Kirjoittaja Aihe: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu  (Luettu 13963 kertaa)

MuutamaKlapi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 22
Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« : 05.11.2015-23:38 »
Parikin vuotta jo foorumia aktiivisesti seuranneena on ilo kertoa, että hyvää juttua ja paljon osaamista mahtuu tällekin foorumille.

Taustaa
Ollaan asuttu omakotitaloa nyt kolme vuotta, talo on vuodelta 1951 1,5 kerroksinen 7m*8m jälleenrakennusajan purutalo, johon Etna duo pannu asennettu 1972. Tuota ennen tultiin toimeen ilmeisesti öljykaminalla, puuhellalla ja puusaunassa kylpien. Entinen omistaja polttanut pääosin öljyä ja mekin jonkun verran, mutta pääasiassa puulla tultu toimeen.
Varaajaa ei ole ja alunperin puu tarkoitettukin vain lähinnä kesän ajaksi. Lisäksi löytyy keittiöstä alkuperäinen puuhella, jota lähinnä talvisin hyödynnetty. Hormina toimii perinteinen keskusmuuri monine kapeine hormeineen ja ilmanvaihtokin hoituu sitä kautta. Talo on rinteessä ja kellari on matalana alarinteen puolelle nousevana kivijalkana.

Kuten monella muullakin liittyneellä on, meilläkin tarkoitus päivittää lämmitysjärjestelmä ja pannuhuone parin seuraavan vuoden aikana.

MuutamaKlapi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 22
Lisää taustaa
« Vastaus #1 : 06.11.2015-00:03 »
Talomme pannuhuone sijaitsee siis kellarissa, joka jaettu kahteen , siten että talon toisella puolella on sauna ja kylmäkellari ja toisella sitten pannuhuone, johon kuuluu eteinen , pannun huone ja öljysäiliön tila. Kumpaankin kellarin puoliskoon johtaa ulkobetoni portaat ja normaali puuovi. Itse pannun huoneen ja eteisen välillä onkin sitten teräsovi.
Varmuutta , eikä varsinkaan piirustuksia, selostuksia tai kuvia ajasta ennen keskuslämmitystä ei ole, mutta vahva epäilys rakenteen, naapurin kertomusten jne myötä on syntynyt, että öljysäiliö 2700 litraa on tehty pitkälti paikan päällä hitsaten, samaten sekä pannun huoneen, että eteisen väliseinät lisätty jälkikäteen. Pannun käyttämä hormi on kuristettu peltirännillä vielä tiiltäkin pienemmäksi, joka tietysti myös suojannut rapautumiselta näinä vuosina. 

Joskus summittaisesti arvellut että, hormin pituus voisi olla 9 metrin hujakoilla , meneehän se kahden täysimittaisen kerroksen läpi, plus kellarin osuus osittain ja vielä jatkuu katolla kohti taivasta. 

Pihalta noin 8 metrin päästä löytyy yhdistetty työkaluvarasto / puuliiteri, kylmiä mutta muuten hyväkuntoisia tiloja. Tarkkaan en ole laskenut, mutta veikkaan, että puuliiteriin menee sellainen 20 m3 nätisti pinottuna, vaikka lautatavara jne vienyt koko ajan vähän tilaa varsinaisilta polttopuilta. Logistiikka näiden kahden väliltä on hoidettu pääosin kottikärryllä ja pahvilaatikoilla, joskus talvella pulkalla ja joka vaiheessa lihasvoimia hyödyntäen.

Puuksi tai ainakin poltettavaksi, on kelvannut oman talon purkujäte, pihalta kaadetut rangat, naapureiden ja kylänmiesten ylijäämät. Ompa haettu rankaa metsurin jäljiltä tuttujen tontiltakin, kahdesta paikasta purettuja hirsiä, puolilahoja koivupöllejä, tiukkaa isoa vaahteraa pölleinä, kaupungin sähkön vedoista jäänyttä ylijäreää mäntyä, tuulenkaatamaa haapaa, rakennusfirman jätepuuta rivarityömaalta ja sytykkeeksi peräkärryllisiä turhiksi kymmeniä vuosia sitten jääneitä päreitä yhden tutun rempasta. Onhan tuota ostopuutakin joka vuosi pinottu ja poltettu, mutta kuten varmaaan monella muullakin, on asuminen ja lämmittäminen alusta asti ollut harrastetoimintaa, siksi ollaan otettu mitä on saatu poltettavaksi. Emme omista itse metsää, muutamaa pihapuuta enempää, mutta täällä maaseudun taajamassa on aikas mukavasti vielä viljelijöitä, joista useammaltakin saa pihaan tuotuna tai noudettuna klapia.

Tero T

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 18
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #2 : 06.11.2015-15:23 »
Moro.
Millaista päivitystä olet itse miettinyt ja suunitellut.
Piippu varmaan piisaa sama mitä laittaa.
Onko pudjettia mietitty paljonko investointeihin rahaa meinaat laittaa? uutta vai käytettyä?
Puustahan sitä lämpöä tulee  :)

vilhos

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 218
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #3 : 06.11.2015-18:37 »
Hei

Puukattiloita löytyy joka lähtöön. Yritän tässä selittää mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Se mitä puuta tulet polttamaan on tärkeä seikka. Jos poltat mäntyä enemmälti kannattaa ostaa sellainen kattila jossa on kattilan sisällä runsaasti tulenkestäviä muurauksia. Mänty on sellainen polttopuu että se pikeää metallipinnat joissa vesi on toisella puolella. Jos poltat koivua ja kuusta, siihen kelpaa perusmallin alapalokattila, jossa on ensiö ja toisioilman säätö. Itse lämmitän noin 1400 m pituista lattialämmitys putkistoa Ariterm +35 kattilalla koivulla ja kuusella hyvällä hyötysuhteella savuttomasti. 3000 l varaaja + Nibe poistoilmalämpöpumppu.¨

Terv. Oulujärven rannalta 

MuutamaKlapi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 22
Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu ja jatkaa
« Vastaus #4 : 06.11.2015-19:53 »
Kiitos kommenteista. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu lämmitysjuttujen lisäksi uudet kosteat tilat (kkh+kh+eteinen) talon päätyyn "olkkarin jatkoksi" ja niiden alle puolilämmintä kellaria pannuhuoneen jatkoksi.

Jos vielä oletetaan, että nykyisen pannuhuoneen väliseinät voi purkaa, alkaaa uudelle lämmitysvarustukselle olemaankin tilaa jopa reilusti.

Kuutioitahan ei talossamme ole eikä tule kovinkaan paljoa, mutta heikko eristys taas lisää lämmitystarvetta ( patteriveden lämpötila ei suosi esim. maalämpöä ) jokin aika sitten laskeskelin, että 2000 litraa varaajatilavuutta riittäisi. Unelmasysteemini olisi klapikattila, jossa sivussa pelletti niille päiville, kun sukuloimassa tai muuten vaan laiskottaa. Sekään ei olisi hassumpaa, jos kesän pääsisi aurinkokerääjillä. Noo, lopputulema voi hyvinkin olla jotain vaatimattomampaa, mutta se nyt on selvä, että tuo Etna on joko epäkäytännöllinen tai kallis riippuen polttoaineesta. En tiedä johtuuko pannusta, mutta lämpimän veden painekaan ei päätä huimaa.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu ja jatkaa
« Vastaus #5 : 06.11.2015-21:50 »
Kuutioitahan ei talossamme ole eikä tule kovinkaan paljoa, mutta heikko eristys taas lisää lämmitystarvetta ( patteriveden lämpötila ei suosi esim. maalämpöä ) jokin aika sitten laskeskelin, että 2000 litraa varaajatilavuutta riittäisi. Unelmasysteemini olisi klapikattila, jossa sivussa pelletti niille päiville, kun sukuloimassa tai muuten vaan laiskottaa. Sekään ei olisi hassumpaa, jos kesän pääsisi aurinkokerääjillä.

Varaajatilavuuden tarve on kans kii hlömäärästä, esim pari aikuista vie käyttöveden kautta aikast pal vähempi energiaa ku viishenkinen perhe, kurahaalari/kakkapyllyllä tai parilla.

Pellettisysteemi-investointi siihen kunnon puulämmityksen sivuun tuskin maksaa koskaan itteään takas. Öljyki on näillä hinnoilla edullisempi,  varsinki jos vanha öljysäiliö menee viel läpi tarkastuksesta. Ei niin paljo kukaan sukuloi, ei ainaskaan normi työssäkäyvä. Vaiks hiukka varaajakapasiteettia sit lisää, ja varalle vastuksia ni vara/lisäenergiasta ei tarvi maksaa etukäteen, eikä tarvi yhtään varastotilaa.
Fiksu sunttaus ja osa lattialämmölle, ni käytännön varaajakapasiteettiki on isompi.

Niijjuu, aurinkokeräintenki takaisinmaksu menee pääosin pelkästään sen vähäisen oman vaivan kesäisen säästämisen piikkiin. Ku on lämpimällä poies kotoa, ei käyttövettäkää ole tars.

Noo, lopputulema voi hyvinkin olla jotain vaatimattomampaa, mutta se nyt on selvä, että tuo Etna on joko epäkäytännöllinen tai kallis riippuen polttoaineesta. En tiedä johtuuko pannusta, mutta lämpimän veden painekaan ei päätä huimaa.

Vanha yläpalo ja varsinki tuplapesä on epäkäytännöllinen ja kallis huonon hyötysuhteen kautta, tääl vakiintuneen näkemyksen/kokemuksen mukaan! No joo, öljyllä ehkä ees jotenkuten, mut puilla.... Yh.  :'(

Lämpimän veden paine on varmaan kii kitsaasti mitoitetuista putkista ja hiukka kalkkeutuneesta/kattilakiven kattamasta lkv-kierukasta. Varaajaan pari-kolme virtaavaa kierukkaa, eikä kukaan enää valita, ei edes varsin tyhjällä varaajalla.

Hyvä, fiksu kattila ja varaaja, aika simppelisti toi kääntyy nykyaikaan. Puulogistiikka myös kuosiin, ni ei tuu työleiritunnelmaa.
« Viimeksi muokattu: 06.11.2015-21:55 kirjoittanut Antza0 »
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

MuutamaKlapi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 22
Pohdinnan jatkoa
« Vastaus #6 : 06.11.2015-22:53 »
Kiitos Antza0 , hyviä pointteja. Meillä kolme käyttäjää, lisää ei ole tulossa, teini-ikäinen päinvastoin joskus poistunee porukasta. Tällä hetkellä veden kulutus maltillinen 5-7 m3 / kk . Veikkaan, että paremmat peseytymistilat, saunan käyttöönotto ( tällä hetkellä khhna ) saunakäyttöön ja paremmat veden paineet ja lämpimän riittävyys lisäävät kulutusta. Sekä tietysti myös lisääntyvä lämmitettävä tila, vaikka osan kasvusta toivottavasti "syö" parantunut hyötysuhde.
Tiedän, että foorumilla ja miksei ihan kelle tahansa edullisuus on avainsana. Siksihän mekin osittain tuota ilmaispuuta on raijattu, poistettu nauloja ja pätkitty, kiskottu ja poltettu että rahaa jää muuhunkin...saati sitten se eka vuosi kun öljyn hinta oli ylhäällä ja polteltiin sitä jumiutuneen kiertovesipumpun ja shuntin myötä vielä nykyistäkin huonommalla hyötysuhteella.
En kuitenkaan halua jättää öljyä enää, edes varalle, sen verran ituhippejä ollaan tai tyhmän ideologisia vaikkei pelletti varmaan tosiaan itseään takaisin maksa. Hakettakin olen miettynyt, mutta sekin pelletin tapaan pitäisi tilata muualta, joten aika sama. Lisäsyinä olisi vielä pyrkimys omavaraisuuteen ja tasaiseen hintakehitykseen pitkällä tähtäimellä. Mutta ennenkuin mitään on ostettu tai poistettu, en ihan täysin tyrmää mitään, joten sanotaan tuohon öljyyn , toivottavasti ei, mutta mahdollista.


markkulievonen

  • Vieras
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #7 : 07.11.2015-05:42 »
Niin, vaihtoehtoihin lisäisin vielä maalämmön mahdollisuuden. Tämän päivän maalämpö on kenittynyt kyllä hyvälle tasolle. Sähköverkosta ottaa 1kwh ja antaa lämpönä,- jopa yli 4.5kwh. Laite on vain pystypakastimen kokoinen ja hinnaltaan 10000€, johon kuuluu  kytkennät / asennus. Hintaan ei sisälly maanpiirin keräilyverkosto.Tämän hinta jää jopa alle 2000€, riippuen kaivuun edullisuudesta. Vaatii myös suuren tontin (yli 200m keräilyverkoston). Taas porakaivo vie pohjan koko  hankinnalta.

Niin, puulämmitykseen verraten molemmat vaativat matalalämpöisen jakeluverkoston / patterit. Tosin tämän päivän puulämmityskin on erittäin helppoa ja vaivatonta, mutta vaatii useamman kerran viikossa erinäisiä toimenpiteitä. Samoin molempien laitteiden kestoikä lie samalla tasolla.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: Pohdinnan jatkoa
« Vastaus #8 : 07.11.2015-10:03 »
En kuitenkaan halua jättää öljyä enää, edes varalle, sen verran ituhippejä ollaan tai tyhmän ideologisia vaikkei pelletti varmaan tosiaan itseään takaisin maksa. Hakettakin olen miettynyt, mutta sekin pelletin tapaan pitäisi tilata muualta, joten aika sama. Lisäsyinä olisi vielä pyrkimys omavaraisuuteen ja tasaiseen hintakehitykseen pitkällä tähtäimellä. Mutta ennenkuin mitään on ostettu tai poistettu, en ihan täysin tyrmää mitään, joten sanotaan tuohon öljyyn , toivottavasti ei, mutta mahdollista.

Juu, en öljyä siis erityisesti suositellu varalle, ku vaatii etukäteisinvestoinnin. Vaiks ostosähköä en erityisesti diggaa, sen etuna on laskutus jälkikäteen kulutuksen mukaan.

Öljynki osalta pelitilanne muuttuu, jos purat vanhan säiliön pois, ja kiikutat vaiks käytetyn 500l muovitankin peltisine turvasäiliöineen johonki pannarin tms. nurkkaan. Tilankäyttöä voi vekslata enempi. Mut silti, muutama vastus varaajaan ja sähkärille rahat, ja riittävä varalämmitys on koossa.

Maalämpö ilman patterisysteemin vaihtoa olis aika pöljä vaihtoehto, hyötysuhteet jäis varmaan jonneki 2.5, max. 3 luokkiin. Ihan sama vaiks olis joku superhyperpypermoderni pumppu, jolle myyntitykki lupaa cop 5 tjms.  :oo
Eikä maalämmön ja modernin puulämmityksen huoltokuluja oikein voi vertailla, yks takuuajan poksahtanu pumppu syö näppärästi puupannun kymmenen vuoden huoltokulut.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Pohdinnan jatkoa
« Vastaus #9 : 07.11.2015-10:54 »
Juu, en öljyä siis erityisesti suositellu varalle, ku vaatii etukäteisinvestoinnin. Vaiks ostosähköä en erityisesti diggaa, sen etuna on laskutus jälkikäteen kulutuksen mukaan.

Öljynki osalta pelitilanne muuttuu, jos purat vanhan säiliön pois, ja kiikutat vaiks käytetyn 500l muovitankin peltisine turvasäiliöineen johonki pannarin tms. nurkkaan. Tilankäyttöä voi vekslata enempi. Mut silti, muutama vastus varaajaan ja sähkärille rahat, ja riittävä varalämmitys on koossa.

Maalämpö ilman patterisysteemin vaihtoa olis aika pöljä vaihtoehto, hyötysuhteet jäis varmaan jonneki 2.5, max. 3 luokkiin. Ihan sama vaiks olis joku superhyperpypermoderni pumppu, jolle myyntitykki lupaa cop 5 tjms.  :oo
Eikä maalämmön ja modernin puulämmityksen huoltokuluja oikein voi vertailla, yks takuuajan poksahtanu pumppu syö näppärästi puupannun kymmenen vuoden huoltokulut.

Jos huomioi miten esimerkki tapauksessa on öljylämmitys, niin todennäköisesti  joka tapauksessa myös patteri remontti on  edessä. Puulla/ kin lämmittäminen on erittäin työlästä, jos patterit vaativat korkeita lämpötiloja. Vaikka olisi käänteispalokattila, niin kattilassa ravaaminen olisi pävittäistä.

Jos tänä päivänä rakentaa varaaja / puul'mmityksen, niin ehdottomasti patterit / lämmönjako tulee toteuttaa siten, että pakkasillakin riittää max +40C vesi,- jopa alempi. Näin tämäkin tekijä huomioiden  puukattilalla lämmittäminen on huoletonta puuhastelua.

Mitä maalämmöstä mainitsin, se on arjen  todellisuutta ,- ei fiktiivistä kuvittelua. Tosin , jos maalämmön valitsisi niin joutuisi sijoittamaan enemmän lämmön jakolaitteistoon / pattereihin.

Muuten,- älkää ihmeessä kuvitelko käänteispalokattiloiden iäksi vuosikymmeniä,- ainakaan kattilan, joissa putkiyhteet ovat  otetut takaosasta. Tuttavapiirissä on maalämpö lämmönlähteenä ja ihan hyvää kerrottavaa. Esim. omassa tapauksesani,- jos lämmittäisin ostopuilla, niin sama raha menisi  maalämmöllä toteutettuun sähkönkulutukseen. Niin, ja ilman kattilahuoneessa käymisiä ja koko kattilahuoneen pinta-alan  olisin saanut askartelu / puuhastelu käyttöön.
Taas suunnitteilla on siirtyä kuitupuun ostamiseen / ostopuusta halon tekemiseen ja tässä tapauksessa säästää rahallisesti erittäin vähän.Muutaman satasen maalämmitykseen verraten.

Kokonaan toinen alue on vanhuuden päivillä kotona asumisesta ja miten lämmitysmuoto vaikuttaa tähän. Joka tapauksessa lämmitysmuotoja valittaessa tulisi huomioida ihmisen vanhenemiseen liittyvä todellisuus ja halu / toive asua mahdollisimman pitkään tutussa ympäristössä.


Mutta,- kun on tuo neuroosi puulla lämmittämistä kohtaan, niin minkäs teet.
« Viimeksi muokattu: 07.11.2015-11:07 kirjoittanut markkulievonen »

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #10 : 07.11.2015-11:05 »
Patterit lienee yksilehtiset jos on alkuperäiset?

Mites tuo öljysäiliö, voiko sen helposti muuttaa varaajaksi? Miten tilassa onnistuu pesu ja eristäminen?
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

Harri2

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 320
Vs: Pohdinnan jatkoa
« Vastaus #11 : 07.11.2015-11:21 »

Jos tänä päivänä rakentaa varaaja / puul'mmityksen, niin ehdottomasti patterit / lämmönjako tulee toteuttaa siten, että pakkasillakin riittää max +40C vesi,- jopa alempi. Näin tämäkin tekijä huomioiden  puukattilalla lämmittäminen on huoletonta puuhastelua.

Eihän tuon lämmpötilan kanssa ole puulämmityksessä mitään ongelmaa, varaajasta saa vaikka 80 asteista pattereihin. Paluulämpötila pitää saada alhaiseksi ja sehän onnistuu menolämpötilaa nostamalla!
Atmos DC70GSX, 3600l, 180m² vm.-37, 100m² 1/4lämmintä.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Pohdinnan jatkoa
« Vastaus #12 : 07.11.2015-11:56 »
Eihän tuon lämmpötilan kanssa ole puulämmityksessä mitään ongelmaa, varaajasta saa vaikka 80 asteista pattereihin. Paluulämpötila pitää saada alhaiseksi ja sehän onnistuu menolämpötilaa nostamalla!


Jos käytännön tasolta tutkitaan asiaa, niin mitä alhaisemmalla lämpötilan syötöllä saadaan huoneiston lämpötila pidettyä halutulla tasolla, niin sitä enemmän varaajasta voidaan hyödyntää lämpöenergiaa eli pidettyä mahdollisimman piiiiiiiitkiä lämmitysvälejä ja siten omata huoleton lämmitysmuoto.

Jos patteriin pukkaa esim. +60C vettä, niin patterin tulee olla  mitaltaan erittäin korkea, jos mielii paluuveden pysyvän lähellä huonelämpötilaa / alle +30C.

Niin, eihän paluulämpötila alene menolämpötilaa nostamalla.Käytännössä juuri päin vastoin. Veden virtausnopeudella on ratkaiseva merkitys ja taas virtausnopeus vaikuttaa patterin tehoon. ( tietyyn tasoon nähden).

Niin, meillä on 2000 litran varaaja ja se nipin napin riittää. Varaajasta saan lämmityskautena irti,- jopa yli 160kwh ja siten siedettävät lämmitysvälit juuri alhaisen syöttölämpötilan takia.  Jäähtyminen alle +30C ja lämmitys lähelle +100C:tta.
« Viimeksi muokattu: 07.11.2015-12:04 kirjoittanut markkulievonen »

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: Pohdinnan jatkoa
« Vastaus #13 : 07.11.2015-13:49 »
Jos huomioi miten esimerkki tapauksessa on öljylämmitys, niin todennäköisesti  joka tapauksessa myös patteri remontti on  edessä. Puulla/ kin lämmittäminen on erittäin työlästä, jos patterit vaativat korkeita lämpötiloja. Vaikka olisi käänteispalokattila, niin kattilassa ravaaminen olisi pävittäistä.

Miksi muka patteriremontti olis tarpeen puulämmityksellä? Maalämmöllä korkea menovesi heikentää hyötysuhdetta. Puulämmityksellä ei.

Jos varaaja ei täyty tarpeeksi vähillä täyttökerroilla tai tyhjenee alle kohtuullisen työmäärän, systeemin mitoitus on tehty väärin. Nyt on vielä uuden systeemin kaavailut menossa, ja virheet voidaan välttää, ei niihin vielä tarvi lähteä kikkailuja etukäteen keksimään.  :)

Jos tänä päivänä rakentaa varaaja / puul'mmityksen, niin ehdottomasti patterit / lämmönjako tulee toteuttaa siten, että pakkasillakin riittää max +40C vesi,- jopa alempi. Näin tämäkin tekijä huomioiden  puukattilalla lämmittäminen on huoletonta puuhastelua.

Makuasioita, ei faktoja. Osittaisella lattialämmityksellä (kosteat tilat vähintäin) ja järkevällä käyttöveden esilämmityksellä saadaan varaajan kerrostuminen kuntoon. Samalla oikeasti kuumaa käyttövettä riittää aivan eri tavalla, siihen 40 asteen menovesi ei auta tippaakaan.

Mun mielestä parempi vaihtoehto kaikenlaiselle puuhastelulle on järkevä toiminta.  ;D

Mutta,- kun on tuo neuroosi puulla lämmittämistä kohtaan, niin minkäs teet.

Tästä olen kyllä samaa mieltä, tää on huomattu.
« Viimeksi muokattu: 07.11.2015-13:55 kirjoittanut Antza0 »
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Atmos Gsx

  • Vieras
Vs: Uusi jäsen kiittää ja ilmoittautuu
« Vastaus #14 : 07.11.2015-14:09 »
Se pattereiden vaihtaminen ei tietenkään kustannus mielessä ole välttämättä järkevää, tietenkin se matalampi kiertovesi vähentää siirto häviöitä ja varaajan yläpäänkin voi päästää tonne lähemmäs 40 ilman ,että talon lämmitys siitä kärsii. Mutta varaaja kapasiteettia kannattaa laittaa reilusti se pitää ton lämmittämisen mielekkäänä ja tuo joustojakin poltto ajankohtiin.