Keskustelun herättämiseksi ja alustamiseksi kunnon provokaatio kirjoitus
Olen aiemmin esittänyt että palomääräykset ovat ”kesäteatteria”, jonka tarkoitus on antaa puuhastelun aihetta ja ”vallankäytön tunnetta” asiasta elannon hankkiville. Yhteiskunnalla ei ole mitään sitä vastaan, että turvallisuussäännökset ylimitoitetaan, ylivalvotaan ja toteutetaan mahdollisimman kalliilla tavalla, niin kauan kuin siihen käytetään muita kuin yhteiskunnanvaroja. Näin saadaan positiivista pöhinää ja liikevaihtoa. Minäkin tykkään tehdä hyväntekeväisyyttä toisten rahoilla.
Yhteiskunnan asenne sen itsensä kustantamaan turvallisuuteen on täysin poikkeava.
Viime viikolla Yle uutisissa oli venemessujen punkkibussista juttua. Siinä kerrottiin että Ahvenanmaalla saa ilmaisen punkkirokotuksen, mutta ei muualla maassa. Yhtä vaikea punkkipulma on paikoittain myös mantereella, ihmisiä vammautuu ja kuolee näihin tauteihin. Mantereelle ei ole suunnitteilla rokotuksia johtuen rajallisesta budjetista.
Palomääräyksiin. Kaikki pannuhuonetta koskevat määräykset osastoinneista ja paloluokituksista ovat täyttä puppua. Ne menevät läpi, vain ja yksinomaan siksi ettei kukaan ole viitsinyt lähteä kumoamaan niitä ja suomalaiset perinteisesti kumartavat syvään virkamiehinä esiintyville tahoille.
Määräykset eivät kosketa suurinta osaa kansasta, joten todennäköisyys sille että kukaan viitsisi taistella ne nurin on alhainen. Vesitakan voi täräyttää keskelle olohuonetta, ilman kummempia osastointeja ja kuivan takan voi myös täräyttää olkkarin lattialle ilman ihmeempiä manooverejä. Se että tulisijan seinämissä on liikkuvaa vettä ei tee laitetta paloturvattomaksi. Vesi ei ole pelkästään palamaton materiaali se on kaiken lisäksi tulta myrkyttömästi tukahduttava aine. Mikä erottaa vesitakan ja puukattilan toisistaan ? Keskeisin ero taitaa olla asennuspaikka ! Eikö kaikille olisi helpompaa muuttaa ”pannuhuone” yleistouhuhuoneeksi viemällä sinne lasten väriliituja ja piirustuspaperia lattialle pyörimään, unohtamatta rispaantunutta nojatuolia. Ratkaisu olisi paljon edullisempi kuin se että lähtee tilkitsemään muoviputkien läpivientien rakoja palamattomalla 1000€/kg maksavalla erikoismassalla ja muilla älyttömyyksillä.
Aivan maalaisjärkikin sanoo, että oleellista on vain lämmönlähteen pintalämpöisen pinnan etäisyys syttyvään materiaaliin ja se että suuluukun alla lattiassa on palamatonta materiaalia tietyllä etäisyydellä.
Se että tulisija siirretään pois olohuoneesta, erilliseen tilaan on jo automaattisesti paloturvallisuutta lisäävä tekijä. Suomalaiset besserwisser asiantuntijat ovat innostuneet kehittämään ajatusta aivan turhaan kohottaakseen omaa egoa, erillinen tila pitää sitten olla ”aivan saakelin erillinen” jopa niin erillinen, että se pitäisi varmuuden vuoksi ehkä kaivaa maahan 100 metrin syvyyteen. Viimeistään EU:n kilpailuviranomaisten toimesta saadaan pannuhuonemääräykset kumottua, mikäli suomen hallinto-oikeus on (suomalaisten rahastavien turvallisuus asiantuntijoiden sokaisemana) kyvytön näkemään ristiriitaa määräyksissä, jotka asettavat samankaltaiset tuotteet täysin erilaiseen asemaan.
Tarkkaan ottaen, jopa olkkarin kuivan tulisijan määräykset ovat syrjiviä ja virheellisiä. Lämminpintainen <80C etäisyys 50mm, kuumapintainen 80 -140 C 150mm, polttavapintainen 140- 350C 500mm. Sitten kun katsotaan sähköliesien sallittuja lämpöjä.
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/liitetaulukko_liesien_pintalampo.rtEtuosan emalit 90 C, lasi 105 C ja yllätys yllätys ! Lieden sivupeltien lämpötiloissa ei ole mitään rajoitusta. Liesi laitetaan sertifioidun erikoisammatimiehen toimesta sellaisenaan kaapin standardi 60 cm koloon ja sitten ihmetellään kun lastulevystä liimaukset pettävät. Olen itse mitannut inframittarilla Gram liedelle yli 90C sivupelleille vapaassa tilassa ilman jäähdyttäessä ja väkisin laitoin lieden ja kaapiston väliin ohuet villat. Eli laitteita ei saa asettaa eri asemaan teknisen ratkaisun tai energialähteen mukaan. Tämä on jokaiselle selvää ettei kilpailua eri teknologioiden välillä saa haitata, muutoin tekninen kehitys pysähtyy. Tämän logiikan mukaan sähköliedelle tulee vaatia 150 mm vapaa tilaa kaapistoon vasemmalle ja oikealle sivulle. Tai sitten kevyt 110mm leveä tiili potero. Sähköliesi on rinnasteinen puulieden kanssa kiinteänä asennuksena.
Toisaalta jos sähköliesiin alettaisiin noudattaa kattilamääräyksiä, olisi kiva nähdä kun emännät TV:n mainostauolla juoksevat 8 metrin päähän liiteriin valmistamaan uunijuustovoileipiä. Kerrostaloissa taitaisi olla suosiolla helpompi pitäytyä kokonaan kylmissä eväissä. Näin turvallisuus on ainakin taattua.
Virhe lähtee jo siinä kohdassa, kun näitä säännöksiä lähdetään sorvaamaan ja paikalle kutsutaan asiantuntijoita. Nämä asiantuntijat ovat henkilöitä, jotka saavat suoraan leipänsä turvallisuus asioista nipottamalla. Heidän selkeä etunsa on luoda mahdollisimman epäselvä, tulkinnan varainen ja vaikeasti sekä kalliisti toteutettava turvallisuuskokonaisuus. Näin he voivat poskien punoittamatta rahastaa koulutustilaisuuksissa, joissa selvitetään tavallisille tallaajille lain kaltaisen määräyksen tulkintaa ja lisäksi he varmistavat, että heiltä kysytään riittävän monta kertaa projektin edetessä erilaisia maksullista leimoja, joita vain erikoisasiantuntijat voivat myöntää. Mutta joka ei sinänsä siirrä vastuuta leimaajalle. Näin toimien tulevaisuuden työmaat ovat turvattuja.
Samalla kustaan muiden ”muroihin” oikein olan takaan. Poliitikot eivät ymmärrä, eikä heillä oikeastaan ole mielenkiintoa tutkia marginaaliryhmille tuotettuja vahinkoja, kunhan päätökset eivät rasita yhteiskunnan budjettia.
Eräältä toiselta palstalta lainattu: Lainvalmistelutoimikunnan mietinnön lähete.....
Vaatinut toimikunnalta vuosien ponnistelut, lukemattomia valvottuja öitä, tutustumiskäyntejä kaukomaille ja kuukausittaisia palavereja hiihtokeskuksissa yms.. Nyt on takki tyhjä
On tietenkin tärkeää että eläkkeellä olevalla palopäällystöllä on luentokeikkaa, mutta minusta voisivat keskittyä maanläheisimpiin asioihin. Esimerkiksi tuhka-astioihin jotka eivät pala ja tukahduttavat kannella mahdollisen kytemisen. Hiiriverkkojen laittamiseen talojen räystäslautojen ja julkisivun tuuletusraon päälle etteivät jyrsijät pääse välikattoon ja seiniin tuhoamaan sähköjohtoja. Ohjeistamaan väkeä grillin käytössä ettei grilliin sulanut rasva humahda metrisellä liekillä avattaessa grillin kansi, jos kerran kerrostalon parvekkeella grillaamista ei voi kieltää. Sit on näiden palohälyttimien lukumäärän ja paristojen ihmettelyä, tai jos jopa testaisivat paristojen keston eri valmistajien laitteissa, siinäpä olisi ammattikorkeakoululaisille päättötyö urakkaa kerrakseen.
Jos noista älyttömyyksistä päästäisiin, saataisiin suomen hiilidioksidi taseet paremmalle tolalle muutamassa vuodessa. On paljon väkeä, joka ei yksinkertaisesti jaksa ryhtyä idioottimaisten säännösten vuoksi vaihtamaan lämmitysjärjestelmäänsä, vaan ajattelee että ”pitäkää tunkkinne”.
Kotimaisen teollisuuden into kehittää puukattiloita on ilmeisesti saanut lopullisen niitin. Suomalaisen ympäristön kannalta, luontaisesti parhaaseen mahdolliseen energiaan, puuhun liittyvä toimeliaisuus on näivetetty pappojen marginaali touhuiluksi pannuhuoneessa. On aika paljon lennokkaampaa työllistää Uzbekistanilaisia rakennusmiehiä ja Puolalaisia sähkömiehiä, sekä käyttää Kazazstanilaista halvinta betonia valuun, näin teemme huipputeknologiaa suomessa Olkiluodossa. Tämänkin asian olisi voinut hoitaa toisin. Kansallisesti tärkeän edun nimissä olisi lupaehtoihin voinut ujuttaa tietty kotimaisuusaste.
Aihe: Paloturvallisuuden erityispiirteet (Luettu 3674 kertaa)