Korvausilma-aukon koko

[Markku]

tarkoitin asuintiloissa, koneellisessa hengitetään niitä suotimessa olevia vuoden vanhoja homehtuneita ja ummehtuneita epäpuhtauksia, painovoimaisessa ei yleensä ole suotimia

Tutkimuksissa on todettu, että painovoimaisessa ilmanvaihdossa huonoissa olosuhteissa sisäilman hiilidioksidi-pitoisuudet ovat hyvin korkeita ja ihmiselle haitaksi.
Kattilahuoneen ilmanvaihdon osalta taas liian pieni korvausilman aukko aiheuttaa helposti häkäkaasun muodostumista  epätäydellisen palamisen vuoksi.

[jolla]

Tutkimuksissa on todettu, että painovoimaisessa ilmanvaihdossa huonoissa olosuhteissa sisäilman hiilidioksidi-pitoisuudet ovat hyvin korkeita ja ihmiselle haitaksi.
....

minulla on kolmelta vuodelta data painovoimaisesta järjestelmästä co², eikä mainitsemaasi 'tukimus' ilmiötä ole, tutkimus on tehty tarkoitushakuisesti tai 'sopivan' tahon rahoittamana
tuolta voit katsoa tämän hetken tilanteen http://personal.inet.fi/cool/jolla/day.shtml

[Markku]

minulla on kolmelta vuodelta data painovoimaisesta järjestelmästä co², eikä mainitsemaasi 'tukimus' ilmiötä ole, tutkimus on tehty tarkoitushakuisesti tai 'sopivan' tahon rahoittamana
tuolta voit katsoa tämän hetken tilanteen http://personal.inet.fi/cool/jolla/day.shtml

Hyvät arvot sinun tapauksessa ovat. Täytyisi tietää missä kyseinen mittauspiste on, huoneiston tilavuus, ilmanvaihto m3/h ja henkilöiden ( eläimien )  määrä taloudessa. Paljon on muuttujia joita täytyisi tietää. Talologgerin antamat tiedot ovat suuntaa-antavia eikä kerro itse talosta ja sen rakenteista mitään.

[AnssiKo]

Hyvät arvot sinun tapauksessa ovat. Täytyisi tietää missä kyseinen mittauspiste on, huoneiston tilavuus, ilmanvaihto m3/h ja henkilöiden ( eläimien )  määrä taloudessa. Paljon on muuttujia joita täytyisi tietää. Talologgerin antamat tiedot ovat suuntaa-antavia eikä kerro itse talosta ja sen rakenteista mitään.

Kun sisäilman laadun raja-arvojen toteutumista seurataan, ympäröivällä rakennuksella ei ole mitään merkitystä, vaan arvot pitää saavuttaa siitä huolimatta.

Se on sitten toinen juttu, montaks kertaa tunnissa oikeesti pitää huoneilman tilavuus puhaltaa pihalle, ja onks tääkin taas sellainen säädöstekstiin istuva mukava luku, vai oikea vaade, ja mitä muita arvoja sen kautta sit toteutuu. Ja vielä sekin, et onks kyse rakennusteknisestä vai inhimillisestä vaatimuksesta.

[Markku]

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0054-8/urn_isbn_978-952-61-0054-8.pdf
http://www.sitra.fi/uutiset/rakentaminen/energiaremontti-paljasti-huikean-korkean-hiilidioksiditason

[Pähkäilijä]

Pieni laskentataulukko, jossa on ilmamäärä 1 kg kuivaa puuta kohti. Kommentoidaan jos liite näkyy.

näkyy, tuosta voi laskea sitten puun kulutuksen perusteella tarvittavan ilmamäärän ja tämän jatkumona nykypannuhuoneissa on sitten usein vielä savukaasulle imuri/ puhallin joka muuttaa aihetta verrattuna luonnonvetoon.

Mutta kuinka monta leivinuunia on palotarkastaja laittanut käyttökieltoon jos tupa ei täytä EI60 määräyksiä vaikka puita poltettaisiin 15 kg tunnissa eikä seinästä löydy 1½ tiilen kokoista reikää korvausilmalle?

Kerroppa jolla, miten koneellinen ilmanvaihto huonontaisi  terveydellisiä asioita painovomaiseen ilmanvaihtoon verraten.
Moni ihminen ajattelee kyllä noin, mutta ilman perusteita.

Koneellisesta ilmanvaihdosta tuli ilmanvaihto-ongelma

tuo väliotsikko löytyy tekstin lähemmäs puolväliä

http://www.rakennuslehti.fi/2016/06/nain-suomi-homehtui-hyva-rakentamistapa-sai-aikaan-pahaa-jalkea/

[seppol]

Vähän ihmeellisesti tuo taulukko jakautui kahdelle sivulle. Siitä on kuitenkin nähtävissä, että 1,3 ilmakertoimella kilo puuta tarvii 8 m³ ilmaa.
Jos kilo poltetaan tunnissa, uunin teho on 4 kW. 40 kW vaatii 10 kilon polttamista tunnissa ja ilman tarve 80 m³ tunnissa. Se on kuutio, jonka särmä on 4,3 m. Jos polttaa 2 tuntia, ilmaa kuluu 160 m³. Sellaisen kuution särmä on 5,4 m.

Jos valitsee aukon koon, voi laskea ilman nopeuden nopeuden siinä. Jos valitsee nopeuden, aukon voi laskea.

Sakarif alussa kyseli pannuhuoneen ilma-aukon kokoa. Luulisin että kukaan ei asu pannuhuoneessa. Sitä eivät koske ilmanvaihdon säädökset. Ei heinätallin tai puuliiterin ilmanvaihdosta ole mitään säädöksiä.
Jos vähän viittaan niihin, ilmamäärät ovat aivan mahdottomat. Tosin ei niitä pakoteta käyttämään. Ilmanvaihtolaite on suunniteltava sen mukaan.
Taas meinaa mennä asian ulkopuolelle.

[AnssiKo]

Sakarif alussa kyseli pannuhuoneen ilma-aukon kokoa. Luulisin että kukaan ei asu pannuhuoneessa. Sitä eivät koske ilmanvaihdon säädökset. Ei heinätallin tai puuliiterin ilmanvaihdosta ole mitään säädöksiä.
Jos vähän viittaan niihin, ilmamäärät ovat aivan mahdottomat. Tosin ei niitä pakoteta käyttämään. Ilmanvaihtolaite on suunniteltava sen mukaan.

Kyllä vanhan yläpalopannun polttaja voi asua pannarissa. Mä ainakin olisin joutunu, jos vanha Högforssi olis saanu jatkoluvan.  

Mitäs olette mieltä, jos joku asuu pannarissa, lasketaanko huoneilman vaihtumisvaatimus, oliks se nyt 0,3l/s/huone-m², pannun vaatiman vedon päälle, vai riittääkö pelkkä pannun veto täyttämään ton ilmanvaihtumisvaatimuksen?  

[sakarif]

Seppol alkaa olemaan lähellä sitä mitä alun perin hain. Eli virtausnopeuksien laskentaa.

Jos miettii tuon oman kattilan kannalta, että siinä on 100 millinen rööri ilmanotossa ja sen päälle laskeutuu sulkuluukku, joka on täyden rähinän aikaan noin 4,5 mm auki alareunasta. Virtausnopeus tuon aukon kohdalla on melko suuri, joten tuon perusteella korvausilma-aukon ei kovin iso tarvitse olla, että virtausnopeus korvausilma-aukossa pysyy pienempänä kuin kattilan ilman sisäänotossa.

Joku matikka-immeinen nyt heittäköön Bernoullia kehiin.

[seppol]

Jos ajatellaan, että kaikki paloilma tulee korvausventtiilin kautta, niin massavirta on joka paikassa, venttiilissä, pannuhuoneessa ja vedonsäätöventtiilissä, sama. Kun kaasun nopeutta lisätään, sen liike-energia kasvaa. Energiaa ei kuitenkaan synny tyhjästä, joten paine pienenee nopeuden kasvaessa. Puhutaan staattisesta ja dynaamisesta paineesta.
Niinpä korvausilmaventtiilissä on pienempi staattinen  paine kuin pannuhuoneessa sisällä. Riippuen tietenkin siitä, kuinka paljon siinä kuristetaan.
Staattinen painehäviö jossakin venttiilissä on kokeellisesti mitattu virtausnopeuden funktiona. (Jos on mitattu) Helpoin tapa on jollain manometrillä mitata ulkoilman ja pannuhuoneen paine-ero. Seinään reikä ja puki siihen toiseen päähän. Vedestä ja muoviputkesta voi tehdä U mittarin. Mittaa vain vesipintojen eron.

Kaasun virtaus kokonaisuudessaan on vaikea kun paineen muuttuessa myös sen tilavuus ja lämpötila muuttuvat. Kun nyt sattui silmiin esimerkki yhdestä kirjasta ja Laval suuttimesta, niin siinä 12 bar paineella 350 asteista tulistettua höyryä päästetään tuon suuttimen läpi. Purkautumisnopeus on 1250 m / sek.

[markkulievonen]

Painovoimainen ilmanvaihto toimii,- jopa hyvin ulkoilman ollessa - puolella, mutta ulkoilman ollessa plussalla toiminta heikkenee. Ilmanvaiho onkin säätyvä ulkoilman mukaan,- ei huoneiston tarpeiden.

Monasti näissä painovoimaisissa järjestelmissä on suurin ongelma juuri tämä korvausilman saanti.  Korvausilmaa  normaalissa taloissa tulisi saada yllättävän paljon. Esim. ikkunoiden /venttiileiden kautta tuotu korvausilma on jo syntyessään kuollut idea.
No, kattilahuoneessa lämmittämättömän korvausilman tulo on yks hailee.

[markkulievonen]

http://www.rakennuslehti.fi/2016/06/nain-suomi-homehtui-hyva-rakentamistapa-sai-aikaan-pahaa-jalkea/

Kukahan älynikkari on tuonkin linkin mielikuvat rakentanut. Homeeseen ja lahoamiseen liittyy aina  kylmäsilta tai höyrysulun / muovin pettäminen. Kylmäsillaton, kuiva rakenne ei koskaan homehdu tai lahoa. Hometaloista kiittäkäämme kailauskontoa eli muovin pois vetämistä rakenteista ja korvaamalla se " hengittävällä" lue rakenteeseen tietoisesti kosteutta päästävällä paperilla.

[jolla]

Painovoimainen ilmanvaihto toimii,- jopa hyvin ulkoilman ollessa - puolella, mutta ulkoilman ollessa plussalla toiminta heikkenee. Ilmanvaiho onkin säätyvä ulkoilman mukaan,- ei huoneiston tarpeiden.

Monasti näissä painovoimaisissa järjestelmissä on suurin ongelma juuri tämä korvausilman saanti.  Korvausilmaa  normaalissa taloissa tulisi saada yllättävän paljon. Esim. ikkunoiden /venttiileiden kautta tuotu korvausilma on jo syntyessään kuollut idea.

mihin perustat tuon käsityksen 'kuollut idea' koneellisia ilmastointejahan on ollut vasta muutaman vuoden, viime vuosituhannella muutamisssa harvoissa tapauksissa

ei korvausilman saannissa ole mitään ongelmaa, venttiiliä/räppänää, mikä se onkaan voi raottaa tarpeen mukaan
ne ovat myös automaattisesti säätyviä ilman mitään laskennallista elektroniikkaa, ihan mekaanisesti ja orjallisesti lämpötilan mukaan toimivia
http://www.terveysilma.fi/fi/korvausilmaventtiilit/

[markkulievonen]

Mtä olen nähnyt ja kuullut, niin vedon tunteen / kylmän korvausilman takia venttiileiden ilmantuloa piennetään. Esim. ikkunoihin asennetut korvausilma reiitykset aiheuttavat todella vetoa ja kylmemmillä ilmoilla erittäin ongelmallista. Niinm, jos korvausilmaa halutaan huoneistoon.

Jos rakennetaan tiivis talo,- joka on välttämätön, niin koneellisesti hoidettu ilmanvaihto on mielekkäin. Korvausilma tulee puhdasta siihen suunniteltua putkea pitkin,- ei villojen välistä tms. Kun maassamme korjataan näitä wanhoja taloja ja erikoisesti rakennetaan sisäsauna esim. 70- luvulla, niin kosteuspitoisuus huoneissa nousi huomattavasti j atähän ilmiöön kun liitetään kylmäsillat, niin huoneistossa oleva kosteus todella tiivistyy vesipisaroiksi rakenteen sisäpinnalle.
Niin, koneelllisia ilmanpoistoja oli jo 80-vuonna aina lämmön talteenottoineen. Meillä on  ja toiminut erittäin hyvin. Niin, moni ei tiedosta, miten paljon korvausilmaa tuleekaan normaali poistolla huoneistoon.

[jolla]

Mtä olen nähnyt ja kuullut, niin vedon tunteen / kylmän korvausilman takia venttiileiden ilmantuloa piennetään. Esim. ikkunoihin asennetut korvausilma reiitykset aiheuttavat todella vetoa ja kylmemmillä ilmoilla erittäin ongelmallista. Niinm, jos korvausilmaa halutaan huoneistoon.

Jos rakennetaan tiivis talo,- joka on välttämätön, niin koneellisesti hoidettu ilmanvaihto on mielekkäin. Korvausilma tulee puhdasta siihen suunniteltua putkea pitkin,- ei villojen välistä tms. Kun maassamme korjataan näitä wanhoja taloja ja erikoisesti rakennetaan sisäsauna esim. 70- luvulla, niin kosteuspitoisuus huoneissa nousi huomattavasti j atähän ilmiöön kun liitetään kylmäsillat, niin huoneistossa oleva kosteus todella tiivistyy vesipisaroiksi rakenteen sisäpinnalle.
Niin, koneelllisia ilmanpoistoja oli jo 80-vuonna aina lämmön talteenottoineen. Meillä on  ja toiminut erittäin hyvin. Niin, moni ei tiedosta, miten paljon korvausilmaa tuleekaan normaali poistolla huoneistoon.

koneellinen ilmastointi nimenomaan aiheuttaa vedon tunnetta ja kun sen joutuu laittamaan kovemmalle, jotta ilma liikkuu tarpeeksi ohuissa putkissa on meteli valtava, meillä oli 14 vuotta LTO ja nyt on neljä vuotta oltu, kuten ennen konettakin , painovoimaisella
putkista tuleva ilma ei suinkaan ole puhdasta , mm siksi meillä heitettiin kone mäkeen
paljonko teillä on kosteus tällä hetkellä?
entä CO² nyt?, entäpä VOC?