Keskuslämmityksen vaihto öljystä puuhun

[Tune]

Tervehdys!

Kaverin puolesta lupasin selvitellä eri lämmitysvaihtojen kannattavuuksia ja yksi osa-alue, jota en hallitse itse, on suuret puulämmityskapasiteetit.

En ole vielä itse käynyt paikanpäällä joten asennuspaikat ja haalausreitit ovat siis avoimia asioita joten detaljisuunnittelua ei voi tehdä mutta tehdään nyt hankesuunnittelun esiselvitystä.

Kohde on yli 100 vuotta vanha kiinteistö, johon on rakennettu vesikiertoinen keskuslämmitys, johon energia tuotetaan nyt öljyllä. Nykyinen mitoituslämpötila on varmasti korkea, joten pattereiden uusiminen tai muut keino saada lämpötiloja alas pitää tutkia koska sijaislämmitykseksi on suunniteltu IVLPiä.

Neliöitä löytyy n. 1 300 ja öljyä on kulunut n. 6 500 l / vuosi; tällöin tilojen lämpötilat ovat talvisin laskettu n. 10 °C paikkeilla tai allekin eli reaalikulutus on suurempaa jos halutaan pitää sisälämpötila n. 20 °C paikkeilla ympäri vuoden.

Kattilaksi olisi hyvä laittaa varmaan mahd. suuritehoinen ja -varastopesäinen, perään varaajatilavuutta vähintään sen verran, että pärjäisi -10 °C ulkolämpötilalla joka kolmas päivä suoritettavalla lämmityksellä.

Valinta tulisi tod. näk. olemaan klapi/halkolämmitys (ei hake) eli käänteispalokattila väh. 75 cm varastopesällä. Haarukoin kulutuksista paljonko ominaistehoa ja -kulutusta tarvitaan mutta voisi lähtöarvoksi heittää vaikkapa 10 m³ varaajatilavuutta. Erikseen sitten katsotaan käyttöveden tuottaminen.

Nyt saa ehdottaa kattilavaihtoehtoja sekä hankintapaikkoja.

[hiili]

Ooteko ihan tosissaan vai kuhan vaan,  < 40m3 varaaja 5m3 palopesällä oleva kattila niin 3vrk ,tää on ihan suhteesa näihin muihin, tää on karkea arvio.

[sakarif]

Samaa mieltä hiilen kanssa. Aika kovat vehkeet pitää olla, että tuo onnistuu.

Jos tuota pikkaisen palastelee luvuiksi:

6500 litraa öljyä = 65 000 kWh
1 pinomotti koivua = 1700 Kwh
65 000 kWh / 1700 kWh/pm3 = 38 pm3 koivua
80 % hyötysuhteella koivua tarvitaan 48 pm3 nykyisessä tilanteessa, jossa kaikki ei ole vielä lämmintä.

(pikaisesti laskettuna, tarkistakaa laskut vielä)

Jos kaikki tilat nostetaan vielä asumislämpötilaan, kulutus lisääntyy merkittävästi eikä varmaan olla kaukana tuosta uutta kattilaa topikin puumäärästä (70 pm3).

Ehkä jotain muuta kuin panospolttoa kannattaisi harkita.  

[varikonniemi]

Jos kattila syö metristä klapia ja sen saa kuljetettua muuten kuin kantamalla luukun eteen niin eihän tuommoinen määrä tunnu missään. Meillä menee reilu 25 mottia 50 senttistä mikä vaatii suunnilleen yhtä paljon työtä kuin 50 mottia 100 senttistä. Tuo kolmen päivän lämmitysväli vaatii kyllä todella järeän varaajan.

Vigas 100kw lambda kattila heatingzenista voisi olla yksi edullinen&hyvä vaihtoehto joka syö metristä puuta, mutta tuossa suuremmassa kokoluokassa kannattaa ehkä kuitenkin suunnata katse imurilla toimiviin malleihin.

sakarif: onko tuo 65000 kwh mitä saa pyttyyn öljystä vai vastaava energiasisältö kuin puussa? jos jälkimmäinen niin tuo hyötysuhdekertominen jää pois.

[Pähkäilijä]

sakarif: onko tuo 65000 kwh mitä saa pyttyyn öljystä vai vastaava energiasisältö kuin puussa? jos jälkimmäinen niin tuo hyötysuhdekertominen jää pois.

vaikka en Sakari olekaan 6500 litraa öljyä on 65 000 kWh. Öljyvehkeille ei ole laskettu hyötysuhdetta, sekin heittää kun systeemistä ei ole tietoa onko siellä joku nykyaikainen pannu ja poltin vai puoli vuosisataa wanha laitos joka lämmittää hyvin myös pannuhuoneen ja savupiipunkin.

Nyrkkisääntönä on, että öljykattiloiden hyötysuhde on kehittynyt jopa 10 % vuosikymmenessä, joten kattilan uusimisella saatava säästö on tyypillisesti 10–30 %. mainostaa omalla alallaan

http://www.oljylammitys.fi/energiatehokkuus/oljylammitysjarjestelman-energiatehokkuus

[Markku]

Tervehdys!

Kaverin puolesta lupasin selvitellä eri lämmitysvaihtojen kannattavuuksia ja yksi osa-alue, jota en hallitse itse, on suuret puulämmityskapasiteetit.

En ole vielä itse käynyt paikanpäällä joten asennuspaikat ja haalausreitit ovat siis avoimia asioita joten detaljisuunnittelua ei voi tehdä mutta tehdään nyt hankesuunnittelun esiselvitystä.

Kohde on yli 100 vuotta vanha kiinteistö, johon on rakennettu vesikiertoinen keskuslämmitys, johon energia tuotetaan nyt öljyllä. Nykyinen mitoituslämpötila on varmasti korkea, joten pattereiden uusiminen tai muut keino saada lämpötiloja alas pitää tutkia koska sijaislämmitykseksi on suunniteltu IVLPiä.

Neliöitä löytyy n. 1 300 ja öljyä on kulunut n. 6 500 l / vuosi; tällöin tilojen lämpötilat ovat talvisin laskettu n. 10 °C paikkeilla tai allekin eli reaalikulutus on suurempaa jos halutaan pitää sisälämpötila n. 20 °C paikkeilla ympäri vuoden.

Kattilaksi olisi hyvä laittaa varmaan mahd. suuritehoinen ja -varastopesäinen, perään varaajatilavuutta vähintään sen verran, että pärjäisi -10 °C ulkolämpötilalla joka kolmas päivä suoritettavalla lämmityksellä.

Valinta tulisi tod. näk. olemaan klapi/halkolämmitys (ei hake) eli käänteispalokattila väh. 75 cm varastopesällä. Haarukoin kulutuksista paljonko ominaistehoa ja -kulutusta tarvitaan mutta voisi lähtöarvoksi heittää vaikkapa 10 m³ varaajatilavuutta. Erikseen sitten katsotaan käyttöveden tuottaminen.

Nyt saa ehdottaa kattilavaihtoehtoja sekä hankintapaikkoja.

Kysyjälle heittäisin kysymyksen, miksi automatisoitu hake- tai pellettilämmitys ei tule kysymykseen ?
Ennen kuin lämmitysjärjestelmän hankintaa olisi otettava laajemmat tiedot pohjaksi, ei riitä että tietää vain kertomasi tiedot. Kannattaisi kiinnittää huomiota kiinteistön energiatehokkuuteen ja mitä mahdollisesti henkilömäärän muutoksilla on vaikutusta. Lämpimän käyttöveden kulutus on merkittävä suunnittelun perusta perusenergian lisäksi.

[Tune]

Legendaarista, 5 vastausta joissa vain yhdessä vastattiin siihen mitä kysyttiin 

Pähkäilijä laittoi yv:nä hyviä hehtaariarvoja, joiden mukaan päästään alkuun.

Tiedän kohteesta yhtä paljon kuin lukijat eli tarkemmat tutkimukset ja selvitykset tehdään jahka pääsen tutustumaan kohteeseen.

Sovitaan niin, että luette uudelleen ensiksi laittamani viestin 2 viimeistä kappaletta ja aloitetaan alusta. Jos hake on edes teoriassa mahdollista toteuttaa, palataan siihen.

[Markku]

Legendaarista, 5 vastausta joissa vain yhdessä vastattiin siihen mitä kysyttiin 

Pähkäilijä laittoi yv:nä hyviä hehtaariarvoja, joiden mukaan päästään alkuun.

Tiedän kohteesta yhtä paljon kuin lukijat eli tarkemmat tutkimukset ja selvitykset tehdään jahka pääsen tutustumaan kohteeseen.

Sovitaan niin, että luette uudelleen ensiksi laittamani viestin 2 viimeistä kappaletta ja aloitetaan alusta. Jos hake on edes teoriassa mahdollista toteuttaa, palataan siihen.

Oma kirjoitukseni on perusta lämmitysjärjestelmän suunnittelulle, joka tehdään aina ensimmäiseksi. Sitten vasta muut toimenpiteet sekä hankinnat.
Tietysti voin antaa ympäripyöreää osviittaa järjestelmän suhteen, kuten esim. 100kW:n kattila ja 15m3 energiavaraaja(t), latauspumppu esim. Laddomat 20-100 ja kalvopaisunta 1.5m3.

[Rampe]

10 kuution varaajapurkki on vasta alkupala tuollaiselle kohteelle. Tuskin 15 vielä riittää jos useampi päivä lämmitysväliä. Kun mitoittaa vähän alakanttiin, niin saadaan aikaiseksi melkoinen työmaa. Mutta riippuu kattilastakin.

Jos kattilassa on ns. jatkuvan palon mahdollisuus. Kannattaa harkita sen käyttöä kovimman kulutuksen aikaan.

Tuli joskus takavuosina puhuttua asian vierestä Kespes valmistajan kanssa. Sanoivat, että kilpiteholtaan 50 kw luokkaa menee isompiin kiinteistöihin, vanhat koulut tms. korvaamaan öljy. Pienen kulutuksen ajan voi lämmittää jollain muulla, oli sitten sähkö tai öljy. Ei liene merkitystä.

[Heater]

Jos tilat lämmitetään 22 asteeseen menee öljyä varmaan 10000 litraa eli 100000kwh
En lähtis tuohon klapisavottaan. Hirveä työmaa.
Ite en näe muuta vaihtoehtoa kun hake tai maalämpö.
Pikkusen nätinpi työntää tuo rankamäärä hakkurin läpi ja siitä siiloon. parin tunnin homma

[sakarif]

Alla muutama vaihtoehto isompitehoisista halkokattiloista.

Hargassner MV 35 kW - 100 kW
Hargassner suomi
Valmistajan sivu

Atmos DC100, johon menee "vain" 73 senttinen puu
Atmos käänteispalot

Attackilta löytyy kaksi 95 kW mallia
Attack DP 95 Profi
Attack DP 95 Standard

Vigas-merkkinä tuo aikasemmin mainittu 100 kW malli

Orlanski tarjoaa metrin halolle tehot 80 kW - 130 kW
Orlan Super

Ostopaikkoja:

www.cerbos.ee Olen tilannut ja meni ok.
www.torujyri.ee Olen tilannut ja ok.
https://kotly.com/gb/

[hiili]

Teillä kellä on nykyaikaset puukeskuslämmitysjärjestelmät 140m2 talossa ja touhuatte lämmityksen kanssa > 5h kerralla 3 vrk välein niin siintä vois ottaa osviittaa kattilatehosta ja varaajatilavuudesta ja käyttää kerrointa 10 niin ollaan aika lähellä, jotkut voivat laskeskella tarkemmin.

[Rampe]

Olisiko kokonaisuudessa edullisin, jos ei tuossa kokoluokassa yrittäisikään koko lämpömäärää tuottaa puukattilalla. Esim. kovimpaan kulutukseen voisi ottaa avuksi öljy, sähkö tai vaikka pelletti?

Hakelaitteistoa tarjoavat on varmasti miettinyt jo koko ketjun valmiiksi  Lämpökontti simppelein ratkaisu. Muuten vanhoihin rakennuksiin nikkarointi on mitä on. Tilavarauksia tuskin on tehty aikoinaan. Hakevarastot tms. lisäksi tuohon ja siirtokalusto. Melko ok ratkaisu jos sopii omalle kohdalle.
Stokerien kanssa lisäksi vaaditaan mun mielestä lisäksi hieman mac gyver taitoja. Ei ne toki ole turhia manuaalisissakaan laitteissa 

[puhalluspelletti]

pitää minunkin antaa oma ehdotukseni:) Tietysti jos kysyjällä on puuta saatavilla ilmaiseksi eli vain työaikaa kuluu niin puu voi olla hyvä vaihtoehto. Kannattaa harkita myös pellettiä 6500l  vastaa 13000kg pellettiä. Ja se maksaa n.2300-3100e  riippuen ottaako säkeissä vai puhallettuna. Ja reilu siilo niin kerran talveen täyttö! Perustamiskulut ovat todella pienet, koska ei vaadi varaaja välttämättä ja polttimeksi riittää n.35kw poltin jollainen on itelläkin.
Haketta en suosittele,koska sen perustamiskulut ovat moninkertaiset pellettiin. Ja saako hyvälaatuista haketta joka on ehdoton vaatimus pieni tehoisissa kattiloissa. Hake maksaa n.25e kuutio toimitettuna...