkkiä toiminnan parantamiseksi.

[repa]

http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/443348/vtiedote71_95.pdf?sequence=1

Tuolla on sivulla 8 havainnekuva samasta ( saman näköisestä ) kattilasta, jossa toisioilma johdetaan arinan sisään. Mene ja tiijä näistä?

Tuommonen ensiöilman "yleissyöttö" on sikäli huono että koko puumassa hiiltyy samaa tahtia, josta seuraa se että arinalle ei kerrykkään ajoissa sitä hehkuvaa hiilikerrosta. Siitä taas seuraa se että isot puut palavat pinnaltaan liekillä, joka ei ole kovinkaan kuumaa. Nämä liekit luikertelevat puiden välistä ja menevät arinan raosta toisiopesään mutta toisioilma vain jäähdyttää niitä entisestään. Toivottuun kaasutukseen ei päästä.

Saattais olla että tuomoseen pitäis kuitenkin laittaa paljon pikkutikkusia pojalle ja päälle hiukka isompia?

Taas kerran totean että oman kattilansa kanssa joutuu viettämään laatuaikaa jonkin verran, että tulee sinuiksi kattilan kanssa. Kattilat ja olosuhteet vaihtelevat, joten kovin tarkkoja ohjeita säätöihin ei voi antaa.

[Pähkäilijä]

Jäspin Ecopuu on samanlainen rakenteltaan kun tuo Jämä Nature.

[Orlanni]

Omassa Orlan W:ssä on tehokas savukaasuimuri kuten tässä Jämässäkin. Ensiöilman säädöt on oltava todella pienellä, ettei varastopesässä ole liekkiä. Eli ensiöilmalle on  kaksi aukkoa, joiden korkeus on 40mm ja ne ovat nyt 3mm auki. Lisäksi ensiö- ja toisioilma kulkee yhteisestä, halkaisijaltaan 30mm suuruisesta porauksesta. Näillä säädöillä savukaasut ovat n. 200-240 ºC.  Toisioilman säätö helpottui kun porasin alaluukkuun 3mm reiän puikkoanturia varten. Korkeimmat liekin lämpötilat ovat olleet yli 1100º mäntyklapilla.

[jyrinor]

Nyt on testattu eri puilla ja säädöillä.

Eli siis näin:

-pesän pohjalle kuivaa pilkettä ja se hiillokselle asti
-päälle kuivaa hiuman isompaa pilkettä
-niiden päälle ulkokuivaa viimetalvena tehtyä isompaa koivuklapia
-kaikki niin tiiviisti kun 30cm klapin saa ja koivua

ensiöilma ~20mm auki (enemmän jos pistää kiinni sammuu toisiopalo)
toisio 5-10mm auki

-koko pesä hetkenpäästä tulessa ja harmaa savu
-piipunpäähän kun pistää käden niin savu kosteata, melkeimpä vesihöyryä eikä haise mitenkään pistävälle vaan normaalille koivunsavulle

Toisiopalo palaa kohinalla keltaisella liekillä, tarkistuslasi veti melko nopeasti mustaksi
Piipunpäässä en ole käynyt katsomassa mikä karstan tilanne, pitää tarkistaa lähipäivinä.

Kuvassa koko pesä tulessa, toisiopalo palaa hyvällä kohinalla, savukaasut n.200c, latauslämpö 80c

[jyrinor]

Eli kun pisti tuollaisen taskusta löytyneen avaimen piipunpäähän, kostui se hetkessä tuollalailla.
Kuva piipunpellin päältä, karsta nuohouksesta tullutta.

[25mottia/v]

Morjens!
Kyllä kai hiilivetyjen palo kuuluukin tuottaa vesihöyryä. Lopputuotteet pitäisi olla hiilidioksidi ja vesi? Jos siis kaikki reaktiot menevät täydellisesti.... Se pitäisi vain saada "kuivana " höyrynä ulos eli tarpeeksi lämpimänä.  Jos saat työkalun viileään pintaan tiivistymään kosteutta mutta piippu on sisältä kuiva, ei tilanne liene huono millään muotoa.

Tuo harmaa huntusavu, voi olla ihan tarpeeksi puhdasta, riippuu ilmoista miltä se kuuluu näyttää.  Huntu häipyy, eikä esim. jatkun havaittavana lähikaupalle asti?   Höyryn kuuluu näkyä, varsinkin viileällä tai kostealla ilmalla.  Tosin "normali koivunsavu" - kuvaus savun hajusta antaisi aihetta vielä epäillä että kaasupalo ei ole ainoa reaktio vaan kulkee paljon tavaraa sitä saavuttamattakin.  
Aika herkällä joku asia on nyt jos ensiön pienennys sammuttaa toisiopalon.  ja olet varmaan koittanut molempia säätöjä molempiin suuntiin?  Onhan se ilmakanavien toiso- ja ensiökanavisto ja tiiveys tutkittu?  

Tämä on mielenkiintoinen tapaus, pakko seurata loppuun asti, jatka vain kirjoittelua kunnes asia ratkeaa.
Joku epäsuhta on siinä että koko pesä palaa mutta silti ensiöilman pikkuinennkin vähennys lopettaa palokelpoisen kaasun tuoton....  Kyllähän omassakin kattilassa on kohta kaikki puut mustia ja sieltä täältä tulessa ( MAGA MA 40) mutta tuli on loimottelevaa ja tuottaa paksua silmiä kirvelevää savua sinne puupesään ( jippii, se se juuri mahtavaa polttoainetta onkin toisiopesään)  Magassa on ensiöilman tuonti etuluukun alaosan kautta pesän yläosaan!  Mutta vaikka haluttaisi se jotenkin johtaa alemmas niin silti palotulos on hyvä juuri näinkin!..  Hmm... enpä hätäile, suunnittelijan on varmaan polttanut toisenkin pesällisen.  Voi olla etten koske rälläkällä ikinä tuohon yksinkertaiseen mutta ihmeen toimivaan puupesä/ toisopesä- rakenteeseen.

Kun luukkujen keskivaiheilla on se kiinteä alue, niin sen kohdalla on sisäänmenot ensiö- ja toisioilmoille. Jälkimmäinen on 2 kpl arinan sisään menevää putkea, sormi mahtuu reilusti.  Ensiö taas on yläluukun alle menevä litteä kanava joka puhaltaa luukun kehyksestä luukun väliseinän sisään ja ylös ensiöpesän lakeen.
Jämässä on erilainen se eturakenne vaikka varmasti samaa ilmojen erillistä jakoa siinäkin haetaan.  
Onhan arinaan menevä ilma tiiviisti omassa kanavassaan?  Ei halkeamia arinakivessä ym?  Eikä tukoksia??  

[25mottia/v]

Tai tarkemmin katsoen kuvaa..  Miten Jämässä sekoitetaan toisoilma ja puukaasu?  Eihän kukaan ole vaan tehnyt jotain muutosta siihen? 

[jyrinor]

Voin ottaa lisää kuvia kattilasta kun tänne näytti olevan niin helppo lisätä niitä.

Ja jos joku porilainen kokee mielenkiintoa tulla laitetta katsomaan, niin saa toki tulla!
Vaivanpalkkana saa vaikka klapeja

[repa]

Kilosta puuta syntyy 700 - 800 g vettä. Savukaasuihin tarvii sen verran lämpöä ettei tiivisty piippuun. Kylmällä säällä on hiukka hankala erottaa mikä on savua ja mikä höyryä.

Poltto on jo kohtalaista jos savut ei haise kitkerälle.

Jos ensiön pienentäminen sammuttaa toision niin todennäköisesti toisioilmaa on silloin liikaa.


Jos mielenkiintoa riittää, niin kokeile sytytystä pussillisella grillihiiliä, silloin kaasutuspalo alkaa varmasti.

Omassa protokattilassa samoja ongelmia, tarkka diaknoosi vielä puuttuu mutta yksi havainto on että liian suurella teholla tulee yritettyä, jolloin puupesä alkaa liekehtiä liikaa ja hiilustaa ei ehdi syntyä tarpeeksi, puupesän kaasut karkaa "raakoina" toisiopalotilaan eivätkä ehdi palaa kunnolla.

[Heater]

Savukaasut jos on valkoisen harmaat ni homma ok. Jos on kosteutta klapeissa niin kyllähän sitä tulee piipustakin

[25mottia/v]

Joo, jotain kiitosta tässä kynään tarttuneille miettijöille: innostuksen vallassa olen ajanut alusta asti 100% puhallinmaksimilla.  Eihän se mitään haittaa, kun tuli on vakiintunut ,PID purkki ajaa puhallinta alas, kohti tavoite- savulämpöä mutta ylösajovaihe on ollut kuin suihkukoneen selässä ja liian rajuna alkanut palo on halunnut vetää aina suoran kanavan halki koko puumassan ja hiillos on tahtonut lähteä sen alun myötä pois.  Tulta on ollut alapesä täynnä ja latausteho saman tien unelmatasolla.  No, 40 kilowatin kattilaa ei varmaan ole hyväkään ajaa yliteholla joten luinpas puhallinasetuksien pienentämisestä...  ja panin ensin 70, sitten 50% maksimiksi... Olipa syy se tai ei, niin eilen palo alkoi hyvin, mutta se jälkipoltin- ääni jäi pieneksi ja nätimpi kiihdytys tuotti hyvän hiilipatjan, alapalotilassa oli pinkki/ sininen/ keltajuovainen pehmeä valtavan kuuma liekki..  Eli ehkä paras kaasutus- olotila tähän asti...  En meinaa nostaa puhallinmaksimia ihan heti vaan tutkin tätä.  
Juju taitaa olla niin pieni asia, että kun alku ei ole valtavaa kaiken palavan kaasun pakkovetoa valtavaan toisiopaloon ( paljon suunniteltua isompaan)  vaan rauhallista liekin hulmuttelua alaspäin, niin se erittäin tarpeellinen hiilikerros syntyy paksummaksi ja pysyy..  Voiko tämä olla näin pienitä jutuista kiinni?   Se "isopalo" millä tähän asti olen aloittanut, on tuottanut kuumuuden takia puhdasta paloa, mutta tämä hiilen läpi vedettu "riemukaasu" taitaa olla kemiallisesti eri tavaraa?.  
No, loppupoltto on mennyt sekä hulmu- alulla että rauhallisellakin alulla samalla tavalla, lämmön säätelemän puhallintehon merkeissä ( 5-50% ) mutta jälkimmäinen siis tukevan hiilimäärän avulla, joten koko homma paljon paremmalla palolla...   Näin tässä opitaan kun katellaan ja kuunnellaan ja luetaan muiden ajatuksia ja kokeillaan.

[25mottia/v]

Lisänä, että yläpalon jälkeen tuo ei- ideaali käänteispalaminenkin on ollut puumassa/lämmöntuotto- suhteeltaan ylivoimainen ja nenä pitkällä nuuskittu savuanalyysikin ollut lähes hajutonta.  Nyt näin sellaista liekkiä, ettei aiemmin ole ollut, värikin ihan eri.  Eli uusi, iloinen yllätys taas tuli kattilan kanssa.  Pitää vaan antaa sen aloittaa hitaammin ja ei niin himoita ylitehoja. 

[repa]

Lisänä, että yläpalon jälkeen tuo ei- ideaali käänteispalaminenkin on ollut puumassa/lämmöntuotto- suhteeltaan ylivoimainen ja nenä pitkällä nuuskittu savuanalyysikin ollut lähes hajutonta.  Nyt näin sellaista liekkiä, ettei aiemmin ole ollut, värikin ihan eri.  Eli uusi, iloinen yllätys taas tuli kattilan kanssa.  Pitää vaan antaa sen aloittaa hitaammin ja ei niin himoita ylitehoja. 

Noin se homma etenee    kohta puoleen saat sen sinisenliekin toisiopaloon.

Sitten tuleekin taas uusi päänvaiva, nimittäin toisioilmansäätö ei vaikuta mitenkään liekkiin. Tuo kaasuseos nimittäin palaa ihan sujuvasti 0,5 - 1,5 ilmakertoimella, siihen tarvittais ammattimies ja analysaattori säätämään toisioilma kohalleen. Tarkoitin tietty lamdaa    Sormituntumalla kannattaa mennä aika pienellä ilmalla, liika ilma jähdyttää ja sitä typpeä menee turhan takia kuumennettuna hormiin.


Taas kerran totean että oman kattilansa kanssa joutuu viettämään laatuaikaa jonkin verran, että tulee sinuiksi kattilan kanssa. Kattilat ja olosuhteet vaihtelevat, joten kovin tarkkoja ohjeita säätöihin ei voi antaa.

[Nature 40]

Ensiö ja toisiopalon luukut kannattaa laittaa kiinteästi tiettyyn asentoon. Termostaatin ketjusäätö on olematon ja haittaa puiden lataamista. Kokeilemalla löytyy sopivat asennot.

Aluksi pitää sytyttää pieni tuli jotta saadaan hiillosta pohjalle. Sitten ladotaan pesä mahdollisimman tiiviisti. Puiden pituuden oltava aika lähelle pesän pituutta (tiiviys). Liian pitkiä ei kannata laittaa palamaan. Holvaa ja tuottaa sitten häkäpäästöjä savuun. Tiivis ladonta on parhaan polton tae, joten pesällisen puut tulee varata viereen ja ylipitkät poistaa etukäteen. Lähelle varattu puumäärä saadaan nopeasti pesään ja tehokas palo siten myös nopeasti käyntiin.

2000l on liian pieni varaaja tuohon kattilaan, jos on kuivaa koivua polttopuuna. Joudut laittamaan yli puolet havupuuhalkoa tai sitten lataamaan hieman vajaita pesällisiä koivua. Tulen teko vasta kun varaajän ylälämpö alkaa pudota. Kokemus opettaa katsomaan asteet milloin voi tulet laittaa.

Tuhkan poisto 3-4 pesällisen välein. Seuraa savukaasulämpöjä palon ollessa täysin kehittynyt n 90 min kohdalla. Jos lämmöt kohoaa yli 207 astetta on aika nuohota kattilan lämmönkeruukanava niiden nuohousluukuista. Savukaasun kohonnut lämpö johtuu lämmönkeruukanavan karstoittumisesta ja tuhkaantumisesta, sillä siksi kanava ei enää ota kaikkea lämpöä savukaasuista.