Kirjoittaja Aihe: Kattilan sytytys ilman savuttamista  (Luettu 3443 kertaa)

markkulievonen

  • Vieras
Kattilan sytytys ilman savuttamista
« : 21.04.2015-08:07 »
Kertokaapa miten sytyttelette käänteispalokattilaa? Siis mitä huomioida, ettei erikoista savuttamista ilmene ja toisiopalo alkaa kohti hyvää palamista.

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Kattilan sytytys ilman savuttamista
« Vastaus #1 : 21.04.2015-11:06 »
Ihan täältä opittua ja itse kokeilemalla saatua hommaa:

-Ei vapaata kulkua nielun läpi, ainakin mahdollisimman pian hehkuvaa hiiltä nieluun niin että haihtuva palokelpoinen kaasu ei karkaa yläpesästä alapesään joutumatta hehkuvien hiilien pilkkomaksi.  
( Tuota en itse aluksi mieltänyt vaan luin sen täältä. Loppujen lopuksi koko käänteisen kyky polttaa puhtaasti johtuu tuosta hehkuvan hiiloksen läpi vedetystä rikkaasta kaasusta ja rakenteen suomasta mahdollisuudesta laittaa toisioilmaa juuri siihen)  
Helppo oli todeta tuon todenperäisyys.  Kun jäi onkaloa taikka pesään palaa reikä alas asti niin savuun tulee heti katkua eli vanhaa kunnon savun hajua.   Suurin kummastus itsellä oli että kun käänteinen palaa kovasti niin ulkona ei haise savu vaan loiva nokipölyn haju taikka sateella märän noen haju.  

Kun puulatauksen pohja on tehty, eli ei vaikeasti eikä hienoilla säännöillä, vaan ihan van tiiviisti ainakin puolisen pesää, niin sen alettua palaa kunnolla, ja kun palonaikainen hiilentuotto pelaa, niin puiden päälle ladatut palavat aineet palaa nekin mukana hyvin.  Eli roskia, sytykkeitä ( jos niitä tuli tehtyä, mutta kun ei tarvi, niin ne voi polttaa ison palon mukana puiden päällä. ) ym. saa poltettua puhtaasti.

itse olen poltellut polyeteeniroskia, eli pesuainepullona ym tuollai puiden päälle lataamalla. Muovi sulaa ja kaasuuntuu ja palaa loppujen hiilien kanssa.  Olen polttanut kokeeksi muutakin ja lähes kaikki palaa.  Mutta en polttele myrkkyjuttuja, eli kokeilut riitti.  

Jos itselleni tekisin muistilistan puhtaasta palamisesta:
-Hiiliä aluksi pesän pohjalta keskelle.
-Puita tiiviisti raon päälle ja ainakin puoli pesää ilman ristikkäisyyttä ja ihan kylki kylkeen.
-Lopulla ei mitään väliä, alla hehkuva hiillos pehmentää kaiken ja se laskeutuu hiiltyneenä alkuhiilloksen päälle,. luoden lisää hiiltä.  Puupalikat, isot pölkyt, kaikki menee.  Jos ihan lopussa on jäljellä iso pölkky, on hyvä siirtää se ihan raon päälle, jolloin nopea virtaus pitää sen kyljet hyvin kuumassa palossa.
-Sytytys altapäin, nestekaasutoholla.   Onnistuu paperi- tai tuohitaiteenakin, mutta parasta vauhtia on saanut tiivilla ladonnalla ja alasytytyksellä.
- Jonkin aikaa polttoa ylöspäin. Sitten kun pesään tulee massiivisesti savua ja ehkä liekin kärkiä, niin kääntö alaspäin.  
-Jos haluaa niin voi katsoa että lämpö lähtee savuissa nousemaan.  E.m ladonta tuottanut 99% onnistumsiet, kerran ehkä joutunut hakkaamaan puutäyttöä tiiviimmäksi, jolloin läpikaasutus loppui ja puhdas palo alkoi.
-Paperilla taikka tikuilla sytyttäessä alkuaikoina on joutunut murjomaan pesällistä alaspäin kun sytykkeiden jättämä tyhjä tila on pitänyt litistää raon päältä pois.  

meni tosiaan aikaa tajuta että vain ja ainoastaan sen ohutrakoinen ja tiivis puumassa hiilipatjan päällä... se tekee kaiken sen ihmeen mitä käänteiseltä odotetaan.  Joskus puistelin päätä kun samanlaiset puut savusi ja sitten taas ei.  Ainoa ero oli se, näkyykö mistään raosta alas nieluun asti.  Alussa ennenkuin vyöryvää uutta syntyvää hiiltä ei ole, on tärkeää että ei ole isoja rakoja. Alas päässyt pillkoutumaton kaasu ei pala ihan täydellisesti.  Myös kaasun lämpö jää jahkailemaan kymmeniä asteita alemmas yhtä aikaa savun hajun tulon kanssa.  Kuun hiilimassa alkaa polttokaasun teon niin eron huomaa eikä se se herkästi katkea, ainakaan minulla ei prosessi ole herkkä, vaan jauhaa pesän tyhjäksi.
helpoin ja konstailemattomin tapa on yksinmertaisesti peittää koko rako halolla.  Siitä ei saa ilmatiivistä, ei pelkoa.  Alta näkyy vain puun kylki + mahdolliset edellisen pesän hiilet kaverina.   Ilman virtaus on alimman halon ja kiven välisessä raossa niin nopeaa että se onkuin ahjo palais heti muutamass sekunnisa kun palon kääntää alas.  

On muitakin tapoja, tiedän että joissan kattiloissa on jopa omia pieniä sytytysluukkuja.   Kertokaa muutkin havaintojanne niin saadaan tehdä lisää omien kokemusten ja muiden kokemusten yhdistelyä, josta perinteisesti aika ajoin syntyy hyviä tuloksia.  

Seuraavaksi itse aion hienovirittää polttokaasu- vaistojani ja tutustua johonkin vanhaan häkäpöntön käyttöohjeeseen.  käänteispaloisen hienon toiminnan takana on varmasti ihan samoja fysiikan juttuja kuin häkäpöntöissäkin.   se hehkuvaa hiiltä sisältävä alue on se toiminnan sydän.  Siihen oppia ja tuntumaa lisää, on seiraava askel täällä.
« Viimeksi muokattu: 21.04.2015-11:10 kirjoittanut 25mottia/v »

peltsi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 35
Vs: Kattilan sytytys ilman savuttamista
« Vastaus #2 : 21.04.2015-15:16 »
Kun laittaa savukaasutermostaatin maksimiasentoon niin se jättää jonkunverran hiiliä pesään. Hiiliä pöyhin hiukan arinareiän keskelle ja yhdellä sanomalehden aukeamalla sytytän hiilet hehkumaan. Tällöin on ohituspelti kiinni.

Syttymiseen menee aikaa sen verran että ehtii sylillisen hakemaan puuta. Sitten laitan hehkuvien hiilien päälle pikku sylillisen puita ja luukku kiinni.

Noin puolen tunnin päästä tulen lisäämään pesän täyteen. Silloin on pannu jo lämmennyt noin 70-80 asteeseen. Tällä konstilla olen huomannut että savutus on todella vähäistä.
 

Atmos DC32SP, Jäspi lämpöakku 3000, Laddomat 21-100
Ouman EH-203 lämmönsäädin
139m2 asuinrakennus + 108m2 puolilämmin autotalli

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Kattilan sytytys ilman savuttamista
« Vastaus #3 : 22.04.2015-09:58 »
Ok, tuolla jälkimmäisellä voi eliminoida kokonaan täyssyttymisen vaaran eli joskus ihanihan harvoin liian kuivilla ja pienillä puilla voi ylöspäin polttamalla saada aikaan liiallisen kaasutuksen jota on vaikea hillitä ja joka tuottaa ylirikasta seosta joka näkyy savuna. Kun aloittaa pikkusylyksellä, ei sitä vaaraa ole. 
Tulen kokeilemaan jälkimmäistä pian...  :)

masifisti

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 24
Vs: Kattilan sytytys ilman savuttamista
« Vastaus #4 : 22.04.2015-17:55 »
Pesä täyteen ja sytytys.

Eli: Kyseessä on Atmoksen 32 GS malli ja ohjeistuksena  alkutulet, pelailu ohitusläpän kanssa yms..

Edellisen polton jäljiltä hiiliä ei ole, johtuen puun laadusta ja mm savukaasutermarin asetuksista. Niinpä ladon arinalle 6 – 7 pienehköä kuivaa puuta sen kummemmin tuhkaa penkomatta, näiden päälle keittiöstä roskapussi, tai muuta sopivaa sytykettä. Sytykkeiden päälle puuta pesä täyteen. Tietysti puhallin päälle ja ohituspelti on kiinni aina. Pudotan pari pientä palavaa tuohenkäppyrää etureunasta sytykkeisiin asti. Täyttöluukku salpaa vasten rakoselleen. Näin saa olla minuutin, kaks´, kolme, kun savukaasut on yli sadan luukku vain kiinni ja hormista nuohousluukku auki (tämä sen tähden, kun ei ole sitä vedontasaajaa vieläkään).

Nyt Atmos ollut käytössä vasta 10 kk. Pitkään taistelin savutuksen kanssa, ennen kuin huomasin nuohousluukun kautta pienentää imua. Lisäksi pannuhuoneen korvausilma on riittämätön. Ovet tuppaavat resonoimaan lämmityksen aikana. Jos ylipaineistan pannuhuoneen lisääntyykö veto entisestään?

Lopultakin: Mitä hyötyä on ns. alkutulista verraten täyspesälliseen? Kuitenkin sama puumäärä, laatu ja asettelu. ”täyspesä” ei ryöstäydy palamaan, ellei ohituspeltiä pidetä auki.


markkulievonen

  • Vieras
Vs: Kattilan sytytys ilman savuttamista
« Vastaus #5 : 23.04.2015-10:03 »
Niin, nyt lämmitän jo toista kertaa ja lämmitys onnistuu jo paremmin. Todella tein siten, että alle laitoin "pienempiä" halkoja ja väliin sytykkeet ja päälle ladoin lisää puita. Syttyminen onnistui suht koht hyvin ja eteni nopeasti  toisiopaloon.

Mutta, edelleen on huomioitavan arvoista tuo savutus. Sitä esiintyy myös jatkuvasti, vaikka toisiopalon liekki on erittäin hyvä. Ongelmana luulen olevan liian pienikokoiset halot, jotka ovat vielä mäntyä. Toiseksi ladonta olisi pitänyt tehdä vielä tiiviimin.Kaasuuntuu liian helposti.

tjh

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 158
Vs: Kattilan sytytys ilman savuttamista
« Vastaus #6 : 23.04.2015-11:05 »
Niin, nyt lämmitän jo toista kertaa ja lämmitys onnistuu jo paremmin.

Hyvä jos alkaa jo toisella kerralla homma jotenkin sujua, itse savustin koko kylän moneen kertaan ennenkuin alkoi käänteispalon sielunelämä valkenemaan...

Ei kyllä oikein mene jakeluun miksi noissa ohjekirjoissa opastetaan tusailemaan alkutulien kanssa. Turhaa hommaa.
Termax Natura 60 ja Arimax 520, varaajat 3000 + 1100 litraa, rintsikka vajaat 200 m2, lämmin ulkorakennus 80 m2

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Kattilan sytytys ilman savuttamista
« Vastaus #7 : 23.04.2015-12:02 »
>>-Ei vapaata kulkua nielun läpi, ainakin mahdollisimman pian hehkuvaa hiiltä nieluun niin että haihtuva palokelpoinen kaasu ei karkaa yläpesästä alapesään joutumatta hehkuvien hiilien pilkkomaksi.  
( Tuota en itse aluksi mieltänyt vaan luin sen täältä. Loppujen lopuksi koko käänteisen kyky polttaa puhtaasti johtuu tuosta hehkuvan hiiloksen läpi vedetystä rikkaasta kaasusta ja rakenteen suomasta mahdollisuudesta laittaa toisioilmaa juuri siihen)  
Helppo oli todeta tuon todenperäisyys.  Kun jäi onkaloa taikka pesään palaa reikä alas asti niin savuun tulee heti katkua eli vanhaa kunnon savun hajua.   Suurin kummastus itsellä oli että kun käänteinen palaa kovasti niin ulkona ei haise savu vaan loiva nokipölyn haju taikka sateella märän noen haju.  <<

Tuo havainto oli itsellenikin uutta. Ennen hääräilin YP kattilan palamisen kanssa  sekoittaen  ilmaa oikeassa kohdassa ja oikean määrän ja näin palaminen oli hyvällä tasolla. Niin, tuon hiilikerroksen muodostuminen / saaminen on punainen lanka.
Niin, nyt polttelen kattilassa mäntypuuta , joka kooltaan on leivinuuniin sopivaa,mutta tähän kattilaan auttamattoman pientä. Onneksi tällä kerralla onnistuin, ettei tuli noussut koko puukerrokseen, vaan pysyi arinan lähettyvillä. Silti kaasuuntuminen lie ollut liian voimakasta, koska vaaleaa savua oli havaittavissa. Liekki palokammiossa oli erittäin kirkas / hyvä ja siksi ihmettelen tuon vaalean savun tulemista. Puut ovat kuivia.

Niin, puut  näköjään tulee latoa mahdollisimman tiiviiksi.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Kattilan sytytys ilman savuttamista
« Vastaus #8 : 23.04.2015-12:07 »
Hyvä jos alkaa jo toisella kerralla homma jotenkin sujua, itse savustin koko kylän moneen kertaan ennenkuin alkoi käänteispalon sielunelämä valkenemaan...

Ei kyllä oikein mene jakeluun miksi noissa ohjekirjoissa opastetaan tusailemaan alkutulien kanssa. Turhaa hommaa.

Niimpä. Ihmeen helposti palotapahtuma alkaa, vaikka täyttää koko pesän ennen sytytystä.Tuli todelle etenee kohti arinaa ja siten alkaa muodostumaan hiilloskerrosta.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Kattilan sytytys ilman savuttamista
« Vastaus #9 : 23.04.2015-12:47 »
Alussa vesihöyryä on sen verran reilusti että tuota "näkyvää savua" nyt tulee kuitenkin kunhan vaan on vaaleaa. Jos pesällisessä on 30 kiloa puuta lähtee sieltä yli 15 litraa vettä höyrynä taivaalle.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: Kattilan sytytys ilman savuttamista
« Vastaus #10 : 23.04.2015-21:20 »
Alussa vesihöyryä on sen verran reilusti että tuota "näkyvää savua" nyt tulee kuitenkin kunhan vaan on vaaleaa. Jos pesällisessä on 30 kiloa puuta lähtee sieltä yli 15 litraa vettä höyrynä taivaalle.

Toi on sitten tosi kuin vesi! Vettä tulee enemmänkin jos puut ei ole rutikuivia.

Jos on tiilihormi, kannattaa joskus talvipakkasilla käydä kurkaamassa piipunpäähän tuleeko kaikki vesi höyrynä ulos vai tiivistyykö vedeksi ennen aikojaan.
Savukaasujen lämpötilaa ei aina kannata rajoittaa kovin matalalle.

Hehkuvanhiilen merkitystä on jo käsiteltykin, ilmeisesti riittää kun sitä on klapin pinnalla lähellä arinan reikää, ei välttis tarvi paksua kerrosta arinalle kuten häkäpöntössä.

Häkäpöntöstä halutaan mahdollisimman tervatonta kaasua ulos, siksi tarvitaan paksuhko hiilikerros.
Kaasutuskattilassa poltetaan syntynyt kaasu samantien, ei ole niin nokkonuukaa vaikka "tervoja" pääsee toisiopaloon, kyllä ne siellä pois palavat kunhan palotapahtuma on riittävän kuuma. Toisiilmasta ei ole kuin haittaa jos lämpötilä ei ole riittävän korkea

Häkäpöntön sielunelämään voi perehtyä tuolla:

http://www.fao.org/docrep/t0512e/t0512e00.htm

http://www.allpowerlabs.org/gasification/resources/papers/Handbook.Reed.Das.pdf



24.04.15 10.48
Korjasin linkkiä
« Viimeksi muokattu: 24.04.2015-11:02 kirjoittanut repa »