Mikä Arimax-25 kattilan tilalle

[Pähkäilijä]

Aloitan lämmityksen, kun varaaja on n. 45° ja lopetan, kun olen päässyt n. 80°. Puun määrää en ole niin tarkkaan laskenut, mutta ehä kolme pesällistä menee. Varaan aina lähes koko päivän lämmityspuuhaan. Kattilan valinnassa on vielä huomioitava se, että olen jo 73 v. Halkoja saan vielä "kohtuuhinnalla" metsäpinossa seka-tai koivu, 45 € m³ +sahaus ja pilkonta.
Paisunta-astiasta vielä: Jos laitan pannuhuoneen lattialle esim. 200 litr. kalvopaisunnan, niin onko se mitenkään mahdollista saada kytketyksi koko verkkoon? Tällä tarkoitan, kun varaaja paisuntayhde on ylempänä kuin tämä kalvopaisunnan yhde ja nythän kaikki paisunta-ym. putket menevät yläkerran avopaisuntaan.
Minulle kyllä suositeltiin VILP:piä, mutta se sentään maksaa 12-13000 euroa asennuksineen. Lupasin vielä kuitenkin harkita asiaa.

kytke vaikka lämmitysjärjestelmän paluuseen T haaralla, siinä on vesi viileää, kunhan paluun ja varaajan välillä kestää linja auki, kannattaa mahdollisesta sulkuventtiilistä ottaa pois vipu tai köyttää vipu putkeen että se ei vahingossakaan pääse kääntymään kiinni. Kun vesi on "samassa systeemissä" eikä sulkujen takana on sama missä kohtaa paisari on. Mieluummin toki sellaisessa kohtaa jossa vesi ei ole kuumaa. Itsellä on paisarin lähtö varaajan alareunasta. Vesi löytää tiensä sinne missä joku kohta antaa "periksi". Toki jos asunto on monikerroksinen päästään tuolla korkeimmassa kohdassa pienemmällä vastapaineella kun esimerkiksi kellarissa.

Kyllähän lämmityspuoli helpottuu kun yläpaloisesta vaihtaa käänteispaloiseen ja samasta puumäärästä saa enemmän energiaa talteen. Yläpalokattilassa kun ei ole kunnollista kaasujen polttopaikkaa jossa saadaan poltto mahdollisimman puhtaaksi kuumassa. Esimerkiksi Arimax 240 pannussa on tuo varastopesän yläosa vesivaipan ympäröimä -> jäähdyttämä ja liekit on konvektio-osassa suoraan jossa ne jäähtyvät edelleen ja kaasuuntuneesta puusta jää osa kaasuista polttamatta. Näissä käänteispaloisissa on yläosassa kaasutuspesä ja kaasut kulkevat kuuman hiilikerroksen läpi polttopesään jossa palaminen tapahtuu puhtaammin. Ei kattilat ole käytöltään sen hankalampia kun asian sisäistää, mutta työmäärältään huomattavasti pienempiä.

Jos polttopuu on metristä niin onhan niitäkin varten kattiloita olemassa mutta sitten täysien pesällisten polttaminen jää vähemmälle kun varaajakapasitetti loppuu kesken 

 http://www.hemeltron.fi/puukattilat/kaanteispalokattilat

esimerkiksi noista kattilamerkeistä on täällä käyttäjillä ainakin Atmos, Maga, Attack, Orlanski, Centrometal ja Vigas

https://torujyri.ee/fi/156-puukaasukattilat

tuollakin voi käydä kattelemassa

ja jos kielitaitoa on enemmän niin

https://kotly.com/gb/34-wood-gasification-boilers
http://www.kureniezen.sk/

viimeeksi mainitusta on täällä oma keskustelukin

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=371.0

piti sitten ihan googlata ja huh huh, 240 Arimax ois 2,5 kilo€uroa...

http://www.taloon.com/lammityskattila-arimax-240-ylapalokattila/LVI-5010160/dp?utm_source=google&utm_term=_cat%3Alvi&utm_campaign=DSA+-+Lvi+s%C3%A4hk%C3%B6&utm_medium=cpc&utm_content=s|pcrid|102983980094|pkw|_cat%3Alvi|pmt|b|pdv|c|&gclid=CJ6y2vOBodICFVeMGQodF70AVw

[savoha-26]

On vissiin jäänyt mainitsematta, että se varaaja on 3-4 metrin päässä kattilasta, kuitenkin noin suurinpiirtein kattilan kanssa samassa lattiatasossa. Putket menevät ent. "perunakellarin" läpi kattilasta varaajaan sekä myös sinne avopaisuntaan, yläkerran komeroon.
Mitä haittaa käytännössä on lämmitys-systeemissä, jos/kun paisunta on liian pieni?

kytke vaikka lämmitysjärjestelmän paluuseen T haaralla, siinä on vesi viileää, kunhan paluun ja varaajan välillä kestää linja auki, kannattaa mahdollisesta sulkuventtiilistä ottaa pois vipu tai köyttää vipu putkeen että se ei vahingossakaan pääse kääntymään kiinni. Kun vesi on "samassa systeemissä" eikä sulkujen takana on sama missä kohtaa paisari on. Mieluummin toki sellaisessa kohtaa jossa vesi ei ole kuumaa. Itsellä on paisarin lähtö varaajan alareunasta. Vesi löytää tiensä sinne missä joku kohta antaa "periksi". Toki jos asunto on monikerroksinen päästään tuolla korkeimmassa kohdassa pienemmällä vastapaineella kun esimerkiksi kellarissa.

Kyllähän lämmityspuoli helpottuu kun yläpaloisesta vaihtaa käänteispaloiseen ja samasta puumäärästä saa enemmän energiaa talteen. Yläpalokattilassa kun ei ole kunnollista kaasujen polttopaikkaa jossa saadaan poltto mahdollisimman puhtaaksi kuumassa. Esimerkiksi Arimax 240 pannussa on tuo varastopesän yläosa vesivaipan ympäröimä -> jäähdyttämä ja liekit on konvektio-osassa suoraan jossa ne jäähtyvät edelleen ja kaasuuntuneesta puusta jää osa kaasuista polttamatta. Näissä käänteispaloisissa on yläosassa kaasutuspesä ja kaasut kulkevat kuuman hiilikerroksen läpi polttopesään jossa palaminen tapahtuu puhtaammin. Ei kattilat ole käytöltään sen hankalampia kun asian sisäistää, mutta työmäärältään huomattavasti pienempiä.

Jos polttopuu on metristä niin onhan niitäkin varten kattiloita olemassa mutta sitten täysien pesällisten polttaminen jää vähemmälle kun varaajakapasitetti loppuu kesken 

 http://www.hemeltron.fi/puukattilat/kaanteispalokattilat

esimerkiksi noista kattilamerkeistä on täällä käyttäjillä ainakin Atmos, Maga, Attack, Orlanski, Centrometal ja Vigas

https://torujyri.ee/fi/156-puukaasukattilat

tuollakin voi käydä kattelemassa

ja jos kielitaitoa on enemmän niin

https://kotly.com/gb/34-wood-gasification-boilers
http://www.kureniezen.sk/

viimeeksi mainitusta on täällä oma keskustelukin

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=371.0

piti sitten ihan googlata ja huh huh, 240 Arimax ois 2,5 kilo€uroa...

http://www.taloon.com/lammityskattila-arimax-240-ylapalokattila/LVI-5010160/dp?utm_source=google&utm_term=_cat%3Alvi&utm_campaign=DSA+-+Lvi+s%C3%A4hk%C3%B6&utm_medium=cpc&utm_content=s|pcrid|102983980094|pkw|_cat%3Alvi|pmt|b|pdv|c|&gclid=CJ6y2vOBodICFVeMGQodF70AVw

[Jooseppi]

On vissiin jäänyt mainitsematta, että se varaaja on 3-4 metrin päässä kattilasta, kuitenkin noin suurinpiirtein kattilan kanssa samassa lattiatasossa. Putket menevät ent. "perunakellarin" läpi kattilasta varaajaan sekä myös sinne avopaisuntaan, yläkerran komeroon.
Mitä haittaa käytännössä on lämmitys-systeemissä, jos/kun paisunta on liian pieni?

En tiedä kuinka kalvopaisunta käyttäytyy . Avoin on itsellä nykyään 140 L . 3000 L varaaja + kattila
ja patteriverkko . Kesällä kun oli pidempään lämmittämättä täytin verkoston niin että paisunnan
pohjalla oli vähän vettä . Ei ole lämmityskaudella tullut yli . Onhan se varmaan kerran vuodessa
tarkistettava kun näin pienellä pelivaralla mennään . Sattui vain paisuntaa uusiessa tällainen
rosteripönttö käteen .

[markkulievonen]

Kalvopaisunnan pienuus näkyy  järjestelmän suurena paineen vaihteluna. Mitä suurempi on varaajan lämpötilavaihtelu, sitä enemmän vesi laajentuu ja tarvitsee siten suuremman paisunta-astian.
Tietysti, jos varaajan lämpötila vaihelu on pienehkö, niin pienemmälläkin paisunta-astialla pärjää. Meillä on 2m3 varaaja ja lämpötila vaihelu on hieman yli 70C, niin aikoinaan suosittelivat 250 / litran kalvopaisunta- astiaa. No, mihin ihmeessä sen olisin sijoittanut  ja sijoittaa vielä muhkean summan euroja. Päädyin jatkamaan entisellä avopaisunnalla,- mutta  hieman kehittyneemmmällä versiolla.

[savoha-26]

Paljonko vesi laajenee, kuten minun 2500 litraa lämmetessään vaikka 50 asteesta 80 asteeseen? Toiselta palstalta löytyi kaksi eri tietoa: "Tutkimusten mukaan, kun 1 litra vettä lämpenee 1 asteella, se laajenee 0,00033 litran verran. Kun 2150 litraa lämpenee 30 asteella, se laajenee 2150 kertaa 30 kertaa 0,00033 = 21,285 litraa
eli siis vajaat 22 litraa ja toinen:"Kaava on joka tapauksessa: alkuperäinen tilavuus kertaa lämpötilaerotus kertaa aineen lämpölaajenemiskerroin.
Löytämäni taulukkokirjan mukaan veden lämpölaajenemiskerroin olisi kuitenkin 0,00018 /°C, ei 0,00033 /°C kuten ilmoitit. Mikäli tämä pitää paikkansa, tulos on
2150 * 30 * 0,00018 = 11,61 litraa.

Minkälainen on kehittyneempi versio avaopaisunnastasi?

Kalvopaisunnan pienuus näkyy  järjestelmän suurena paineen vaihteluna. Mitä suurempi on varaajan lämpötilavaihtelu, sitä enemmän vesi laajentuu ja tarvitsee siten suuremman paisunta-astian.
Tietysti, jos varaajan lämpötila vaihelu on pienehkö, niin pienemmälläkin paisunta-astialla pärjää. Meillä on 2m3 varaaja ja lämpötila vaihelu on hieman yli 70C, niin aikoinaan suosittelivat 250 / litran kalvopaisunta- astiaa. No, mihin ihmeessä sen olisin sijoittanut  ja sijoittaa vielä muhkean summan euroja. Päädyin jatkamaan entisellä avopaisunnalla,- mutta  hieman kehittyneemmmällä versiolla.

[pelti]

Veden tiheys muuttuu myös lämpötilan mukaan, joten silläkin on vaikutus "tilavuuteen". Eli kaava ei liene ihan lineaarinen.

[seppol]

Veden tilavuuden muutos lämpötilan funktiona ei ole lineaarinen. Se on kyllä mitattu kaikissa lämpötiloissa välillä  0 - 374 C. Ympärillämme vallitseva 1 bar ilmanpaine sallii sen lämmittämisen + 100 C saakka ilman erikoistoimenpiteitä. Laitan taulukkoon 1 kg: n ominaistilavuuden kuutiodesimetreinä muutamassa kohdassa.
+4       1,0000
+25     1,0029
+50     1,0121
+75     1,0260
+100   1,0438
+150   1,0910
+200   1,1568
+250   1,2515
+300   1,4033
+350   1,746
+374   3,18

[savoha-26]

Vaikka varaaja olisi ns."tyhjä" eli vain 40°, niin kattilan paine/lämpömittari näyttää 0,5 mitä-se-nyt-onkaan lukemaa. Johtuuko tämä nyt siitä että kattilasta paisuntaan menevä putki on vettä täynnä, eli tuon viiden metrin korkuisen verran? Voiko vajaa paisunta aiheuttaa lorinaa putkissa/pattereissa?
Laittaisin kuvan Ari-25 putkien tehdaskytkentäkaaviosta, mutta en ole onnistunut.

En tiedä kuinka kalvopaisunta käyttäytyy . Avoin on itsellä nykyään 140 L . 3000 L varaaja + kattila
ja patteriverkko . Kesällä kun oli pidempään lämmittämättä täytin verkoston niin että paisunnan
pohjalla oli vähän vettä . Ei ole lämmityskaudella tullut yli . Onhan se varmaan kerran vuodessa
tarkistettava kun näin pienellä pelivaralla mennään . Sattui vain paisuntaa uusiessa tällainen
rosteripönttö käteen .

[Jooseppi]

Vaikka varaaja olisi ns."tyhjä" eli vain 40°, niin kattilan paine/lämpömittari näyttää 0,5 mitä-se-nyt-onkaan lukemaa. Johtuuko tämä nyt siitä että kattilasta paisuntaan menevä putki on vettä täynnä, eli tuon viiden metrin korkuisen verran? Voiko vajaa paisunta aiheuttaa lorinaa putkissa/pattereissa?
Laittaisin kuvan Ari-25 putkien tehdaskytkentäkaaviosta, mutta en ole onnistunut.

Näinhän se kai menee . Minulla paine noin 0,6 . Mitään lorinoita ei pitäisi kuulua ennen kuin on tyhjä
ja saa putkistoon ilmaa . Jos putkisto on väärin vedetty , kai sekin mahdollisuus on .
Kattilan , varaajan ja paisunnan putket on tehty niin että kaikki nousevat paisunnan suuntaan .
Avopaisarista poistuu ilmat äänettömästi , paitsi kattilan kiehuessa . Silloin on melkoinen jytinä .
Toinen kattila menossa , 36 v ikää tällä systeemillä . Nyt on Ariterm 25 + kattila .

[savoha-26]

Tervetuloa,

-voit vaihtaa kalvopaisunta-astian, niille löytyy jostain mittoja, minkä kokoinen ovi on?

-Arimax 240, kokemuksia on 13 vuoden ajalta. En suosittele. Samalla rahalla ja vaivalla pystyy päivittämään kattilan johonkin puhtaammin polttavaankin. Etenkin jos pelkästään puuta poltat.

-ei Suomessa tarvita ostolupaa kattialle, aseille kyllä 

Kysyn taas, että mikä vika Arimax 240 kattilassa on, kun et suosittele? Eikö se vedä, savuttaa sisään/nokeaa piipun, ym?
Ympäristö on 34 vuoden aikana saanut haistella Arimax-25:n savuja. Poltan puuta ja kotitalousroskat.

[AnssiKo]

Kysyn taas, että mikä vika Arimax 240 kattilassa on, kun et suosittele? Eikö se vedä, savuttaa sisään/nokeaa piipun, ym?
Ympäristö on 34 vuoden aikana saanut haistella Arimax-25:n savuja. Poltan puuta ja kotitalousroskat.

Ittellä ei ole tosta Ariterm 240:stä kokemuksia, mut vaiks se olis uus kampe, sisällä on vanhaa tekniikkaa eli yläpalo. Toi su Arimaxkin taitaa olla sentään pykälää uudempaa tekniikkaa eli alapalo? Siitähän on käänteispaloversiokin eli 25 KP. Ja tää hiukka uudempi 25+ käänteispalo, suosittelisin kyl jos tehdas viel tekis. Ja silti, automatisoidumpi käänteispalo ajaa tuostakin ohi.

Ja ei kyse oo teknohypetyksestä, vaan lämmittämisen helppoudesta, hyvästä hyötysuhteesta, vähästä nuohoustarpeesta ja siit et ilman valvontaa, vääntelyä ja virittelyä kattila polttaa puhtaasti. Tietty lambdan kans pitää hiukka kattoa mitä sisään työntää.

[Pähkäilijä]

Kysyn taas, että mikä vika Arimax 240 kattilassa on, kun et suosittele? Eikö se vedä, savuttaa sisään/nokeaa piipun, ym?
Ympäristö on 34 vuoden aikana saanut haistella Arimax-25:n savuja. Poltan puuta ja kotitalousroskat.

Puun poltossa on 2 vaihetta (oikeesti paljon enemmänkin) jossa ensimmäisessä puu kaasutetaan ja toisessa vaiheessa ne kaasut poltetaan kuumassa lämpötilassa. Arimax 240 ym yläpalokattiloissa tätä prosessia ei pysty hallitsemaan kunnolla, puumäärä kaasuuntuu kerralla ja itse palotila on vesijäähdytetty jolloin kaasujen polttokaan ei onnistu. Palo tapahtuu osaltaan konvektiossa joka on tuplaten vesijäähdytetty. Nykyaikaisessa kattilassa on ensin kaasutuspesä josta kaasut tulevat kuuman hiilikerroksen läpi polttopesään ja sitten lähtevät konvektoriin jäähtymään.

Lisäksi poltettava puumäärä kerralla on pieni verrattuna kattiloihin joissa tuo palotapahtuma tapahtuu paljon hallitummin -> työmäärä lämmityksessä on suurempi.

Paremmin polton hallitsevalla kattilalla jää joka neljännen tai viidennen vuoden polttopuut käyttämättä verrattuna yläpaloiseen. Aikaisemmissa linkeissä oli johonkin 1,5 kilo€uroon perus käänteispalokattiloita tarjolla, jossa sitten 2,5 k€ näytti 240 Arimax maksavan...

[markkulievonen]

Puun poltossa on 2 vaihetta (oikeesti paljon enemmänkin) jossa ensimmäisessä puu kaasutetaan ja toisessa vaiheessa ne kaasut poltetaan kuumassa lämpötilassa. Arimax 240 ym yläpalokattiloissa tätä prosessia ei pysty hallitsemaan kunnolla, puumäärä kaasuuntuu kerralla ja itse palotila on vesijäähdytetty jolloin kaasujen polttokaan ei onnistu. Palo tapahtuu osaltaan konvektiossa joka on tuplaten vesijäähdytetty. Nykyaikaisessa kattilassa on ensin kaasutuspesä josta kaasut tulevat kuuman hiilikerroksen läpi polttopesään ja sitten lähtevät konvektoriin jäähtymään.

Lisäksi poltettava puumäärä kerralla on pieni verrattuna kattiloihin joissa tuo palotapahtuma tapahtuu paljon hallitummin -> työmäärä lämmityksessä on suurempi.

Paremmin polton hallitsevalla kattilalla jää joka neljännen tai viidennen vuoden polttopuut käyttämättä verrattuna yläpaloiseen. Aikaisemmissa linkeissä oli johonkin 1,5 kilo€uroon perus käänteispalokattiloita tarjolla, jossa sitten 2,5 k€ näytti 240 Arimax maksavan...

Juuri noin. Jos puun polttamisen tavoite on  energian hyvä  saavuttamisen taso, niin käänteispalokattila  toimii aivan eri tasossa kuin YP kattila ja punainen lanka on juuri  ajankäyttö. Tietysti YP kattilankin saa palamaan suht koht hyvällä tasolla, mutta tämän tason saavuttaminen vaatii jo alle 30 min puiden lisäystä ja erikoisesti erittäin hyvän hiilipatjan ylläpitämisen.

Taas käänteispalokattilaan saa pesän lisätä täyteen ja poltella se n 3/h aikana ja silti palaminen tapahtuu hyvällä tasolla.

Niin, molemmista kattilamalleista on kokemusta. Tosin sekin on mainittava, miten kattilamalleissakin on eroja.

[masifisti]

Arimaxin 240 kattila on mainettaan parempi.

Muutama seikka on kuitenkin otettava huomioon.
-Se on tarkoitettu panospolttoon, eli kattila ladotaan täyteen ja poltetaan loppuun. Koko poltto menee yhdellä säädöllä sytyttämisen jälkeen. Ko. kattilan teho ei kuitenkaan yhdellä panoksella riitä 2500 l varaajaa lämmittämään. Tiheämmät lämmitysvälit??
-Ei juurikaan savuta sytyttämisen jälkeen, jos sytytys tehdään puiden päältä.
-Nokeaa konvektiota ja piippua hieman, mutta edestä puhdistettavana kattilan puhdistus on helppo ja nopea toimenpide, lisäksi noki pudotetaan suoraan palotilaan ladottujen puiden päälle ja poltetaan sieltä.
Hinta / laatu aika hyvä. Yksinkertainen, mutta toimiva vanhan tekniikan pannu.

[savoha-26]

Arimaxin 240 kattila on mainettaan parempi.

Muutama seikka on kuitenkin otettava huomioon.
-Se on tarkoitettu panospolttoon, eli kattila ladotaan täyteen ja poltetaan loppuun. Koko poltto menee yhdellä säädöllä sytyttämisen jälkeen. Ko. kattilan teho ei kuitenkaan yhdellä panoksella riitä 2500 l varaajaa lämmittämään. Tiheämmät lämmitysvälit??
-Ei juurikaan savuta sytyttämisen jälkeen, jos sytytys tehdään puiden päältä.
-Nokeaa konvektiota ja piippua hieman, mutta edestä puhdistettavana kattilan puhdistus on helppo ja nopea toimenpide, lisäksi noki pudotetaan suoraan palotilaan ladottujen puiden päälle ja poltetaan sieltä.
Hinta / laatu aika hyvä. Yksinkertainen, mutta toimiva vanhan tekniikan pannu.

Olen myös ajatellut Jäspi Ecopuu 25-kattilaa. Joku epäili että "vetää tai ei vedä". Monen kattilan kohdalla tulee hormin koko 160 x 160 mm esteeksi, ilman savukaasuimureita. Veto B-40 alapaloinen saattaisi olla yksi vaihtoehto. En vielä tiedä näiden kattiloiden hormivaatimuksia.