Jämä Kaksikko 216 ja Kantikas 540L

[perde]

Luonnonkierto varaajaan ei ole hyvä idea. Kiehumisherkempi ratkaisu, vaatii isomman ja lyhyemmän putkituksen. Latausryhmä nostaa pannun lämmön ensin ylös ja pitää sen tasaisena koko polton ajan. Luonnonkierrolla varaajan alapään kylmin vesi pääsee koko ajan jäähdyttämään kattilan paluuliitännän kohdalta eteenpäin. Alle 50 astetta on raja, sitä alempana puun kosteus pääsee tiivistymään noihin kattilan kylmiin pintoihin. Syöpyminen voi olla uskomattoman nopeaa, vuodessa puhki ei ole mahdottomuus.

Tähän pitää tarttua ihan sen verran, että itsellä on tällä hetkellä Jämän yläpalokattila vuodelta 1980 ja kytketty vapaakierrolla varaajaan. Varaaja on edellisen jo edesmenneen lämmittäjän(kin) toimesta päästetty aina jäähtymään aika kylmäksi ja sitten laiteltu uudestaan tulia kattilan alle. Kattilaa on siis lämmitelty niin, että aloituslämmöt varaajassa jotain 20-30 astetta ja on lämmitetty niin, että varaajan lämmöt on ehkä 50 astetta. Tämä siksi, että patterikiertoon menevä manuaalishuntti on ollut jumissa iät ajat -> päästää suoraan maksimilämpöistä vettä kiertoon, eikä talon yksikään patteritermostaatti toimi. Hulluna ei voi lämmittää, kun taloon tulee aivaan sairaan kuuma. Yritäpä sitten elää tällaisen järjestelmän kanssa mutta joka tapauksessa, kattilaan ei muodostu pikeä eikä muutakaan ylimääräistä savusoliin ja eikä tuo ole vielä 36 vuodessa puhki ruostunut  Enkä nyt sano, että tämä on hyvä systeemi ja näin kannattaa tehdä, vaan päinvastoin, tää on ihan hirveä rytö.

[riusmies]

Mulle on kyllä muodostunut sellainen käsitys, että kuiva puu on kaikkein tärkein ehkäisemään kondenssikosteuden muodostumista. Kostealla puulla saa kamiinan kuin kamiinan lahoamaan eikä se rapattu piippu tykkää kuumahöyrypesusta myöskään.

[AnssiKo]

Tähän pitää tarttua ihan sen verran, että itsellä on tällä hetkellä Jämän yläpalokattila vuodelta 1980 ja kytketty vapaakierrolla varaajaan. Varaaja on edellisen jo edesmenneen lämmittäjän(kin) toimesta päästetty aina jäähtymään aika kylmäksi ja sitten laiteltu uudestaan tulia kattilan alle. Kattilaa on siis lämmitelty niin, että aloituslämmöt varaajassa jotain 20-30 astetta ja on lämmitetty niin, että varaajan lämmöt on ehkä 50 astetta. Tämä siksi, että patterikiertoon menevä manuaalishuntti on ollut jumissa iät ajat -> päästää suoraan maksimilämpöistä vettä kiertoon, eikä talon yksikään patteritermostaatti toimi. Hulluna ei voi lämmittää, kun taloon tulee aivaan sairaan kuuma. Yritäpä sitten elää tällaisen järjestelmän kanssa mutta joka tapauksessa, kattilaan ei muodostu pikeä eikä muutakaan ylimääräistä savusoliin ja eikä tuo ole vielä 36 vuodessa puhki ruostunut  Enkä nyt sano, että tämä on hyvä systeemi ja näin kannattaa tehdä, vaan päinvastoin, tää on ihan hirveä rytö.

No huh. Tuskin on sit ilmaluukkuja tai peltejäkään on laitettu kii, eli on ehtiny tuulettaa liiat kosteudet poies, edes polttojen välillä. Tie sit kui paljo puuta ees on käytännössä poltettu? Eiköhän tossa olis tarve ns. isolle huollolle.

[AnssiKo]

Mulle on kyllä muodostunut sellainen käsitys, että kuiva puu on kaikkein tärkein ehkäisemään kondenssikosteuden muodostumista. Kostealla puulla saa kamiinan kuin kamiinan lahoamaan eikä se rapattu piippu tykkää kuumahöyrypesusta myöskään.

Njaa, kyl ns. kuivassakin puussa on helposti viel 10 % kosteutta jäljellä. Kyllä siitäkin kondenssia saa, jos kylmiä pintoja löytyy. Kostea, huonosti palava puu jättää kamiinat kans viileemmiks, ehkä se vaikuttais kans aika lailla syöpymiseen?

Piipuissa suurin ongelma kosteuden kans on kondenssivesi pakkasella, imeytyy piipun huokoiseen tiili- tai laastipintaan, ja sit jäätyy polttojen välillä. Riks raks, ja rapina kuuluu. Ton takia tuoreempia öljypannuja ja varsinkaan öljy- tai kaasu-kondenssikattiloita ei saa laittaa tiilipiippuun ilman sisäputkea.

[Ummikko]

Nyt on 110 l paisunta säilö hankittu. Eiköhän se riitä.

Elikkä nyt olisi palapelin osat hallussa ja seuraavaksi suunnittelemaan kattilan vaihto operaatiota.

[seppol]

Mulla on Jämä junior vuodelta 1975. Alun perin puukattila mutta asennettu öljypoltin joskus. Palotila on nelikulmainen peltilaatikko jota vesi ympäröi joka puolelta. Tässä tapahtuu palaminen ja lämmön luovutus. Siis palamista ei ole suunniteltu mitenkään. Kunhan puu saadaan poltettua. Muutama jarrulevy on mutta ei ne lämmön luovutukseen mitenkään osallistu. Hormi on jotain 15 m, 30 x 30 senttiä.
Olen pitänyt veden lämpöä 50 C nyt 6 vuotta. Ei ole ruostunut. Löysin jonkun esitteen ja siinä kerrottiin että kattila on tehty "kortteenista". Turha sen ruostumista on odottaa. Kun aiemmin pidin veden lämpötilan 90 asteessa, öljyä kului kaksinkertainen määrä. Tosin puolet vuodesta tämä nyt on kylmillään.

Tuosta savukaasun kosteudesta vois jutella pitkään, mutta vain lyhyesti.
Jos poltetaan 1 kg täysin kuivaa puuta, sen sisältämästä vedystä muodostuu 450 g vettä. Jos puussa on lisäksi kosteutta, se voidaan ajatella keitettävän siinä vieressä astiassa.
Jos vettä on kokonaispainosta 10 %, kuivan puun vierelle laitetaan 111 g lisävettä. Jos kosteusprosentti on 20 %, vettä lisätään 250 g. 30 % kosteudella vettä lisätään jo 429 g.
Tässä paperilla polttamisessa, jossa ei todellisuudessa polteta mitään, tämä malli on yksinkertaisin, koska savukaasu on kaikissa tapauksissa sama. Vain vettä lisätään eri määriä. Myös vapautuva energia on sama, jota sitten vedellä jäähdytetään.

Jos savukaasut on yli 100 C, vettä ei tiivisty ollenkaan, vaikka se olisi pelkää höyryä. Vain siitä osasta savukaasua, joka jäähtyy alle 100 C, kosteus tiivistyy. Samalla se luovuttaa höyrystymislämpönsä, joka nostaa kohteen lämpötilaa. Ilmiö on tuttu saunasta löylyä heitettäessä. Saman tuntee hormin pinta höyryn tiivistyessä.

[AnssiKo]

Mulla on Jämä junior vuodelta 1975. Alun perin puukattila mutta asennettu öljypoltin joskus. Palotila on nelikulmainen peltilaatikko jota vesi ympäröi joka puolelta. Tässä tapahtuu palaminen ja lämmön luovutus. Siis palamista ei ole suunniteltu mitenkään. Kunhan puu saadaan poltettua. Muutama jarrulevy on mutta ei ne lämmön luovutukseen mitenkään osallistu. Hormi on jotain 15 m, 30 x 30 senttiä.
Olen pitänyt veden lämpöä 50 C nyt 6 vuotta. Ei ole ruostunut. Löysin jonkun esitteen ja siinä kerrottiin että kattila on tehty "kortteenista". Turha sen ruostumista on odottaa. Kun aiemmin pidin veden lämpötilan 90 asteessa, öljyä kului kaksinkertainen määrä. Tosin puolet vuodesta tämä nyt on kylmillään.

Olet siis polttanut öljyä? Paloilman ja öljyn vedyn kautta tuleva vesihöyrymäärä on hiukan eri kuin puun. Ja oma juttunsa on sitte nykyisen polttoöljyn rikittömyys. Tuskinpa olis ihan sama tilanne jos olisit poltellu vaiks 60- tai 70-luvun LPÖ:llä.

[seppol]

Kyllä minä puutakin poltan. Vesimiilun 3. prototyyppi on marraskuun alusta kuudetta vuotta käytössä. Poltan sitä kaikkien sääntöjen vastaisesti. Juuri kun lämmitin, yläosa on 63 C ja alaosa 28 C. Laite on tehty tavallisesta raudasta. Savukaasut kiertää veden läpi. Nuohoan kerran vuodessa. Kosteutta tuhkatilassa tai hormin alapäässä ei ole koskaan ollut.
Kattila on yläpaloinen. Nyt toimitan yhden testattavaksi joko Lappeenrannan Yliopistolle tai Kymenlaakson ammatti korkeakoululle. Julkaisen tulokset jos ne vähänkin sinne päin kuin ajattelen.

[AnssiKo]

Kyllä minä puutakin poltan. Vesimiilun 3. prototyyppi on marraskuun alusta kuudetta vuotta käytössä. Poltan sitä kaikkien sääntöjen vastaisesti. Juuri kun lämmitin, yläosa on 63 C ja alaosa 28 C. Laite on tehty tavallisesta raudasta. Savukaasut kiertää veden läpi. Nuohoan kerran vuodessa. Kosteutta tuhkatilassa tai hormin alapäässä ei ole koskaan ollut.
Kattila on yläpaloinen. Nyt toimitan yhden testattavaksi joko Lappeenrannan Yliopistolle tai Kymenlaakson ammatti korkeakoululle. Julkaisen tulokset jos ne vähänkin sinne päin kuin ajattelen.

Juu, tota on tullut seurattua mielenkiinnolla, mutta tota sun varalämmitys-Jämää tarkoitin ku öljyllä polttamisesta puhuin. Eli siel ei oo polteltu puita, vaiks nyt ton 6v aikana?

Hoista höyryjutuista viel sen vert, et savukaasujen lämpö pitäis mitata myös piipussa koko matkan, jos menee piipussa alle sadan, voi kondensoida viel sielkin. Varsinki jos piippu on viel kylmä. Pannua se ei kyl kovinkaan pal siel ruostuta.

[seppol]

Pari kuvaa kun on poltettu viime tammikuusta nuohoamatta. Toisessa tuubiputki ylhäältä alaspäin ja toisessa hormi alhaalta ylöspäin. Hormi on 125 millinen teräs, joka on valettu alapäästään muurattuun piippuun. Tuubi on 70 päältä. Vesi lämmityksen aloituksessa on 20 - 40. Tänä syksynä en ole lämmittänyt yli 70 C.
Yhdysputki uunin ja hormin välissä on 120 -170.

Jämässä ei ole puita poltettu ainakaan 10 vuoteen. Arinakin on pois lattialla. Ei myöskään ole mitään varaajaa,  joten puun polttaminen on vaikeaa. Uunista ei ole mitään hyvää sanottavaa paitsi Korten materiaalina. Lämmintä käyttövettäkin tuottaa huonosti. Siinä on vanhanaikaiset "suolet", jotka lienee osittain tukossa.

Vielä on kuva tekeillä olevasta savuimurista, joka on piipun päässä. Siiven halkaisija 250  mm ja leveys 120 mm.

[Ummikko]

Viikonlopun aikana tuli palapeli kasattua.

Paineiden kanssa on vielä hieman hakemista, mutta näyttää siltä että puupuoli ja varaajan vapaakierto toimii suunnitelmien mukaan. Pientä säätöä loppuvuosi ja alkuvuodesta öljypuolikin käyttöön.

[seppol]

Mittasin justiin tuon imurin virtaa ja se oli 1,17 A. Teho on siis 270 W. Moottori on 550 W. Tehoreserviä jää 230 W.
Tuotot ja paineet on mittaamatta.