Käänteispalokattilan puun kaasuunnuttaminen palamistapahtuma

[markkulievonen]

Niin, ajattelin tehdä aloituksen tästä alueesta eli onko käytännön tasolla huomataviakin eroja eri kattila merkeillä. Ihanne tapahtumahan olisi, miten tulipesässä oleva puu määrä kaasuuntuisi tasaisesti  puiden polttamisen aikana. Siis  tulipesän alimpana olevat puut vain kaasuuntuisivat / palaisivat ja  ylempänä olevat puut laskeutuisvat kohti arinaa. Näin tulipesän pikeentyminen olisi vähäisempää. Videokuvista päätellen monen käänteispalo kattilan tulipesää on runsaasti pikeentynyt.

Niin, nyt kiinnostaisi Atmos DC 40 GS kattilan käyttäjien kokemukset eli miten herkästi tuli nousee myös tulipesän yläosaan, vai pysyykö kaasuuntuminen suurimmaksi osaksi tulipesän alaosassa / arinan päällä. Tulipesähän on lievästi alipaineinen ja ensiöilma ohjaantuu suoraan alas polttokammioon ja näin tulipesän yläosa hapettuu heikosti ja siten puiden kaasuuntuminen / palaminen yläosassa olisi heikolla tasolla.

[AnssiKo]

Käänteispalon toimii hiukka eri tavalla ku alapalo. Ennen kaasuuntumista puut lämpiävät ja kuivuvat, eikä se kaasuuntuminen tapahdu kerralla 'rajapinnalla', vaan kaasuuntuva aine kerrallaan, puumassan lämpenemisen tahdissa.

Ei tuota varastopesän pikeentymistä kannata pelätä, ei se umpeen kasva! 

Palon karkaaminen varastopesään on eniten puusta ja säädöistä kii. Rutikuiva lehtipuu ja liikaa ensiöilmaa, se on siinä. Ittellä eniten ollut ongelmia vuoskymmeniä katon alla kuivuneiden madonsyömien 'tarvepuiden' kanssa, ilmansäätö on kirurgihommaa. Helpottaa, ku polttelee sekapesällisiä, hiukka tuoreempaa sekaan rauhoittamaan.

Tuntuu, et sulla on aika tarkka asenne lämmityshommiin. Ei kaikkea voi hallita eikä optimoida, puunpoltossa on aikast monta variaabelia. Silti käänteispalo on kertaluokkia tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää ku yläpaloisella pusaaminen. No, kylhän tää harrastuksestakin käy. 

[markkulievonen]

>Tuntuu, et sulla on aika tarkka asenne lämmityshommiin.<

Tuo lienee totta, mutta herkästi ymmärtäen vääärin. Niin, olipa kysymys lämmityshommista,  ihmisen psyykkeen muuttamisesta, mielentasapainon vahvistamisesta, raha-asioiden hoitamisesta jne... jne..., niin punainen lanka on tiedostaa päämäärä, jota kohden kurottautua / kasvaa.

Jos ihmisellä ei ole mitään mielikuvaa / ymmärrystä asiasta ja tavoitteista, niin on täysin mahdoton muutokselle. Aivan sama jos ei ymmärrä mitään puun palamisesta ja yleensä kattilalla lämmittämisestä, niin huonolla tuurilla tappaa jopa itsensä,- puhumattakaan, että kasvaisi ymmärryksessään paremmalle tasolle  tilanteen hoitamisessa.

Mutta,- tieto myös todelllisesti tuottaa tuskaa ihmiselle ja myös pettymyksiä. Esim. Ostaessani tuon Atmoskattilan näkemättä niin pettymys oli melkoinen. Piirsin aiemmin mielikuvan kattilasta  käyttäjien ja kannanottojen perusteella. En ollut uskoa silmiäni kun sain kattilan ja tutkin sitä.Omat näkemykset toimivasta kokonaisuudesta oli ristiriidassa näkemäni kanssa. Luulisi jokaisella kattilan valmistajalla olevan punainen lanka ottaa savukaasuista lämpöä vesitilaan vesitilan kautta. Taas atmos on panostanut tämän alueen ensiö/toisio ilman lämmittämiseen eli tavoite saada kattilasta mahdollisimman puhtaasti palava / saasteeton. Todellisuus on,- ilman kokemusta, miten tällä kattilalla helposti savukaasujen lämpötila nousee korkealle,- alentaen hyötysuhdetta ja imurin ikää.
Niin, itse pidin luontaisena asiana, miten atmoksessa olisi ollut veden ympäröimä konvektio osio vesivaipan kuten muissakin kattiloissa,- tavoite siirtää kaasuista lämpö veteen.
No, tarkalla lämmityksellä kaasujen lämpötila lienee kohtuullisella tasolla.Niin, itse palaminen lie hyvällä tasolla.

[Tune]

Viritin Nibeen lineaaritoimilaitteen säätämään ensiöilman suhdetta jotta kasvava kaasuntuminen saataisiin pienentymään savukaasujen lämmön noustessa.

Järjestetyly toimii parhaiten kun puut ovat 50 cm mittaisia jolloin ilman ohjautuminen varastopesän etureunassa menee oikein: liian pitkä estää ilman kierron ja liian lyhyt antaa ilman kiertää liian vapaasti.

Ei ilmanjaossa ole kauheaa eroa kohdan kannalta. Pesä on 300 mm leveä ja alailma tulee edestä katsottuna oikeaan reunaan alas n. 15 x 40 mm kokoisesta, seinässä kiinni olevasta aukosta ja yläilma toisesta reunasta vastaavan kokoisesta aukosta jonka alareuna on samassa korkeudessa kuin alailman aukon yläosa on.

Kyllä ilman ohjaus vaikuttaa savukaasujen lämpötilaan ja ilmanjaon ollessa 30-50 % yläilmalle, kattilan tehokin pysyy melko vakaasti 23 kW pinnassa.

[markkulievonen]

Onko aiemminkin ollut Atmos DC40GS kattilan tulipesän syvyys 580mm, vai onko se muutettu lähiaikoina. Esitteissähän  tulipesän syvyydeksi on ilmoitettu 530mm.