Ihan perstuntumalla olen lämmittänyt kahta alapalokattilaa ja niihin olen voinut listätä puita tunti sytytyksen jälkeen näkemättä liekkiä varastopesässä, yhtä käänteispaloa olen lämmittänyt ja siellä en ole tähän tilanteeseen päässyt koskaan. Suosittelen avaamaan oman aiheen tuosta kattilastasi kun sitä olet modifioinut ettei sitä tarvitse jokaiseen muuhun aiheeseen liittää.
En tuosta järkiperäistä selitystä löydä eroon varastopesässä valitsevien olosuhteiden/erilaiseen kosteuden poistumisnopeuteen alapaloisen ja ”käänteispaloisen” välillä.
Tuolta löytyy oma aiheensa liittyen omaan kattilaani.
Tilanne jossa kaasutuskattilan varastopesän puolella puut syttyvät tosissaan palamaan, ei ole toivottu. Tähän liittyen on myös huomioitava, että jopa täysin kuivan puun palamistuotteita ovat hiilidioksidi ja vesi. Varastopesä on myös alle 100 asteisen vesivaipan ympäröimä/jäähdyttämä.
Nyt jos ajatellaan esim. 50kg puumäärää varastopesässä (20% kosteus), kuluu energiaa n. 8,9kWh pelkästään puun ja veden lämmitykseen (100 asteisiksi) sekä veden höyrystämiseen. Esim. 30kW kattilan täytyisi täten kuluttaa tähän lähes kaikki energiansa 20 minuutin ajan täydellä tehollaan toimiessaan, jolloin lämpöä kattilalla ei tuotettaisi muualle yhtään?! Todellisuudessa kosteuden haihtumista puusta varastopesän eri osissa hidastaa vielä esim. puun heikko lämmönjohtavuus, fakta, ettei lämpötila puussa kohoa n. 100C asteisesta ennen kuin vesi on höyrystetty, varastopesää jatkuvasti jäähdyttävä/ympäröivä vesivaippa jne. jne. Nämä kaikki yhdessä rajoittavat oleellisesti lämmmön etenemistä varastopesässä ja yksittäisissä partikkeleissa. Tästäkin on vielä pitkä matka lämpötilaan jossa prosessi tuottaa vaatimansa energian yllä pysyäkseen…
Eikö tämän ja oman kokemuksensa yhdistämällä pysty päättelemään, että lämmitys, kuivatus, höyrystys, pyrolyysi, kaasujen- ja jäännöshiilenpoltto ovat kaikki samanaikaisesti tapahtuvia prosesseja? Mitä lähempänä varsinaista paloaluetta ollaan, sitä korkeampi lämpötila ja pidemmälle prosessi on puussa edennyt?!
