Kirjoittaja Aihe: Jämä nature/opettelua  (Luettu 8102 kertaa)

jyrinor

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 7
Jämä nature/opettelua
« : 27.11.2014-21:48 »
Tervehdys!
Pannuhuoneeseen punnerrettiin tuossa syksyllä Jämän nature 40 käästeispalokattila+2000l varaaja.
Laitteet on vm.2002.
Onhan tuo ihan eri planeetalta kuin vanha högfossin kaksoiskärytin..

Mutta nyt siis vasta opettelen tuon käyttöä, ensimmäinen ns. oikea puukattila, kaikki termitkin vielä vähän hakusessa.
Suurin ongelma on nyt se että mulla on jemmassa 60m3 polttopuuta joka on vain 33cm eikä yhtään 50cm.
Tämä ongelma on siinä että pesä tuossa on 50cm ja vaikka miten niitä sinne asettelee, syttyy koko pesä poikkeuksetta kerralla ja savu on sen mukainen eikä toisiopaloa? tapahdu kunnolla. Olen polttanut kattilassa nyt noin 2heittomottia 50/50 mänty ja koivuklapia ja tänään piipunhattua asentaessani iski pieni järkytys. Hormissa sentin kerros karstaa+pikeä.
Rassasin puhtaaksi ja nuohosin kattilankin kokonaan. Kattila oli suht puhdas.

Miten oikein saisin tuon palotapahtuman toimimaan kunnolla? Olen kokeillut eri polttoaineilla, ensiö ja toisio -ilman säädöillä ja jopa peittämällä 20cm teräslevyllä osan arinan reitistä ja silti koko pesä palaa niin että kohina käy, niin sen ei käsittääkseni kuuluisi toimia. Tuntuu jotenkin ettei vetoa olisi tarpeeksi, liekki tuntuu pyrkivän ylöspäinkin, eikä pelkästään arinan reitistä alas?
Piipunpäästä tulee tasaisen harmaa savu niin kauan kunnes pesässä pelkkä hiillos.

-puu varmasti kuivaa, (voiko olla liian kuivaa?)
-piippu 6m täystiili+yläpäässä 140mm 1m rosteriputki jatkona
-korvausilma saa varmasti
-savukaasut 180-230c



tjh

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 158
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #1 : 27.11.2014-22:40 »
Vähän saman tyylinen ongelma oli täälläkin pari vuotta sitten. Uusi kattila nielee 75 cm pulikoita, mutta joka paikka oli täynnä puolen metrin puita. No, eihän ne sinne mene mitenkään perin sillain että koko pohja peittyisi. Lopputulos kutakuinkin sama, savua riitti. Voihan niitä väärän mittaisia puitakin poltella, mutta vaatii hiillosta alle.

Mutta jos puut nyt ovat olleet oikean mittaisia niin jotain muutakin ongelmaa taitaa olla. Liian kuivat puut ei ainakaan tuossa Termaxissa ole ongelma, kunhan puut ovat pesässä suht tiiviisti.

Mitenkäs kattila pelaa kun lisäät puita reilun hiilloksen päälle?
« Viimeksi muokattu: 27.11.2014-22:43 kirjoittanut tjh »
Termax Natura 60 ja Arimax 520, varaajat 3000 + 1100 litraa, rintsikka vajaat 200 m2, lämmin ulkorakennus 80 m2

jyrinor

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 7
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #2 : 27.11.2014-23:41 »
Reilun hiilloksen päälle kun pistää puita niin samanlainen harmaa savutus ja koko pesä melko nopeasti täydessä valkeessa.
Seuraavaksi pitää koittaa etsiä 50cm koivuklapeja kokeiluun, että auttaisiko se. Mutta jotenkin nuo 33cm pitäisi saada poltettua pois.

pjokinen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 162
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #3 : 27.11.2014-23:53 »
No kato, otat motukan käteen ja sahailet osan puoliksi. Ladot pesään 33cm+16cm mittaisina pötköinä ja joka toinen kerros limittäin edelliseen verrattuna. Luulisi auttavan edes vähän? Kai nuo sinun 33cm pöllit on tarpeeksi paksuja ettei mitään hammastikkuja? Hyvään pesään pitää lykätä paksua pölliä, näin ne naiset väittää  :D

jyrinor

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 7
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #4 : 28.11.2014-00:00 »
Ihan klapin kokosta, ehkä enemmän hammastikkuja kun pölliä, tuli tehtyä koneeseen 8 osaan halkaiseva terä niin vähän koko pieneni.

Pitäisikö se pesällinen saada mahdollisimman tiiviisti pakattua?

jiihuima

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 144
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #5 : 28.11.2014-00:50 »
Siis tämä?:
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CCAQFjAA&url=http%3A%2F%2Fonninen.procus.fi%2Fdocuments%2Foriginal%2F12503%2F7%2F1%2FJamaNature.pdf&ei=n6V3VPHpHKK8ygOinoLAAw&usg=AFQjCNFk1NEHmx47vh5lgCQToEJ-TUBUng&sig2=MKvF6GxyEeD3svz0IYJcoA&bvm=bv.80642063,d.bGQ

Varmaan tulee ongelmaa, jos pientä puuta ja ilmavasti heittää pesään, vaikka minä mitään kyseisestä kattilasta tiiä, mutta yleisesti minusta niin. Helposti nousee koko löyhään kekoon tuli, tiukemmassa toiminee paremmin.

Toimiihan savukaasuimuri loogisen oloisesti. Jotain ohjauselektroniikkaakin näyttää olevan, lienevät savukaasuimurin ja latauksen ohjailuun. Onkohan niiden asetukset kohdallaan. Kuvan mukaan konvektiossa jarruja, onhan ne paikollaan?

Tulipa meleko kummallisen näkönen linkki tuohon ylemmäs. Lataa kuiten siitä ainakin mulla pdf-tiedoston.
Arimax 35, Termovar 32 latauspaketti savukaasuanturilla, Jäspin sähköovali 2.4 ite hitsatuilla kattilayhteillä, 2 käyttövesikierukkaa, Metro 300L lämminvesivaraaja. Aurinkolämpöä 8m² tasokeräimillä ja lämmönvaihtimella. Rintamamiestalo ~150m². Puuta vuodessa ~20p-m³ + saunapuut.

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #6 : 28.11.2014-00:55 »
Tiiviisti hyvinkin. Puiden pituuden ei pitäisi hirveesti vaikuttaa palamiseen.

Onkohan se arina semmonen kuin sen pitäis olla? Entä ilmanjakokanavat? Meneekö ohituspelti varmasti kiinni?

Kokemattomalla on myös taipumus yrittää polttaa liian isolla teholla, eli aluksi neuvoisin pienentämään varastopesän ilmansaantia.

Tuolta löytyy ohjeet ilmansäätöihin, ks. sivut 12 & 13
http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/kayttoohjeet/Econature_kayttoohje_1011_R1.pdf

pjokinen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 162
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #7 : 28.11.2014-00:56 »
Jos tikkua lykkäät pesään, niin ei siinä kyllä tiiviyskään auta. Eikös noihin yleensä suositella 5-20cm paksua tavaraa. Joku reilu 10 cm olisi kai aika hyvää.

Puuhan on aika hyvä eriste joten paloaika pitenee mitä paksumpaa pystyy syöttämään. Se keskusosa siis hiiltyy hitaammin paksuissa pölkyissä. Toisaalta lämmön luovutuskin on hitaampaa, mutta kaiketi samalla hallitumpaa, kun ilmamäärä on vakiompaa koko palotapahtuman ajan. Naturessahan ei ole mitään nopeasti palotapahtumaan reagoivaa ilmamäärän säädintä, joten tuo savuttaminen on ihan normaalia kun lykkäät nopeasti palavaa risua sisään, jolle ei ole tarpeeksi ilmaa tarjolla palotapahtuman vaatimaan määrään nähden.

Sitä en tiedä miten tuo ilmamäärä tuossa kattilassa pitäisi säätää, mutta eiköhän joku foorumilaisista osaa auttaa?

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

jyrinor

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 7
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #9 : 28.11.2014-07:51 »


Toimiihan savukaasuimuri loogisen oloisesti. Jotain ohjauselektroniikkaakin näyttää olevan, lienevät savukaasuimurin ja latauksen ohjailuun. Onkohan niiden asetukset kohdallaan. Kuvan mukaan konvektiossa jarruja, onhan ne paikollaan?


Kyllä, sama laite kyseessä. Jarrut paikallaan, eikä ole leikelty eli alkuperäisissä mitoissa.
Imuria ja latauspumppua ohjaa elektroniikka, ne toimii ihan oikein.
Tiiviisti hyvinkin. Puiden pituuden ei pitäisi hirveesti vaikuttaa palamiseen.

Onkohan se arina semmonen kuin sen pitäis olla? Entä ilmanjakokanavat? Meneekö ohituspelti varmasti kiinni?

Kokemattomalla on myös taipumus yrittää polttaa liian isolla teholla, eli aluksi neuvoisin pienentämään varastopesän ilmansaantia.



Arina ja ne alapesän tilit ehjät ja ohjeen mukaan asennettu. Ohituspeltiä tässä vanhemmassa mallissa ei ole.

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #10 : 28.11.2014-09:21 »
Terve!
Jokin asia ei ole kohdallaan tai oikein tulkittuna.  Voisin ensin sanoa, että tarkasti oikean mittaiset puut kuuluvat vain laboratoriotesteihin ja kaikki muu palaa kunnolla, jos vain mahtuu pesään niin ettei ota päistään kiinni ja holvaa. Pesässähän on muutenkin puolen tunnin päästä täysi kaaos: poikki palaneita puita, niiden pätkiä ja mahdollisia aukkoja, jotka hiljalleen sortuvat umpeen.  Kunhan ei kovin harataa tikkutaloa ole pesässä, eikä suoraa reittiä pohjalle ja nieluun niin kaikki palaa kunnolla, näin väittäisin.
Tuo, että saat palamatonta tulemaan niin paljon läpi, kertoo isosta ilmaongelmasta.  Jos paksu savu pysyy ja pysyy, on se merkki siitä, että toisiopalo ei syty ollenkaan.  Se taas kuulostaa siltä, että ensiöilma on jostain syystä ihan selällään ja toisioilmaa ei ehkä tule yhtään.  Itse olen polttanut 10 pesää käänteispalossa ja yhden pesän aikana, noin 15 tai ehkä 20 minuutin ajan onnistuin sössimään toisiopalamisen alun tuonnemmaksi, laittamalla isoja puita alas ja hitaasti kuumenevan palon, joka ei omalla energiallaan saanut toisopaloa vaan kitkutti sillä esipesässä alkaneella liekillä kauan, sitä aukosta pitkänä lomottaen mutta liian kylmänä.  Lopulta ja sitten ihan äkkiä, se palava kaasu syttyi kokonaan ja muutos oli valtava: savut lähes katosivat, pannun ääneen tuli hiukan voimakkuutta lisää ja savukaasun lämpö alkoi nousta pian.
Tutki, onko ensiöilman reitti ok, luukun tiiviste ok, sekä etsi toisioilman reitti ja katso että se on auki arinan reikiin asti.  
Aloita pikkutesti siten että kun puut palavat hyvin, ala käsin tai jollain esineellä jarruttaa ensiöilman saantia.  Se kääntää ilmasuhdetta automaattisesti toisioilmavoittoiseksi.  Jos kuumaa kaasua on tarjolla ja arina kuuma, et voi välttyä, että jossain vaiheessa oikea ilmasuhde saa pesän synnyttämään enemmän palavaa kaasua kuin siellä palaa ja toisioilman sytyttämään sen rikkaan savuseoksen.  Silloin pitäisi savun värin kadota ja ihan korvin kuulla eron.  Pystytkö äkemään alapesään, edes hetkeksi?  se kertoo mitä on menossa.  kattilasi on suunniteltu ja toiminut joskus ( tuoss testissäkin hyvin).
Pesässä puiden on pakko palaa, ei ne muuten voi tislautua ja painua kaasuna alas.  Mutta niiden pitää palaa niin kitumalla että riittää savussa ruokaa toisioliekkiin.  Kun ylä luukun avaa, pitää tulta näkyä, eli kyllä puut savat palaa. varsinkin alussa on ihan ok jos täydellä pesällä tuli on siellä pohjalla, mutta samassa kuumassa pöntössä ne puut ovat ja lopuksi kaikki tulessa.  mutta juju on siis se että se palava puumassa saa liian vähän ilmaa ( ensiöilmaa) palaakseen kuten ylpalo. Ensiöilmaa annetaan gtietty määrä ja se tuottaa puukaasua tarvittavan  määrän, palamista apuna käyttöäen. iso puumäärä ei sillä ilmalla voi palaa kerrala, mutta pienempi määrä on kokonana tulessa ja haiduttaa kaasua koko pinnaltaan. Avainsana on paljonko säädetyllä ilmalla syntyy tulta ja kuumuutta tekemään sitä kaasua. tarkoitus siis ei ole eikä saa olla antaa niin paljon ilmaa että käsissä onkin yläpalokattila alakautta viedyllä savuhormilla ( luulen että sinulla on ilmatasapaino nyt niin) Eli jos kaikki palaminen keskittyy puupesään, on jostain syystä se ilmojen suhde siis joko väärin ymmärretty taikka sitten jossain toisioilmareitissä tukos.  tee radikaaleja ilmansaantitukoksia ja kokeita, nimenomaan toisioilmaa lisäten ja ensiötä kuristaen.  
Onhan savuimuri kunnossa ja kattilassa riittävä imu?  ( tosin omassa kattilassa kun se vain kuuma on, säilyy hyvä toisiopalo ihan hitaallekin ilmankululle asti, kun tehosäädin hidastaa puhallinta).
Mutta joku kynnys nyt säädöissäsi on joka estää sille viimeiselle palovaiheelle siirtymisen, homma on ihan pienestä kiinni.
« Viimeksi muokattu: 28.11.2014-09:29 kirjoittanut 25mottia/v »

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #11 : 28.11.2014-09:51 »
Kyllä ainakin oma kokemus kertoo muuta ja hieman harhautui 25 mottiakin tekstissä samaan. Alussa ei ole puiden koolla merkitystä, mutta olisi kuitenkin tekstin puolivälissä. Kyllä kaasutuskattila toimii sytytyksen jälkeen parhaiten, kun on pesä isoa halkoa täynnä tiiviisti eikä pieniä kuivia kapuloita, jotka palavat yläpaloisesti kaikki kerrallaan. Itsellä tuo toteutui ainakin, kun isän tekemiä ylivuotisia puolen metrin tikkuja poltteli pois ja yläpesä pääsi päistään palamaan samalla. Kyllä kävi kuumana pannu. Täysmittaisilla ja isoilla haloilla saa kaasutuksen puista parhaiten ja sen rauhallisemman toisiopalon aikaiseksi.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #12 : 28.11.2014-11:12 »
Joo,mulla ei kokemus vielä käänteispalosta riitä puiden koon tarkkaan arviointiin, mutta pituuden suhteen näyttää kaikki menevän hyvin.  Sopivan kookasta ja tiiviisti, sekä nielun päälle hyvä hiillostava palo, jota vielä tuo puutäyttö pystyisi hyvin ruokkimaan, siinä voisi olla minun ajatuksissa paras ruoka käänteiselle. 
Mutta järkeilin vaan että jos ei ole pesässä tiivis, painava puumassa vaan pienempää ja höttöisempää puuta ja paljon vähemmän, niin sama ensiöilmamäärä sallii silloin koko puuläjän olevan tulessa lähes alusta asti.  Silti omien kurkkimisen tuloksena se toisioliekki näyttää palavan hyvin vaikka koko pesällinen loimottaa ja puskee tulta ja savua.
Mutta omat kokemukset tarkentuu ja paranee kun pääsee näkemään joskus näkölasista tarkemmin liekkiä.
Nythän on vain käytössä analysaattorit: Kurkkaus alapesään ja nopea liekin arvio, hehkuuko punaisena tuhka, onko ssulanutta tuhka "piparia" kourussa, sekä yleensä liekin nopeus ja tilavuus.  Sitten analysoimaan ulos savua eli kävely alatuulen puolelta.. Jos tulee yläpalo- romanttisia muistoja, eli toisio ole saavuttanut oikeaa lämpöään. Jos taas haisee joko ei miltään tai semmoiselta lattialla olavelta märältä tuhkalta ( kostealla kelillä haju menee semmoiseksi, ehkä lentävän tuhkan takia?) niin sitten on mielestäni kattila  "c- duurissa"  . 
Se on minut mukavasti yllättänyt että lähes pesä kuin pesä on alkanut tuhkua sitä tosikuumaa toisoliekkiä aika pian.  Mutta takuuvarma ja paras tulee kun kerää kaiken jäännöshiilen ja pikkutikkua nielun päälle ja isot puut siihen tosiaan mahdollisimman tiiviiksi.  Itsellä on se nielu ehkä 25 senttiä pitkä.  Ehkä siksi kaikki puumitat käy?  Nielujahan on pidempiäkin eli silloin ehkä puut ei peitä jos on väärän mittaista puuta.

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #13 : 28.11.2014-11:15 »
Oliko täällä joskus ollut jollain Jäspin kanssa imuriongelmaa kun oli pyörinyt väärin päin?   Kuka osaa sanoa pystyykö tuommoisen kondensaattorikoneen kytkemään kahteen suuntaan?   Oma triakki säätöinen imuri taas ei toimi kuin töseli tietyllä tavalla seinässä.

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: Jämä nature/opettelua
« Vastaus #14 : 29.11.2014-10:17 »
Hyviä neuvoja tulee mutta kukin neuvoja lähestyy ongelmaa omasta näkökulmastaan; jollakulla liikaa vetoa, toisella liian vähän, jollakin holvaus tai hiilustan häviäminen jne. Eli hiukka savolaisittain: vastuu siirtyy kuulijalle ( lukijalle ). Emme voi olla aivan varmoja mistä ongelma johtuu vaikka sen seuraukset ovat kuvatunlaiset.

Käänteispaloiset vaatii ehdottomasti sen kuuman hiilloksen arinan päälle, jotta toisiopalo käynnistyy oikealla tavalla. Joku oli laittanut pussin grillihiiliä arinalle varmistaakseen ensimmäisen sytytyksen.
Liika toisioilma sytyksen aikana jäähdyttää toisiopaloa ja haittaa syttymistä.
Varastopesässä pitäis olla niinpaljon palavaa puuta ja niin vähän ilmaa että palaminen siellä olis "huonoa". Huonosti palaneet savut kuumenevat hehkuvassa hiilikerroksessa n. 1000 C tuntumaan  ja syttyvät itsekseen kun saavat sopivasti toisioilmaa.
Mitä enemmän hehkuvaa hiiltä on arinan päällä, sen paremmin kaasutus toimii. Kun varastopesä on puolillaan hiiliä, on aivan sama minkälaista "biomassaa" päälle laittaa; "siinä menee vanhat sekä nuoret samal`lailla"   tarkoitin että pienemmät sekä isommat puut, kuivat- ja kosteatpuut.

Oliko täällä joskus ollut jollain Jäspin kanssa imuriongelmaa kun oli pyörinyt väärin päin?   Kuka osaa sanoa pystyykö tuommoisen kondensaattorikoneen kytkemään kahteen suuntaan?   Oma triakki säätöinen imuri taas ei toimi kuin töseli tietyllä tavalla seinässä.

Kondensaattori käynnisteisen moottorin pyörimissuunta vaihtuu kun kondensaattori-käämi-yhdistelmän läpi menevän virran suunta vaihtuu, helppo homma sähkärille, pitää vain muistuttaa sähkäriä että tarkistaa oikean pyörimissuunnan. Muutamia tapauksia on tullut tietoon että imuri on pyörinyt väärinpäin.
Hiukka hämmästytti tuo töpselin asennon vaikutus, pieni riski siinä voi olla jos töpseli  kytketään eri vaiheeseen kuin kattila.