Arimax 240 hyötysuhteen parantaminen

[Lepandeerus]

Onkos kellään kokemuksia tai mielipiteitä semmosesta kun mulla on ollu suunnitelmissa tehdä yläpalokattilan perään ylimääräinen lämmönvaihdin jolla sais savukaasuista lämpöä talteen vielä ennen kuin ne huitelee taivaan tuuliin.

Jos kattilasta puskee 250-270 asteista savukaasua niin siitä olis vielä varmaan 100 astetta poistettavissa ennen kuin se alkaa olla piipun kestävyyden kannalta huono asia.

Olen suunnitellut 900x400x50 konvektiota jonka kautta se vesi menis sitten sinne kattilan varsinaiseen kiertoon. Savu kiertäis alakautta tuon pystyssä olevan konvektion ennen piippuun pääsyä. Tilavuus noilla mitoilla olis 17-18 litran paikkeilla ja savukaasuille altis pinta-ala 0,7-0,8 neliöä, vähän lopullisesta toteutustavasta riippuen.

[Heater]

Varaajasta alaputkesta syöttö tuohon vaihtimeen ja siitä sekoitukseen.
Voisi olla tehokas mutta mitoituksesta paha sanoa.
Kuinka äkkiä tuo vaihdin nokeentuu... Kannattaa tehä helposti nuohottava

[Pähkäilijä]

Joku tuollanen?

http://www.tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/lto_piiput/elmo_hukka/?gclid=Cj0KEQiAyIayBRDo4vjdqJrgxZ0BEiQAhOYCYI8t09nIQlHn4IkOrGLO-BRrgSw8f4yhJkNrxEexcqIaAq1N8P8HAQ

Arimaxin kanssa tuntui että savukaasuohjuri (kuten jäspin ypv-40 kattilassa) tulipesässä paransi eniten hyötysuhdetta, nyt ei kaasut karkaa takaseinää pitkin enää konvektoreihin vaan niiden pitää kiertää toisioilman kautta. Toinen asia millä konvektoreiden nokeentumista sai tasapainoon on kun laittoi keskimmäiseen reikään jotain 5 millistä latikkaa  että savut kiertää enemmän ylimmäisen kautta. Keskimmäisessä välissä on kuitenkin vähän vettä mutta kahta puolen kuumaa kaasua pyörii ympärillä, ylimmäinen ei nokeennu niin paljoa vaikka siinä on "oma vesitila" konvektorin katossa.

Toissa kesänä testasin 30 kertaa 15 kilon koepoltolla miten pannu parhaiten toimisi ja yllättävän vähän sai eroja aikaan polttaako kilon 10 min välein vai 7 kiloa lisää kerran tuntiin. Laskutoimituksissa koitin optimoida muuttujat, eli kv pumppu nukkumassa, emäntä töhin jolloin lämmintä käyttövettäkään ei kukaan käyttänyt ja varaajan sai jäähytettyä aina suunnilleen samoihin lukemiin hellasärön rajamaille eli kierukkalaipan ympärillä oli vähän yli 40c vettä ja varaajan kattokin alle 50c. Tästä oli hyvä lähteä testaamaan saako 60 cm yläreunasta olevaan mittariin (noin 1000 litran kohdilla) lämmöt nousemaan yli vai alle 60c, yleensä onnistui oli puiden lisäystahti mikä tahansa (72c termarilla).

Toisioilman syöttö vain keskelle päästää paljon kaasutettuja selluloosia karkaamaan konvektoriin, koitin joskus ohjata ne hallitummin mutta tuossa alkaa tulemaan ongelma ettei sinne saa enää puita lisättyä...


yläluukkuun voisi koittaa rakentaa jonkun neliöprofiiliputken jonka reijittäs että ilma menisi palotilaan tasaisemmin.

Savukaasujarruja eli turbulointia konvektoreissa on myös tullut kokeiltua, en havainnut mainittavaa hyötyä verrattuna nuohoamisen sottaisuuteen kun ne piti aina poistaa ensin.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=339.0

[Lepandeerus]

Juu, kiitoksia vastauksista ja kokemuksista. Arvokasta tietoa suunnittelun apuna. Sitä nuohottavuuttaa olen itsekin ajatellut, että jos siinä lämmönvaihtimessa olis koko kyljen kokoinen avattava luukku niin siitä se varmaan onnistuis aika mukavasti. Pääsis samasta luukusta sitte piipun suuntaankin. Se mun visio päässäni siitä vaihtimesta olis tällänen niinkuin tässä piirtämässäni kuvassa. Mittasuhteet ei oo kohdallaan mutta idea käy ilmi.

[Lepandeerus]

 

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=339.0

[/quote]

Katohan vaan, siellähän on suunniteltu samanlaisia virityksiä joista olen itse nähnyt unta.

[vilhos]

Hei

Jos suunnittelet lisä konvektiota rakenna sille ohitus. Eli ota lisä konvektio vasta sitten käyttöön kun kattila on lämmin 0,7 m2  lisää konvektio alaa on paljon. Rakenna lisä konvektio esimerkiksi 60,3X2,9 putkesta.
Putki on helppo nuohota verrattuna näihin levystä hitsattuihin vempeleisiin. Piippu olisi hyvä olla haponkestävästä putkesta.

Terv. Oulujärven rannalta 

[Lepandeerus]

Moro.

Kiitos vastauksesta ja näkemyksestä vilhos.

Mä ajattelin tuota itsekin, että jos tuon tyyppiseen ratkaisuun päätyisin jonka piirtelin niin siinä olis syytä olla se ohitus jotta saa kattilan vaivatta "käyntiin."

Mutta siitä putkivaihtimesta; en tiedä minkälaista tarkalleen ottaen meinasit, mutta lueskelin yhtä insinöörin opinnäytetyötä ja siinä oli tehty mielenkiintoisia kokeita erilaisilla savukaasulämmönvaihtimilla alapalokamiinan perässä. Siitä innostuneena aloin kallistua sellaisen putkivaihtimen kannalle jossa savukaasut "törmää" (poikittain ja limittäin aseteltuihin) putkiin. Aika paljon pienempi koko kompleksi fyysisestikin ja tällä kyseisellä ratkaisulla oli kamiinan kokonaishyötysuhde saatu nousemaan 75% -> 89%
 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/88090/Tolli_Mikael.pdf?sequence=1

Tuossa on tietysti huomioitava se, että sinne vaihtimen sisään johdettava vesi on ollut viileämpää kuin mitä se itsellä yleisimmin on, kun Laddomat hoitelee sitä ohjausta. Mutta siitähän selviää sillä kun tekee siitä vaihtimesta hieman isomman kun tuossa opinnäytetyössä.

Piipun rakentelin jo toissa kesänä joten se saa olla mikä on. Sen sisäputki on 168x4.0mm mustaa. Vetoa siinä ainakin tuntuu olevan, eristinkin sen sillon ihan ylös asti.

[Lepandeerus]

Pyhien aikana tuli taas puuhasteltua kattilan rakenteellisten muutosten parissa.

Tein ensin tuon edellä mainitun tulenohjauspellin sinne palotilan yläosaan joten nyt liekit kiertää sieltä toisioilmaluukun edestä. Muutos johti toivottuihin tuloksiin; savukaasulämmöt aleni niin ettei tahdo yli 250 nousta ja laddomatin mittareista seurattuna kattilassa kiertävän veden lämpötila nousi pari astetta (parhaillaan nyt n.14 astetta eroa kattilaan johdettavan ja sieltä palaavan veden lämpötilaero, pumppu kolmosella). Eli voidaan puhua sekä tehon, että hyötysuhteen noususta.

Toinen kokeilu oli laittaa niihin konvektioihin vanhasta profiilikattopellistä suikaleet siten että kaasut pääsee kulkemaan niiden kahtapuolta. Tarkoitus on saada sitä turbulenssia sinne. Sitä ne varmasti saakin aikaan, ja nyt tulos oli se, että savukaasujen lämmöt ei enää nouse yli 120 ja kattila kuitenkin vielä toimiikin. Tehosta se kylläkin on hieman pois, mutta hyötysuhdetta tämäkin nosti.

Jatkan kuitenkin niiden parissa niitä muokaten niin että sais ne savukaasut kattilan säädöillä asettumaan sinne 150-170. Vedon kannalta paras olis varmasti aaltomainen pelti, mutta toi kantikas nyt sattu pyörimään tossa jaloissa.

On tää puunpoltto melkonen harrastus.

[vauxhall1972]

Onkos kellään kokemuksia tai mielipiteitä semmosesta kun mulla on ollu suunnitelmissa tehdä yläpalokattilan perään ylimääräinen lämmönvaihdin jolla sais savukaasuista lämpöä talteen vielä ennen kuin ne huitelee taivaan tuuliin.

Jos kattilasta puskee 250-270 asteista savukaasua niin siitä olis vielä varmaan 100 astetta poistettavissa ennen kuin se alkaa olla piipun kestävyyden kannalta huono asia.

Olen suunnitellut 900x400x50 konvektiota jonka kautta se vesi menis sitten sinne kattilan varsinaiseen kiertoon. Savu kiertäis alakautta tuon pystyssä olevan konvektion ennen piippuun pääsyä. Tilavuus noilla mitoilla olis 17-18 litran paikkeilla ja savukaasuille altis pinta-ala 0,7-0,8 neliöä, vähän lopullisesta toteutustavasta riippuen.

Vinkki: hitsaa lisäosan vesitilan kylkiin pystyyn vaikka 40 mm soiroja 40 mm välein samansuuntaisesti kuin savukaasut virtaavat, rälläkällä poikki 10-15 sentin välein ettei lämpölaajeneminen revi irti ja sen rivoitetun solan levydeksi rivan korkeus + 10 mm niin saat helposti aika paljon lisää lämmöntalteenottopintaa. Jos se savusola olisi 40 cm leveä ja laittaisi vaikka 9 soiroa puolelleen niin siitä saisi 18 x 0,9 x 0,04 = ~0,65 m2 lisää.

edit:alle pieni tuhkatila (10-15 cm, kylkeen joku nuohousreikä mistä tuhkaimurin letku sopii (rautakaupan Upo-luukku vaikka) ja päälle pulttikiinnitteinen kansi mistä pääsisi nuohoamaan ne rivat ja nidien välit.

[Lepandeerus]

Vinkki: hitsaa lisäosan vesitilan kylkiin pystyyn vaikka 40 mm soiroja 40 mm välein samansuuntaisesti kuin savukaasut virtaavat, rälläkällä poikki 10-15 sentin välein ettei lämpölaajeneminen revi irti ja sen rivoitetun solan levydeksi rivan korkeus + 10 mm niin saat helposti aika paljon lisää lämmöntalteenottopintaa. Jos se savusola olisi 40 cm leveä ja laittaisi vaikka 9 soiroa puolelleen niin siitä saisi 18 x 0,9 x 0,04 = ~0,65 m2 lisää.

edit:alle pieni tuhkatila (10-15 cm, kylkeen joku nuohousreikä mistä tuhkaimurin letku sopii (rautakaupan Upo-luukku vaikka) ja päälle pulttikiinnitteinen kansi mistä pääsisi nuohoamaan ne rivat ja nidien välit.

Hyvä vinkki, kiitoksia. Katotaan lopahtaako into tuon lisäosan tekoon jos saankin ne savukaasujen lämmöt jo tiputettua tarpeeksi alas siellä kattilan solissa ja vieläpä siis niin että palotapahtuma on kuitenkin rivakka ja tehokas. Savukaasuimurikin saattaa tulla kuvioihin. Suunnitelmat elää jatkuvasti.

[vilhos]

Hei

Ei savukaasujen tarvitse nousta normaali polton aikana yli 250 asteen. Se harakoille lämmittämistä 200 astetta on normaali lämmityksen hyvä lämpötila yläpalokattilassa.

Terv. Oulujärven rannalta

[Lepandeerus]

Tuommonen lto se tuli tulevaksi talveksi rakenneltua kattilan jatkeeksi. Viikon päivät koepolteltu ja hyvältä vaikuttaa.

[pökö]

Komee peli. Onko yhteitä lmpömittareille, vesi sisään ja ulos?

[Lepandeerus]

Komee peli. Onko yhteitä lmpömittareille, vesi sisään ja ulos?

Kiitoksia. Joo, sellasia lukemia tuossa seurailin että esim. 320 asteinen savukaasu jäähtyy 220 asteeseen, sisään menevä vesi esim. 60 astetta, kattilaan 64 asteisena ja kattilasta varaajaan 78 asteisena. Savukaasuimurilla varmistan vedon sopivaksi ja sitten onki helppo säätää ilmaluukut optimaalisiksi.