Samoilla linjoilla PJokisen kanssa, varastopesän koko on tärkeämpi ku teho. Muutenkin johdonmukainen lähestyminen, kait se lämmitysvälistä päättäminen vois olla kohta 4. Mun mielipide on, et on aika turhaa miettiä ja mitoittaa niiden muutaman talvisen huippupakkaspäivän mukaan lämmitysväliä. Sen vert pitänee mukavuustasostaan tinkiä, käytännössä tilapäisesti.
Markulla ehkä hiukka kevyttä megalomaniaa, talohan oli vain 110 m2, eikä mikään pre-öljykriisimalli eristyksiltään. Sijaintiin toki vaikuttaa, tääl lounaassa on leudompaa ku pohjoisissa. Ja jokaisella on taipumus tuijottaa vaan omaan osoitteeseensa.
Kahen kanssa samaa mieltä kaasutuskattilasta, ja tuskinpa Kahekaan on eri mieltä PJokisen ja mun kanssa siitä, että lambda rulettaa.
Sunttiautomatiikka on must, itte ruuvasin sellaisen paikoilleen samana päivänä ku sain torpan avaimet käteen. Sen jälkeen onki sit vaihtunut lämmönjakoverkostoa ja Oumania lukuunottamatta koko muu lämmityssysteemi.
Mä ymmärsin niin, et nyt polttelet ne pari pesällistä se takia, ettet saa yhdellä varaajaa täyteen? Sikäli toi nykyinen varaaja on todnäk jo minimiks riittävä. Vanha varaaja on varmaan vielä tikissä? Laihialainen veto olisi päivittää vain pannu alkuun. Jos haluaa varauskapasiteettia lisää, joku väh. kuution pikkupytty viereen. Siihen tarpeeksi kierukoita, jos päätyy aurinkolämpöön, ni voi käyttää pelkästään tota keräimillä kesäkauden.
Ja sit vielä polttopuulogistiikka kuntoon ja hanskanjäljet minimiin, ni homma ei ala maistua turhan puisevalta.