Kirjoittaja Aihe: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä  (Luettu 23046 kertaa)

hiili

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 286
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #45 : 16.01.2016-18:54 »
Niinpä paremmin energia on tallessa polttoaineessa kun varaajassa,vaikka viikon tarve kattilaan ja kattila polttelee sitämukaan kun tarttee. poislukien pelletit,hake, öljy,turve, vaan kiiteä aine halot kannot + muu isojakoinen jäte.tarttee jonkun on off ilmansaanti systeemin ja puhalluksen.

vilhos

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 218
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #46 : 16.01.2016-21:29 »
Hei

Minulla on Ariterm +35 ja olen joskus sammuttanut siten että tulipesään jaa muutama klapi polttamatta ja jonkinverran hiillosta mukana. Sammutan polton laittamalla kaikki ilma pellit kiinni. 12 tunnin päästä riittää kun laitan puita hiilloksen päälle ja tuli syttyy pesään. Kieltämättä olen miettinyt "jatkuvaa polttoa" Arduinon polton halninta softaa miettiessä. Olen jonkin verran testannut ja ei mitään ongelmaa sinänsä ole ilmaantunut.
Ainakin sellainen varaajan täyttö vaihe tulee tähän Arduino sovellukseen.

Terv Oulujärven rannalta 

     

syrjaki

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 287
Matalaenergialato + talousrakennus selluvillaeristeillä. Orlan Super 40 kW, muokattu Akva 3000, Tiileri tytti

geswas

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 118
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #48 : 17.01.2016-13:37 »
Noniin nyt on pari pesällistä polteltu anturi paikallaan. Anturi oli noin 15cm takaseinästä ja 5cm katosta keskellä pesää.

Lämpötila muuttuilee osapuilleen suraavasti:

 -Alussa lämpö on sama kun varastopesään tuleva ensiöilmakin

-siitä lämpö kohosi tasaisesti noin 280-300C ollen siinä noin 1.5h

-kun rajuin kaasuuntumisvaihe oli ohi alkoi arduino lisätä taas ilmoja jällöin lämpö nousi aika vauhdilla yli 500C

-tätä kesti ehkä noin 30min kunnes alkoi laskea taas 300C hujakoille.

Huomiot:

Varastopesän lämpö on keskimäärin 280-350C polton aikana. Ylin lukema oli 530C.

Kun varaaja tuli täyteen ja kattila meni tauolle varastopesän lämpö tippui vähän alle 200C ollen jatkuvassa poltossa alimmillaan toisella kerralla 197c ja toisella 196C ennen kuin poltto taas käynnistyi.

Mitä hyötyä näistä mittauksista sitten oli, en tiedä.  ;D Mutta ainakin näin maallikon järjellä luulis että kyllä ne puut aika hyvin jo polton aikana pesässä kuivaa, sen verran siellä kuitenkin jämpöjä on.

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #49 : 17.01.2016-15:45 »
Noniin nyt on pari pesällistä polteltu anturi paikallaan. Anturi oli noin 15cm takaseinästä ja 5cm katosta keskellä pesää.

Lämpötila muuttuilee osapuilleen suraavasti:

 -Alussa lämpö on sama kun varastopesään tuleva ensiöilmakin

-siitä lämpö kohosi tasaisesti noin 280-300C ollen siinä noin 1.5h

-kun rajuin kaasuuntumisvaihe oli ohi alkoi arduino lisätä taas ilmoja jällöin lämpö nousi aika vauhdilla yli 500C

-tätä kesti ehkä noin 30min kunnes alkoi laskea taas 300C hujakoille.

Huomiot:

Varastopesän lämpö on keskimäärin 280-350C polton aikana. Ylin lukema oli 530C.

Kun varaaja tuli täyteen ja kattila meni tauolle varastopesän lämpö tippui vähän alle 200C ollen jatkuvassa poltossa alimmillaan toisella kerralla 197c ja toisella 196C ennen kuin poltto taas käynnistyi.

Mitä hyötyä näistä mittauksista sitten oli, en tiedä.  ;D Mutta ainakin näin maallikon järjellä luulis että kyllä ne puut aika hyvin jo polton aikana pesässä kuivaa, sen verran siellä kuitenkin jämpöjä on.



No perskules, noi lämpötilamittaukset tukee olettamustani että hiilivetyketjuista ei enää erkaanu happea palamista ylläpitämään kun ilmansaanti estetään.

Toisekseen mukava todeta että puut kuivuu myös tauon aikana, miten sitten lienee paljonko sitä kondensoituu "kylmän"kattilan seinämille?, varmaan yhtä paljon kuin normi palamisenkin aikana. Palamisen aikana tietty on jonkinlainen "tuuletus" olemassa.

Jonkinlaiseksi algoritmiksi olen ajatellut että käynnistymishetkellä ilmaa annetaan ensin hitaasti, kiihdyttäen samaa tahtia kuin palaminenkin kiihtyy. Sitten normiteholla, lopuksi hidastetaan ilmansyöttöä, jotta palaminenkin hiukan laantuis. Kun ensiöilma menee täysin kiinni, jäis toisioilma hiukan rakoselleen polttamaan loppuhaikuja, ja sulkeutuis ehki 10 mintsan päästä kokonaan.

Mekaniikan "ihmemiehenä" aattelin soveltaa oumannin kaltaista suntinkääntäjää ilmaläppiä vänkäämään. Ulkoanturi vois tunnustella savukaasuja ja sisäanturi kattilan lämpöjä, lämpötila-alennus sulkis ilman kokonaan, ajatus ei ole edennyt vielä tuon pidemmälle.


Että mitä hyötyä mittauksista? No sanotaan vaikka "perustutkimukseksi", josta ei heti saada taloudellista hyötyä,  mutta onhan taas jotain kättäpidempää kun keksii uusia "konnuuksia"

geswas

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 118
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #50 : 17.01.2016-22:47 »
Lainaus
Jonkinlaiseksi algoritmiksi olen ajatellut että käynnistymishetkellä ilmaa annetaan ensin hitaasti, kiihdyttäen samaa tahtia kuin palaminenkin kiihtyy. Sitten normiteholla, lopuksi hidastetaan ilmansyöttöä, jotta palaminenkin hiukan laantuis. Kun ensiöilma menee täysin kiinni, jäis toisioilma hiukan rakoselleen polttamaan loppuhaikuja, ja sulkeutuis ehki 10 mintsan päästä kokonaan.



Tuo oma viritelmäni toimii aika lähelle juurikin noin. Ainut että toisioilmaa virtaa hiljaa suuttimesta koko ajan.

Lainaus
Muuten toiminta vaikuttaa yllätävän hyvältä, puhallin kun sammmuu toisiopalo alkaa vaipua rauhallisesti ja jää sitten palamaan piipun vedolla hiljakseen kunnes arduino lopsauttaa ilmaläpän kiinni. Sitten liekki siirtyy suuttimen toisioreikiin missä palaa ilmeisesti sen aikaa kun varastopesässä on vielä kaasuja eli noin minuutin verran ja sitten hiipuu pois. Toisio ilmaa virtaa hiljalleen koko ajan koska tässä atmoksessa on myös se toisiosäätö kattilan edessä joka on puol kierrosta auki eli alta millin.

Mitäs muuten tapahtuu tuolle syöpymisolosuhteille jos kattilan lämpö nostetaankin hitusen yli 100 asteen taukojaksolle? Vesihän höyrystyy absoluuttisessa paineessa tuossa lämpötilassa eli ei voi ainakaan kondendensoitua enää pesän seiniin vaan jää höyryksi? Onko se parempi vai huonompi tilanne syöpymisen kannalta?



repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #51 : 18.01.2016-00:06 »
No perskules, luulin itse keksineeni tuo algoritmin  ;D

Lainaus
Mitäs muuten tapahtuu tuolle syöpymisolosuhteille jos kattilan lämpö nostetaankin hitusen yli 100 asteen taukojaksolle? Vesihän höyrystyy absoluuttisessa paineessa tuossa lämpötilassa eli ei voi ainakaan kondendensoitua enää pesän seiniin vaan jää höyryksi? Onko se parempi vai huonompi tilanne syöpymisen kannalta?


Tuo lienee pahin rasti hommassa!

Savukaasuissa ( hormissa ) on päädytty ajatukseen että veden kastepiste on n. 60 asteen hujakoilla. Kattilan varastopesässä varmaankin kastepiste on korkeammalla koska kosteutta on enemmän.

Toinen juttu on sitten se että puusta syntyy varastopesässä happoja, ainakin etikkahappoa. Myös puun sisältämä rikki kehittää rikkihappoa/hapoketta, oletan että sitä syntyy vasta tuolla varsinaisessa palamisvaiheessa.

Kolmas mieleen tuleva pointti on että kemialliset reaktiot nopeutuvat lämpötilan noustessa, kuulemma 10 asteen nousu kaksinkertaistaa reaktionopeuden. Ruostuminenkin pysähtyy 2 asteen pakkasessa, ellei maantiesuolaa ole läsnä !

Ite tukeudun ajatukseen että kattilan seinissä oleva terva suojaa metallia happohyökkäyksiltä, tosin ei ole aavistustakaan kuinka "hapanta" se terva on. Kattilan lämpötilan olen myös nostanut 90 asteen yläpuolelle.

Pitänee lastalla kaapia sitä tervaa ja levittää testipinnalle ja seurata sen vaikutusta. Todellisuutta vastaavat olosuhteet lienee siellä varastopesässä eli testikappale heitetään puiden päälle muhimaan.

Tuli tässä muuten mieleen että noita puhkisyöpyneitä kattiloita on kyllä tullut vastaan mutta käyttäjät ovat olleet pitkänlinjan kitupolttajia!  :o

jarppi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 45
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #52 : 01.02.2016-17:30 »
Lyhyt yhteenveto Geswas:n kattilasta....

On/off säätö toimii kuin ihmisen mieli. Lämpötilat kaasutuspesässä eivät laske huolestuttavan alas. Pelkona on se että huili jakson aikana polttoaine jatkaa paloaan sillä tavoin, että happokaasut tihenevät ja kondensoituvat jopa suhteellisen korkeassa lämpötilassa ja ruostuttavat kattilan ennenaikaisesti.

Kattilan toiminnansäätö lyhyen oppimäärän mukaan (täältä luettu ja itse funtsattu loput).

Vaihtoehto 1. Kattila posotetaan vakioilla ilmanottoaukkojen asetuksilla ”nimellisteholla” kohti kattilaveden raja-arvoa, jonka jälkeen ilmanottoa pätkitään.

Vaihtoehto 2. Asetetaan savukaasun ohjearvo ja säädetään palotapahtuma sen mukaan, kunnes vaihtoehdon 1. (kattilaveden lämpötila) rajoittaa pätkimällä varaajan täyttyessä.

Vaihtoehto 3. Lambada. Sisältää kaikki vaihtoehdot yllä ja lisäksi savukaasussa on tietty määrä ylimääräistä happea ohjearvona, ajatuksella että tällöin palamattomien hiilivetyjen määrä olisi mahdollisimman pieni.

Vaihtoehto 4. Tulevaisuudessa 2025.... Sisältää kaiken edellä esitetyn ja mitataan savukaasuista palamattomat hiilivedyt. Palamattomat hiilivedyt korjataan esim. kaasutussuuttimen kokoa muuttamalla ja mahdollisesti rummussa pyöräyttämällä kaasutuspesän polttoaineita.

Oikeasti siis säädetään aivan väärää asia, mutta sillä on loppujen lopuksi myös vaikutusta kattilaan tehoon. Ajatuksena on ollut kattilan toimintapisteen vakiointi, mutta jopa latauspumpun siirtäminen asennosta 2 asentoon 3 muuttaa radikaalisti toimintapistettä, saman tekee piipun veto ulkolämpötilan ja tuulen funktiona, myös puiden koko ja kosteus vaikuttavat.

Todellinen tarve on siis saada kattila toimimaan osateholla tai mielellään pienellä sellaisella mahdollisimman hyvin, jotta pakkasaikaan saadaan kompensoitua puuttuvaa varaajakapasiteettia.

Käänteispalossa kaasutuskammiossa palamisen ei kuulu olla täydellistä, koska muuten ei jää kaasua poltettavaksi. Jos kerran lambada kattila pitkän polton minimiteho asetuksin savuttaa ja nokeaa,  vian pitää olla palamattomissa hiilivedyissä. Eli ilmeinen syy on se että kaasutuskammion ja polttotilan välisen suuttimen koko on liian suuri. Kaasu valahtaa veltosti palotilaan ja vähäinen kaasumäärä ei pala kuin ehkä toisesta nurkasta suutinta. Tämä on kaukana sinisen liekin puhalluksesta.

Yhtenä mahdollisena pitkän polton korjauksena on tehdä suuttimen pienennyssetti. Eli lattarauta suuttimen päälle ja lattarautaan taitosjatkos tai joku kahva, jotta pienennyskappaleen saa kuumaan pesään kintailla asetettua paikalleen peittämään suutinta. Lattaraudan alapintaan kovaa vuorivillaa ja prikka-pultit läpi villasta ja lattaraudasta. Villa tukkii siis suutinkiven läpi tulevia toisio ilman kanavia.

Tuolla suuttimen koon pienennyksellä pitäisi mielestäni saada Geswas:n kattila jatkuvatoimiseksi ja pienitehoiseksi lennossa, siten etteivät kaasutuskammiossa hapot tihene vaan kokoajan vaihtuvat ja poistuvat piipusta suhteellisen vaarattomasti. Jos sinulla on nyt koko kattilan ON/OFF ilmanotto yhdessä putkessa, voit kokeilla asian ihan teippaamalla maalarinteipillä umpeen 80% ilmanotossa, kun siirryt pieniteho moodiin. Periaatteessa yhden ilmanottoputken jälkeen toisio- ja ensiöilman suhde on ihan näin Ok, mutta koska osa toisio ilma kanavista on ummessa, joudut vastaavasti pienentämään ensiöilman määrää, jotta suhde säilyisi. Alarajana kattilan teholle on piipun lämpötila, ettei ala kondensoimaan. En tiedä miten olet ON/OFF toimilaitteen toteuttanut, mutta jos manuaali testi antaa hyvää tulosta voit käyttää vaikka pienoismalli servoja tukkimaan ilmanottoja, äärimmäistä tiiveyttä ei tarvita, koska nyt etsitään osateho moodia. Näihin löytyy valmiita Arduino softan pätkiä.

Esim. http://www.aliexpress.com   hakusana ”micro servo”

Tuosta saa 3€ hintaan kääntävän pelin koti ovelle. Itse olen käyttänyt paljon Aliexpressiä, eikä koskaan ole ollut ongelmia.

Täällä on vallalla hieman ristiriitaiset käsitykset kattiloista, ollaan sitä mieltä, että valmistaja on todella hienosti suunnitellut kattilan ja sen ehdoilla mennään, samaan aikaan samat ihmiset modaavat ja näkertävät, joka suunnasta pientä fiksausta kattilan parantamiseksi. Täällä on pidetty kattilan nimellistehoa jonkin sortin hyötysuhde maksimina !

Olen toista mieltä, jos savukaasu viipyy pitempään konvektiopinnalla eikö savukaasu jäähdy silloin paremmin ja poistu pienempi energisenä piipusta ulos ? Ainakin tässä Geswasin Atmoksessa on varaa pienentää savukaasujen lämpötilaa.

hexi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 3
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #53 : 28.01.2018-23:24 »
Tulimax KP 20 ja 40. Suoraanlämmitykseen tehty käänteispalokattila. Karstulassa valmistettiin. Koneviestilehdessä puitiin yhteenaikaan melko paljon tästä kattilasta. Kaikilla ei pelannut.

Suurin vika taisi olla lyhytikäisyys. Varastopesä oli mustaa rautaa ja pahimmillaan se puhkesi muutamassa vuodessa..
 
Hei
Olen uusi tällä sivustolla, huomasin tuon maininnan Tulimax kattiloista.
Meillä on ollut Tulimax KP25SÖ klapi kattila käytössä jo vuodesta 2000 ja pelaa edelleen, ja olen tyytyväinen siihen.
Lämmitettävää on n. 250m2, öljyä meni aikoinaan n 5000 l/vuosi.
Kattila on pelannut hyvin ilman varaajaa, vesitilaa siinä on n 300 l ja lisäksi on pieni lämminvesi boileri. n 150 l.
Käsittääkseni siinä on varostopesä tehty haponkestävästä tms. kestävästä teräksestä.
Kovilla pakkasilla  kattila pitää täyttää 8 tunnin välein, muulloin riittää 12 tuntia, lisänä on sähkövastus ja öljypoltin, jotka ovat vain varmistuksena, tai ovat käytössä sitten kun olemme pisempään poissa.

Ongelmana on olleet arinat ne ei kestä kuin parivuotta, myös kattila kivet on joutunut uusimaan. Arinoita ja kiviä on saanut Tulimaxin tehtaalta Haapamäeltä.

Kysymys onkin löytyykö vastaavaa laitetta tällä hetkellä markkinoilta, voi joutuuko tulevaisuudessa hankkimaan ison varaajan kattilan lisäksi.
t hexi
« Viimeksi muokattu: 28.01.2018-23:26 kirjoittanut hexi »

Rampe

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 381
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #54 : 01.02.2018-12:54 »

 
Hei
Olen uusi tällä sivustolla, huomasin tuon maininnan Tulimax kattiloista.
Meillä on ollut Tulimax KP25SÖ klapi kattila käytössä jo vuodesta 2000 ja pelaa edelleen, ja olen tyytyväinen siihen.
Lämmitettävää on n. 250m2, öljyä meni aikoinaan n 5000 l/vuosi.
Kattila on pelannut hyvin ilman varaajaa, vesitilaa siinä on n 300 l ja lisäksi on pieni lämminvesi boileri. n 150 l.
Käsittääkseni siinä on varostopesä tehty haponkestävästä tms. kestävästä teräksestä.
Kovilla pakkasilla  kattila pitää täyttää 8 tunnin välein, muulloin riittää 12 tuntia, lisänä on sähkövastus ja öljypoltin, jotka ovat vain varmistuksena, tai ovat käytössä sitten kun olemme pisempään poissa.

Ongelmana on olleet arinat ne ei kestä kuin parivuotta, myös kattila kivet on joutunut uusimaan. Arinoita ja kiviä on saanut Tulimaxin tehtaalta Haapamäeltä.

Kysymys onkin löytyykö vastaavaa laitetta tällä hetkellä markkinoilta, voi joutuuko tulevaisuudessa hankkimaan ison varaajan kattilan lisäksi.
t hexi

Hienoa että Tulimax käyttäjiäkin vielä löytyy  :) Se voi olla että loppupään kattiloiden varastopesät on tehty haponkestävästä. Kuka lie tietääkään. Tai sitten on ns. niin hyvällä pidolla ollut ja kestänyt ( Pidetty riittävän kuumana vesi)

Hyvä että saa osia. Arinat noissa on yleisesti kovilla, mutta onko kova työ vaihtaa aina uuteen ja minkä hintainen.

Vastaavia kattiloita ei juuri ole. Laka tekee suoran lämmityksen alapalokattilaa. Se voisi olla yksi vaihtoehto.

Onkohan Ht-enercolla olemassa näihin kattiloihin vielä piirrustukset? Silloin kun tuotteet siirtyi Haapamäelle puukattilavalmistus loppui kun seinään, tai ei siis alkanutkaan enää uudelleen. Mun mielestä tässä olis ollut potentiaalia markkinoille. Vielä kun olisivat hetken jaksaneet kehitellä tuotetta. Nyt se taitaa olla jo myöhäistä..

vilhos

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 218
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #55 : 01.02.2018-19:56 »
Hei
Kaikille terveisiä täältä Portugalista.Täällä ei taida saada puulämmitteiset kattilat suosiota.
Olen samaa mieltä että on suuri etu jos kattilaa pystyy polttamaan pienellä teholla. Pienellä teholla saa varaajan täytettyä piripintaan.
Itse olen viritellyt Ariterm 35+ kattilaan automaatiosysteemiä. Kyllä Laajakaista lambdan avulla uskon vahvasti voi ajaa tuollaisella 130-140 asteen savukaasuilla. Sellaisella teholla Kajaanin korkeudella 25 asteen pakkasella voi polttaa vähintään puoli pesällistä Ariterm kattilallani. Tavoite on että tuollainen 16 h polttojakso on toteutettavissa. Softassa on vielä vääntmistä hiukan sitten voisin esitellä aikaansaanostani.

Terv. Kajaani Koutaniemi

syrjaki

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 287
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #56 : 01.02.2018-20:11 »
Kannattaa muistaa, että tavallinen teräksellä katettu nuotio tykkää vähän huonoa, jos sitä poltetaan jatkuvasti. Varastopesän olosuhteet altistaa helposti syöpymiselle. Happosella tai keraamisella varastopesällä varmaan vois olla ihan toimiva ajatus.

Vajaatehoilla ei kyllä varaajaa saa yhtään sen kuumemmaks kuin nimellisteholla, kestää vaan kauemmin.
Matalaenergialato + talousrakennus selluvillaeristeillä. Orlan Super 40 kW, muokattu Akva 3000, Tiileri tytti

pete73

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 183
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #57 : 01.02.2018-22:32 »
Aika harvalla taitaa laitteisto sallia nimellisteholla polton siinä vaiheessa kun varaaja on läpi asti 90 asteinen... joutunee pakosta niistää tehoja ettei kattila kovin lujaa kupli jos/kun haluaa vielä sen kymmenkunta astetta nostaa varaajan lämpöä.
Tai sitte pitää nostaa painetta ;)
vm-58 "rintamamiestalo" n.120m2 lämmintä +puolilämmin kellari 80m2
Jämä kaksikko (pääasiassa vastuksella lämpeää), ei varaajaa käytössä, varaava takka, ILP alakerrassa.
Puuta maks. pari mottia vuodessa kun nykyään ei paljoa kotona tule oltua.

vilhos

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 218
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #58 : 03.02.2018-09:13 »
Hei

Se pienellä teholla ajo tarkoittaa sitä vaihetta minun tapauksess kun varaajan lämpötila on yli 80 astetta. Silloin ei mielestäni ole vaaraa syöpymiselle. Jos käytät  märkiä puita esim suoraan ulkoa silloin syöpymiselle on mahdollisuus. Minulla on heti kattilan jälkeen kaikki haponkestävää. Ariterm + 35 on mustasta raudasta tehty.

Terv. Kajaani Koutaniemi

hexi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 3
Vs: Käänteispalokattila jatkuvalämmitteisenä
« Vastaus #59 : 04.02.2018-17:25 »
Tulimax kattilan arinan vaihto käy helposti puuntäyttöluukun kautta. Arinat maksavat n 150,- mielestäni ovat vähän hintavia, mutta pääasia että niitä on vielä saanut Haapamäen tehtaalta.
Ilmeisesti näitä klapikattiloita on vielä jonkun verran käytössä, kun arinoita ja kattilakiviä vielä tehdään.
Nyky polttoteknologiaa käyttämällä tästä olisi varmaan saanut kehitettyä vieläkin paremman laitteen vahinko ettei valmistusta jatkettu.

Olen tutkinut erilaisia kattilavaihtoehtoja ja todennut että tuo Laka ainakin olisi suunnilleen samankaltainen laite.
Minkälaisia kokemuksia tuosta Laka YHT 20  kattilasta on, ja onko se hintansa väärtti, onhan se kuitenkin kotimainen.